Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lempikorusi? Mikä korusarja tytölle syntymäpäiväperinteeksi?
01.01.2016 |
Ajattelin ryhtyä keräämään tytölle koruja ja ostaa joka syntymäpäivä yhden. Ensin ajattelin, että ostan joka vuodelta Kalevalakorun helan. Tai sitten jonkin son vuonna ilmestyneistä Kalevalakorun malleista.
Sitten huomasin, että Lumoava-koruillakin tulee joka vuosi mallistoon uusia koruja.
Mitä muita korusarjoja voisitte suositella tähän tarkoitukseen? Onko nuo liian ilmeisiä ja perinteisiä vaihtoehtoja? Vai pitäisikö teettää joka vuosi ihan oma koru?
Mitä ajatuksia herättää?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ajatuksia! Thomas Saboa tai muita muotikoruja ei nyt ehkä tähän tarkoitukseen kuitenkaan. Puuhelmiä voi ostaa sitten lisäksi, ajatuksena kun oli,että syntymäpäivistä jäisi pysyvä muisto. Lelukrääsää lapsi saa kuitenkin.
Täytyy miettiä tarkemmin tuota Tillanderia, esim omiin häihini ostin Tillanderin timanttikorusetin. Mutta olisiko nuo Tillanderin korut enemmän sitten oikein spesiaalijuhlien lahja, esim 10- ja 18-vuotissynttärinä.
Lahjakorttia ehkä tyhmää antaa omalle 1-vuotiaalle... ☺
Minusta koruja ei voi olla liikaa. Itse olen saanut paljon koruja lahjoiksi. Kaikkia en ehkä käytä kovin usein, mutta rakkaita muistoja ovat. Ajattelin myös ostaa hyvin eri tyylisiä koruja, eiköhän niistä sitten kulloisenkin ikävaiheen lempikorujakin löydy.
Helminauhan kerääminen on hyvä idea. Kysyin yhdestä kultasepänliikkeestä jo tätä mahdollisuutta, mutta heillä ei ollut sellaista kerättävää vaihtoehtoa. Pitää mennä perheen omaan kantisliikkeeseen, eiköhän sieltä löydy.
Kultaisen sydämen ostin tytölle kastepäivänä. Meidän suvun perinne, että äiti antaa kastepäivänä tietynmallisen kultaisen sydänriipuksen.
Vaikka sinä olisikin koruhaukka sinä et ole tyttäresi etkä pysty kontrolloimaan hänen ajatuksiaan. Hänestä yksikin koru saattaa olla liikaa tai hän ei halua säilytellä yhtään ylimääräistä korua nurkissaan, eikä tuollaisten vuosikausia etukäteen hankittujen juttujen hankkiminen useinkaan osu nappiin...
Kuulostaa tympeältä perinteeltä kuten mikä tahansa ulkopuolinen pakko "kerätä" sälää ja säilytellä jonkun muun valitsemia (noinkin tunnelatautuneita) lahjoja :(
No mitä ei-tunnelatautunutta pitäisi sitten antaa lahjaksi? Ei mitään niin sitten ei tarvi koskaan säilyttää muiden valitsemaa krääsää nurkissa? Tiskirätti niin ei ole tunnelatautunutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta helmi per vuosi. Tillanderilla voi kerätä helminauhaa tällä tavoin. Tyttö saa sitten aikoinaan helminauhan. Se, jos mikä, kestää aikaa ja on aina kaunis :)
Kaikki eivät pidä helmistä, etkä voi tietää ovatko ne muodissa lapsen kasvattua.
Helmet ei taida olla mikään muotiasia. Arvostettuja jo vuodesta kuokka ja vasarakirves...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta koruja ei voi olla liikaa. Itse olen saanut paljon koruja lahjoiksi. Kaikkia en ehkä käytä kovin usein, mutta rakkaita muistoja ovat. Ajattelin myös ostaa hyvin eri tyylisiä koruja, eiköhän niistä sitten kulloisenkin ikävaiheen lempikorujakin löydy.
Mutta, mität teet, jos tyttö ei innostu koruista yhtä paljon kuin sinä? Jatkat väkisin muutenkin keinotekoisesti väännettyä perinnettä vai suosiolla luovut?
No jos sanoo, että äiti, en halua näitä typeriä koruja enää, niin sitten jotain muuta.
Miksi tämä olisi keinotekoisesti väännetty perinne? Mikä perinne olisi sinusta parempi ja luontevampi?
Sain minäkin lapsena aina isältä Märklinin sähköjunia, kunnes 15-vuotiaana pyysin, että jotain muuta. Silti nuo nyt vitriinissä olevat junat ja vaunut on tärkeitä muistoja ja itseasiassa nyt kai rahallisestikin arvokkaita.
Ostettiinko sinulle junia, koska sinusta oli päätetty tehdä keräilijä, vai saitko ihan rakennella ja leikkiä niillä? On nimittäin pieni ero.
Vierailija kirjoitti:
Toiset ei välitä niistä laatikossa lojuvista muistoista, joissa kuitenkin paljon rahaa kiinni. Tytöstäsi voi kaikesta "ohjauksesta" ja korukulttuuriin opettamisesta kasvaa nainen, joka ei koruista yhtään välitä.
Totta. Se on sitten sen ajan murhe.
Minusta riskaabelimpaa ostaa vaikka joka vuosi taidetta. Jos ei sitten tykkääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta koruja ei voi olla liikaa. Itse olen saanut paljon koruja lahjoiksi. Kaikkia en ehkä käytä kovin usein, mutta rakkaita muistoja ovat. Ajattelin myös ostaa hyvin eri tyylisiä koruja, eiköhän niistä sitten kulloisenkin ikävaiheen lempikorujakin löydy.
Mutta, mität teet, jos tyttö ei innostu koruista yhtä paljon kuin sinä? Jatkat väkisin muutenkin keinotekoisesti väännettyä perinnettä vai suosiolla luovut?
No jos sanoo, että äiti, en halua näitä typeriä koruja enää, niin sitten jotain muuta.
Miksi tämä olisi keinotekoisesti väännetty perinne? Mikä perinne olisi sinusta parempi ja luontevampi?
Sain minäkin lapsena aina isältä Märklinin sähköjunia, kunnes 15-vuotiaana pyysin, että jotain muuta. Silti nuo nyt vitriinissä olevat junat ja vaunut on tärkeitä muistoja ja itseasiassa nyt kai rahallisestikin arvokkaita.
Ostettiinko sinulle junia, koska sinusta oli päätetty tehdä keräilijä, vai saitko ihan rakennella ja leikkiä niillä? On nimittäin pieni ero.
Meillä oli erikseen huone, johon isä rakentanut sellaisen rautatiepienoismaailman. Sai niillä junilla siellä ihan leikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isoäitini keräsi meille lapsenlapsilleen astiastoja. Hukkaan meni nekin ostokset, kukaan meistä ei pidä hänen prameasta maustaan.
Minä taas en ostelisi vuosittain mitään helmiä, koska lapsi ei välttämättä aikuisena pidä koruista ollenkaan. Kaikki eivät myöskään arvosta helmiä, emmekä voi tietää ovatko ne edes muodissa 20v. kuluttua.
No siksi en aiokaan ostaa astiastoa tai mitään hopealusikoita.
Mitä sitten ehdottaisit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta helmi per vuosi. Tillanderilla voi kerätä helminauhaa tällä tavoin. Tyttö saa sitten aikoinaan helminauhan. Se, jos mikä, kestää aikaa ja on aina kaunis :)
Kaikki eivät pidä helmistä, etkä voi tietää ovatko ne muodissa lapsen kasvattua.
Helmet ei taida olla mikään muotiasia. Arvostettuja jo vuodesta kuokka ja vasarakirves...
Eläinrääkkäystä helmenviljely on, muodista riippumatta. Voidaan verrata turkistarhaukseen (joka sentään olisi kotimaista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ajatuksia! Thomas Saboa tai muita muotikoruja ei nyt ehkä tähän tarkoitukseen kuitenkaan. Puuhelmiä voi ostaa sitten lisäksi, ajatuksena kun oli,että syntymäpäivistä jäisi pysyvä muisto. Lelukrääsää lapsi saa kuitenkin.
Täytyy miettiä tarkemmin tuota Tillanderia, esim omiin häihini ostin Tillanderin timanttikorusetin. Mutta olisiko nuo Tillanderin korut enemmän sitten oikein spesiaalijuhlien lahja, esim 10- ja 18-vuotissynttärinä.
Lahjakorttia ehkä tyhmää antaa omalle 1-vuotiaalle... ☺
Minusta koruja ei voi olla liikaa. Itse olen saanut paljon koruja lahjoiksi. Kaikkia en ehkä käytä kovin usein, mutta rakkaita muistoja ovat. Ajattelin myös ostaa hyvin eri tyylisiä koruja, eiköhän niistä sitten kulloisenkin ikävaiheen lempikorujakin löydy.
Helminauhan kerääminen on hyvä idea. Kysyin yhdestä kultasepänliikkeestä jo tätä mahdollisuutta, mutta heillä ei ollut sellaista kerättävää vaihtoehtoa. Pitää mennä perheen omaan kantisliikkeeseen, eiköhän sieltä löydy.
Kultaisen sydämen ostin tytölle kastepäivänä. Meidän suvun perinne, että äiti antaa kastepäivänä tietynmallisen kultaisen sydänriipuksen.
Vaikka sinä olisikin koruhaukka sinä et ole tyttäresi etkä pysty kontrolloimaan hänen ajatuksiaan. Hänestä yksikin koru saattaa olla liikaa tai hän ei halua säilytellä yhtään ylimääräistä korua nurkissaan, eikä tuollaisten vuosikausia etukäteen hankittujen juttujen hankkiminen useinkaan osu nappiin...
Kuulostaa tympeältä perinteeltä kuten mikä tahansa ulkopuolinen pakko "kerätä" sälää ja säilytellä jonkun muun valitsemia (noinkin tunnelatautuneita) lahjoja :(
No mitä ei-tunnelatautunutta pitäisi sitten antaa lahjaksi? Ei mitään niin sitten ei tarvi koskaan säilyttää muiden valitsemaa krääsää nurkissa? Tiskirätti niin ei ole tunnelatautunutta?
Koru silloin tällöin (vaikka 10v. ja 18v. lahjoiksi saajan kanssa valittuina) on oikeasti kiva tunnelatautunut lahja. Tai toki jos silloin sanoo ettei tykkää koruista niin sitten jotain muuta. Tuollainen pussillinen sälää mitä kertyisi jokavuotisesta osteskelusta on aivan eri asia. Luulen että se tunnearvokin olisi siirempi kun koruja olisi vähemmän :)
Miksi ihmeessä pitäisi joka vuosi saada ostaa jotain mitä toisen ihmisen on "velvollisuus" (ainakin toivottavasti ja moraalisesti) säilytellä kaapeissaan sitten lopun ikäänsä? Talletus asuntotilille olisi paljon parempi veto, ja jotain ikätasoon sopivaa sitten lahjapakettiin.
Tai tietysti aivan mahtava lahjaperinne on viedä lapsi joka vuosi synttärinsä kunniaksi johonkin kivaan juttuun. Mikä se juttu on ja vaihtuuko se iän mukana on toki oma asianne :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta helmi per vuosi. Tillanderilla voi kerätä helminauhaa tällä tavoin. Tyttö saa sitten aikoinaan helminauhan. Se, jos mikä, kestää aikaa ja on aina kaunis :)
Kaikki eivät pidä helmistä, etkä voi tietää ovatko ne muodissa lapsen kasvattua.
Helmet ei taida olla mikään muotiasia. Arvostettuja jo vuodesta kuokka ja vasarakirves...
Eläinrääkkäystä helmenviljely on, muodista riippumatta. Voidaan verrata turkistarhaukseen (joka sentään olisi kotimaista).
Joo ja kulta tuotetaan epäeettisesti, kivet on veritimantteja ja itse asiassa oniin tosi epäeettistä edes hengittää, koska väestöräjähdys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta helmi per vuosi. Tillanderilla voi kerätä helminauhaa tällä tavoin. Tyttö saa sitten aikoinaan helminauhan. Se, jos mikä, kestää aikaa ja on aina kaunis :)
Kaikki eivät pidä helmistä, etkä voi tietää ovatko ne muodissa lapsen kasvattua.
Helmet ei taida olla mikään muotiasia. Arvostettuja jo vuodesta kuokka ja vasarakirves...
Ap:n ajatus on aivan ihana! Ja hienoa, että joku haluaa jatkaa suvun perinteitä. Tällä palstalla on kyllä niin kummia mielipiteitä, kuten tässäkin ketjussa on jo nähty :D.
Laadukkaat, klassiset helmet ovat aina muodissa. (Eivät ehkä Suomessa tietyissä piireissä koskaan, mutta heitä varten sitten ovat pukukorut ;) )
Lapset saavat yleensä niin paljon ikäkauteensa sopivia lahjoja eivätkä ehkä lapsena osaa arvostaa saamaansa korulahjaa, mutta isompana sitten ymmärtävät kyllä. Minäkin olen tyttärelleni lahjoittanut tiettyjä koruja vuosien aikana ja on kyllä ollut onnesta soikeana valinnastani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ajatuksia! Thomas Saboa tai muita muotikoruja ei nyt ehkä tähän tarkoitukseen kuitenkaan. Puuhelmiä voi ostaa sitten lisäksi, ajatuksena kun oli,että syntymäpäivistä jäisi pysyvä muisto. Lelukrääsää lapsi saa kuitenkin.
Täytyy miettiä tarkemmin tuota Tillanderia, esim omiin häihini ostin Tillanderin timanttikorusetin. Mutta olisiko nuo Tillanderin korut enemmän sitten oikein spesiaalijuhlien lahja, esim 10- ja 18-vuotissynttärinä.
Lahjakorttia ehkä tyhmää antaa omalle 1-vuotiaalle... ☺
Minusta koruja ei voi olla liikaa. Itse olen saanut paljon koruja lahjoiksi. Kaikkia en ehkä käytä kovin usein, mutta rakkaita muistoja ovat. Ajattelin myös ostaa hyvin eri tyylisiä koruja, eiköhän niistä sitten kulloisenkin ikävaiheen lempikorujakin löydy.
Helminauhan kerääminen on hyvä idea. Kysyin yhdestä kultasepänliikkeestä jo tätä mahdollisuutta, mutta heillä ei ollut sellaista kerättävää vaihtoehtoa. Pitää mennä perheen omaan kantisliikkeeseen, eiköhän sieltä löydy.
Kultaisen sydämen ostin tytölle kastepäivänä. Meidän suvun perinne, että äiti antaa kastepäivänä tietynmallisen kultaisen sydänriipuksen.
Vaikka sinä olisikin koruhaukka sinä et ole tyttäresi etkä pysty kontrolloimaan hänen ajatuksiaan. Hänestä yksikin koru saattaa olla liikaa tai hän ei halua säilytellä yhtään ylimääräistä korua nurkissaan, eikä tuollaisten vuosikausia etukäteen hankittujen juttujen hankkiminen useinkaan osu nappiin...
Kuulostaa tympeältä perinteeltä kuten mikä tahansa ulkopuolinen pakko "kerätä" sälää ja säilytellä jonkun muun valitsemia (noinkin tunnelatautuneita) lahjoja :(
No mitä ei-tunnelatautunutta pitäisi sitten antaa lahjaksi? Ei mitään niin sitten ei tarvi koskaan säilyttää muiden valitsemaa krääsää nurkissa? Tiskirätti niin ei ole tunnelatautunutta?
Koru silloin tällöin (vaikka 10v. ja 18v. lahjoiksi saajan kanssa valittuina) on oikeasti kiva tunnelatautunut lahja. Tai toki jos silloin sanoo ettei tykkää koruista niin sitten jotain muuta. Tuollainen pussillinen sälää mitä kertyisi jokavuotisesta osteskelusta on aivan eri asia. Luulen että se tunnearvokin olisi siirempi kun koruja olisi vähemmän :)
Miksi ihmeessä pitäisi joka vuosi saada ostaa jotain mitä toisen ihmisen on "velvollisuus" (ainakin toivottavasti ja moraalisesti) säilytellä kaapeissaan sitten lopun ikäänsä? Talletus asuntotilille olisi paljon parempi veto, ja jotain ikätasoon sopivaa sitten lahjapakettiin.
Tai tietysti aivan mahtava lahjaperinne on viedä lapsi joka vuosi synttärinsä kunniaksi johonkin kivaan juttuun. Mikä se juttu on ja vaihtuuko se iän mukana on toki oma asianne :)
Säästäminen tilille ei huonojen korkojen vuoksi kannata. Miten korulahja sulkisi pois kivojen ikätasoisten juttujen tekemisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ajatuksia! Thomas Saboa tai muita muotikoruja ei nyt ehkä tähän tarkoitukseen kuitenkaan. Puuhelmiä voi ostaa sitten lisäksi, ajatuksena kun oli,että syntymäpäivistä jäisi pysyvä muisto. Lelukrääsää lapsi saa kuitenkin.
Täytyy miettiä tarkemmin tuota Tillanderia, esim omiin häihini ostin Tillanderin timanttikorusetin. Mutta olisiko nuo Tillanderin korut enemmän sitten oikein spesiaalijuhlien lahja, esim 10- ja 18-vuotissynttärinä.
Lahjakorttia ehkä tyhmää antaa omalle 1-vuotiaalle... ☺
Minusta koruja ei voi olla liikaa. Itse olen saanut paljon koruja lahjoiksi. Kaikkia en ehkä käytä kovin usein, mutta rakkaita muistoja ovat. Ajattelin myös ostaa hyvin eri tyylisiä koruja, eiköhän niistä sitten kulloisenkin ikävaiheen lempikorujakin löydy.
Helminauhan kerääminen on hyvä idea. Kysyin yhdestä kultasepänliikkeestä jo tätä mahdollisuutta, mutta heillä ei ollut sellaista kerättävää vaihtoehtoa. Pitää mennä perheen omaan kantisliikkeeseen, eiköhän sieltä löydy.
Kultaisen sydämen ostin tytölle kastepäivänä. Meidän suvun perinne, että äiti antaa kastepäivänä tietynmallisen kultaisen sydänriipuksen.
Vaikka sinä olisikin koruhaukka sinä et ole tyttäresi etkä pysty kontrolloimaan hänen ajatuksiaan. Hänestä yksikin koru saattaa olla liikaa tai hän ei halua säilytellä yhtään ylimääräistä korua nurkissaan, eikä tuollaisten vuosikausia etukäteen hankittujen juttujen hankkiminen useinkaan osu nappiin...
Kuulostaa tympeältä perinteeltä kuten mikä tahansa ulkopuolinen pakko "kerätä" sälää ja säilytellä jonkun muun valitsemia (noinkin tunnelatautuneita) lahjoja :(
No mitä ei-tunnelatautunutta pitäisi sitten antaa lahjaksi? Ei mitään niin sitten ei tarvi koskaan säilyttää muiden valitsemaa krääsää nurkissa? Tiskirätti niin ei ole tunnelatautunutta?
Koru silloin tällöin (vaikka 10v. ja 18v. lahjoiksi saajan kanssa valittuina) on oikeasti kiva tunnelatautunut lahja. Tai toki jos silloin sanoo ettei tykkää koruista niin sitten jotain muuta. Tuollainen pussillinen sälää mitä kertyisi jokavuotisesta osteskelusta on aivan eri asia. Luulen että se tunnearvokin olisi siirempi kun koruja olisi vähemmän :)
Miksi ihmeessä pitäisi joka vuosi saada ostaa jotain mitä toisen ihmisen on "velvollisuus" (ainakin toivottavasti ja moraalisesti) säilytellä kaapeissaan sitten lopun ikäänsä? Talletus asuntotilille olisi paljon parempi veto, ja jotain ikätasoon sopivaa sitten lahjapakettiin.
Tai tietysti aivan mahtava lahjaperinne on viedä lapsi joka vuosi synttärinsä kunniaksi johonkin kivaan juttuun. Mikä se juttu on ja vaihtuuko se iän mukana on toki oma asianne :)
Lisään nyt vielä että jos teillä on aikomus ja mahdollisuus automaattisesti ostaa se asunto lapselle joka tapauksessa (vaikka niinkin varakkaasta taustasta tuleva voisi hahmottaa sen raha arvoa paremmin jos se raha pitäisi "kerätä" vuosien varrella sen sijaan että se vain eräs päivä ilmestyisi kuin tyhjästä kokonaisuudessaan) sen tilin voi nimetä vaikka "maailmanympärimatka-tiliksi" tai vastaavaa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ajatuksia! Thomas Saboa tai muita muotikoruja ei nyt ehkä tähän tarkoitukseen kuitenkaan. Puuhelmiä voi ostaa sitten lisäksi, ajatuksena kun oli,että syntymäpäivistä jäisi pysyvä muisto. Lelukrääsää lapsi saa kuitenkin.
Täytyy miettiä tarkemmin tuota Tillanderia, esim omiin häihini ostin Tillanderin timanttikorusetin. Mutta olisiko nuo Tillanderin korut enemmän sitten oikein spesiaalijuhlien lahja, esim 10- ja 18-vuotissynttärinä.
Lahjakorttia ehkä tyhmää antaa omalle 1-vuotiaalle... ☺
Minusta koruja ei voi olla liikaa. Itse olen saanut paljon koruja lahjoiksi. Kaikkia en ehkä käytä kovin usein, mutta rakkaita muistoja ovat. Ajattelin myös ostaa hyvin eri tyylisiä koruja, eiköhän niistä sitten kulloisenkin ikävaiheen lempikorujakin löydy.
Helminauhan kerääminen on hyvä idea. Kysyin yhdestä kultasepänliikkeestä jo tätä mahdollisuutta, mutta heillä ei ollut sellaista kerättävää vaihtoehtoa. Pitää mennä perheen omaan kantisliikkeeseen, eiköhän sieltä löydy.
Kultaisen sydämen ostin tytölle kastepäivänä. Meidän suvun perinne, että äiti antaa kastepäivänä tietynmallisen kultaisen sydänriipuksen.
Vaikka sinä olisikin koruhaukka sinä et ole tyttäresi etkä pysty kontrolloimaan hänen ajatuksiaan. Hänestä yksikin koru saattaa olla liikaa tai hän ei halua säilytellä yhtään ylimääräistä korua nurkissaan, eikä tuollaisten vuosikausia etukäteen hankittujen juttujen hankkiminen useinkaan osu nappiin...
Kuulostaa tympeältä perinteeltä kuten mikä tahansa ulkopuolinen pakko "kerätä" sälää ja säilytellä jonkun muun valitsemia (noinkin tunnelatautuneita) lahjoja :(
No mitä ei-tunnelatautunutta pitäisi sitten antaa lahjaksi? Ei mitään niin sitten ei tarvi koskaan säilyttää muiden valitsemaa krääsää nurkissa? Tiskirätti niin ei ole tunnelatautunutta?
Koru silloin tällöin (vaikka 10v. ja 18v. lahjoiksi saajan kanssa valittuina) on oikeasti kiva tunnelatautunut lahja. Tai toki jos silloin sanoo ettei tykkää koruista niin sitten jotain muuta. Tuollainen pussillinen sälää mitä kertyisi jokavuotisesta osteskelusta on aivan eri asia. Luulen että se tunnearvokin olisi siirempi kun koruja olisi vähemmän :)
Miksi ihmeessä pitäisi joka vuosi saada ostaa jotain mitä toisen ihmisen on "velvollisuus" (ainakin toivottavasti ja moraalisesti) säilytellä kaapeissaan sitten lopun ikäänsä? Talletus asuntotilille olisi paljon parempi veto, ja jotain ikätasoon sopivaa sitten lahjapakettiin.
Tai tietysti aivan mahtava lahjaperinne on viedä lapsi joka vuosi synttärinsä kunniaksi johonkin kivaan juttuun. Mikä se juttu on ja vaihtuuko se iän mukana on toki oma asianne :)
Säästäminen tilille ei huonojen korkojen vuoksi kannata. Miten korulahja sulkisi pois kivojen ikätasoisten juttujen tekemisen?
Voitko ystävällisesti lainata tähän sen kohdan jossa sanotaan korulahjojen sulkevan pois kivojen ikätasoisten juttujen tekemisen? Tässähän oli kyse vaihtoehdoista sille jokavuotiselle korulle :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo Nomination-ranneke olisi muuten kiva idea, mutta itse en tykkää niistä siis design on omaan silmään ruma ja rihkama. Ja voi hyvin olla ohimenevä muoti.
Mitäs muita vaihtoehtoja ehdottaisitte synttäriperinteeksi ja synttärilahjaksi? Ajatuksella, että jää muisto.
Jotain kivaa ikätasoista tekemistä voisi ajatella, toki, kiva idea. Mutta kyllä me käymme lastenteatterissa, konserteissa yms muutenkin. Ei vaan synttärinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ajatuksia! Thomas Saboa tai muita muotikoruja ei nyt ehkä tähän tarkoitukseen kuitenkaan. Puuhelmiä voi ostaa sitten lisäksi, ajatuksena kun oli,että syntymäpäivistä jäisi pysyvä muisto. Lelukrääsää lapsi saa kuitenkin.
Täytyy miettiä tarkemmin tuota Tillanderia, esim omiin häihini ostin Tillanderin timanttikorusetin. Mutta olisiko nuo Tillanderin korut enemmän sitten oikein spesiaalijuhlien lahja, esim 10- ja 18-vuotissynttärinä.
Lahjakorttia ehkä tyhmää antaa omalle 1-vuotiaalle... ☺
Minusta koruja ei voi olla liikaa. Itse olen saanut paljon koruja lahjoiksi. Kaikkia en ehkä käytä kovin usein, mutta rakkaita muistoja ovat. Ajattelin myös ostaa hyvin eri tyylisiä koruja, eiköhän niistä sitten kulloisenkin ikävaiheen lempikorujakin löydy.
Helminauhan kerääminen on hyvä idea. Kysyin yhdestä kultasepänliikkeestä jo tätä mahdollisuutta, mutta heillä ei ollut sellaista kerättävää vaihtoehtoa. Pitää mennä perheen omaan kantisliikkeeseen, eiköhän sieltä löydy.
Kultaisen sydämen ostin tytölle kastepäivänä. Meidän suvun perinne, että äiti antaa kastepäivänä tietynmallisen kultaisen sydänriipuksen.
Vaikka sinä olisikin koruhaukka sinä et ole tyttäresi etkä pysty kontrolloimaan hänen ajatuksiaan. Hänestä yksikin koru saattaa olla liikaa tai hän ei halua säilytellä yhtään ylimääräistä korua nurkissaan, eikä tuollaisten vuosikausia etukäteen hankittujen juttujen hankkiminen useinkaan osu nappiin...
Kuulostaa tympeältä perinteeltä kuten mikä tahansa ulkopuolinen pakko "kerätä" sälää ja säilytellä jonkun muun valitsemia (noinkin tunnelatautuneita) lahjoja :(
No mitä ei-tunnelatautunutta pitäisi sitten antaa lahjaksi? Ei mitään niin sitten ei tarvi koskaan säilyttää muiden valitsemaa krääsää nurkissa? Tiskirätti niin ei ole tunnelatautunutta?
Koru silloin tällöin (vaikka 10v. ja 18v. lahjoiksi saajan kanssa valittuina) on oikeasti kiva tunnelatautunut lahja. Tai toki jos silloin sanoo ettei tykkää koruista niin sitten jotain muuta. Tuollainen pussillinen sälää mitä kertyisi jokavuotisesta osteskelusta on aivan eri asia. Luulen että se tunnearvokin olisi siirempi kun koruja olisi vähemmän :)
Miksi ihmeessä pitäisi joka vuosi saada ostaa jotain mitä toisen ihmisen on "velvollisuus" (ainakin toivottavasti ja moraalisesti) säilytellä kaapeissaan sitten lopun ikäänsä? Talletus asuntotilille olisi paljon parempi veto, ja jotain ikätasoon sopivaa sitten lahjapakettiin.
Tai tietysti aivan mahtava lahjaperinne on viedä lapsi joka vuosi synttärinsä kunniaksi johonkin kivaan juttuun. Mikä se juttu on ja vaihtuuko se iän mukana on toki oma asianne :)
Lisään nyt vielä että jos teillä on aikomus ja mahdollisuus automaattisesti ostaa se asunto lapselle joka tapauksessa (vaikka niinkin varakkaasta taustasta tuleva voisi hahmottaa sen raha arvoa paremmin jos se raha pitäisi "kerätä" vuosien varrella sen sijaan että se vain eräs päivä ilmestyisi kuin tyhjästä kokonaisuudessaan) sen tilin voi nimetä vaikka "maailmanympärimatka-tiliksi" tai vastaavaa :)
Niin. Mutta kun korot on niin surkeat ei kannata 18 vuotta hillota rahaa jossain tilillä. Vaikka tavoite olisi mikä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo Nomination-ranneke olisi muuten kiva idea, mutta itse en tykkää niistä siis design on omaan silmään ruma ja rihkama. Ja voi hyvin olla ohimenevä muoti.
Mitäs muita vaihtoehtoja ehdottaisitte synttäriperinteeksi ja synttärilahjaksi? Ajatuksella, että jää muisto.
Jotain kivaa ikätasoista tekemistä voisi ajatella, toki, kiva idea. Mutta kyllä me käymme lastenteatterissa, konserteissa yms muutenkin. Ei vaan synttärinä.
No voihan se tekeminen olla jotain erityisempääkin. Mihin vuodenaikaan synttärit osuvat? Laskettelureissu talvella tai melontaretki tai purjehdus kesällä? Tai vaikka syömään johonkin näköalatorniin tai risteilylle (eikös Saimaallakin voi risteillä näiden perus Tukholmanlaivojen lisäksi) tai ihan mitä tahansa ihanaa keksit ja pidät teille merkityksellisenä. Elämyksistä jää muisto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo Nomination-ranneke olisi muuten kiva idea, mutta itse en tykkää niistä siis design on omaan silmään ruma ja rihkama. Ja voi hyvin olla ohimenevä muoti.
Mitäs muita vaihtoehtoja ehdottaisitte synttäriperinteeksi ja synttärilahjaksi? Ajatuksella, että jää muisto.
Jotain kivaa ikätasoista tekemistä voisi ajatella, toki, kiva idea. Mutta kyllä me käymme lastenteatterissa, konserteissa yms muutenkin. Ei vaan synttärinä.
No voihan se tekeminen olla jotain erityisempääkin. Mihin vuodenaikaan synttärit osuvat? Laskettelureissu talvella tai melontaretki tai purjehdus kesällä? Tai vaikka syömään johonkin näköalatorniin tai risteilylle (eikös Saimaallakin voi risteillä näiden perus Tukholmanlaivojen lisäksi) tai ihan mitä tahansa ihanaa keksit ja pidät teille merkityksellisenä. Elämyksistä jää muisto.
Tästä tuli mieleen, että jos joka vuosi on tapana antaa elämyslahja, niin se kannattaa ikuistaa myös valokuviin. Sitten jossain vaiheessa niistä voi askarrella itse valokuva-albumin tai teettää kuvakirjan, josta voi muistella yhteisiä hetkiä ja samalla ihmetellä, miten vuodet ovat vierineet ja ihmiset matkan varrella muuttuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta helmi per vuosi. Tillanderilla voi kerätä helminauhaa tällä tavoin. Tyttö saa sitten aikoinaan helminauhan. Se, jos mikä, kestää aikaa ja on aina kaunis :)
Kaikki eivät pidä helmistä, etkä voi tietää ovatko ne muodissa lapsen kasvattua.
Helmet ei taida olla mikään muotiasia. Arvostettuja jo vuodesta kuokka ja vasarakirves...
Kyllä ne helmet ovat muotiasia ja tällä hetkellä ne eivät ole muodissa ainakaan nuorison parissa. En suosittele niiden ostamista. Terveisin kevään ylioppilas (toivottavasti).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä ajatuksia! Thomas Saboa tai muita muotikoruja ei nyt ehkä tähän tarkoitukseen kuitenkaan. Puuhelmiä voi ostaa sitten lisäksi, ajatuksena kun oli,että syntymäpäivistä jäisi pysyvä muisto. Lelukrääsää lapsi saa kuitenkin.
Täytyy miettiä tarkemmin tuota Tillanderia, esim omiin häihini ostin Tillanderin timanttikorusetin. Mutta olisiko nuo Tillanderin korut enemmän sitten oikein spesiaalijuhlien lahja, esim 10- ja 18-vuotissynttärinä.
Lahjakorttia ehkä tyhmää antaa omalle 1-vuotiaalle... ☺
Minusta koruja ei voi olla liikaa. Itse olen saanut paljon koruja lahjoiksi. Kaikkia en ehkä käytä kovin usein, mutta rakkaita muistoja ovat. Ajattelin myös ostaa hyvin eri tyylisiä koruja, eiköhän niistä sitten kulloisenkin ikävaiheen lempikorujakin löydy.
Helminauhan kerääminen on hyvä idea. Kysyin yhdestä kultasepänliikkeestä jo tätä mahdollisuutta, mutta heillä ei ollut sellaista kerättävää vaihtoehtoa. Pitää mennä perheen omaan kantisliikkeeseen, eiköhän sieltä löydy.
Kultaisen sydämen ostin tytölle kastepäivänä. Meidän suvun perinne, että äiti antaa kastepäivänä tietynmallisen kultaisen sydänriipuksen.
Vaikka sinä olisikin koruhaukka sinä et ole tyttäresi etkä pysty kontrolloimaan hänen ajatuksiaan. Hänestä yksikin koru saattaa olla liikaa tai hän ei halua säilytellä yhtään ylimääräistä korua nurkissaan, eikä tuollaisten vuosikausia etukäteen hankittujen juttujen hankkiminen useinkaan osu nappiin...
Kuulostaa tympeältä perinteeltä kuten mikä tahansa ulkopuolinen pakko "kerätä" sälää ja säilytellä jonkun muun valitsemia (noinkin tunnelatautuneita) lahjoja :(
No mitä ei-tunnelatautunutta pitäisi sitten antaa lahjaksi? Ei mitään niin sitten ei tarvi koskaan säilyttää muiden valitsemaa krääsää nurkissa? Tiskirätti niin ei ole tunnelatautunutta?
Koru silloin tällöin (vaikka 10v. ja 18v. lahjoiksi saajan kanssa valittuina) on oikeasti kiva tunnelatautunut lahja. Tai toki jos silloin sanoo ettei tykkää koruista niin sitten jotain muuta. Tuollainen pussillinen sälää mitä kertyisi jokavuotisesta osteskelusta on aivan eri asia. Luulen että se tunnearvokin olisi siirempi kun koruja olisi vähemmän :)
Miksi ihmeessä pitäisi joka vuosi saada ostaa jotain mitä toisen ihmisen on "velvollisuus" (ainakin toivottavasti ja moraalisesti) säilytellä kaapeissaan sitten lopun ikäänsä? Talletus asuntotilille olisi paljon parempi veto, ja jotain ikätasoon sopivaa sitten lahjapakettiin.
Tai tietysti aivan mahtava lahjaperinne on viedä lapsi joka vuosi synttärinsä kunniaksi johonkin kivaan juttuun. Mikä se juttu on ja vaihtuuko se iän mukana on toki oma asianne :)
Säästäminen tilille ei huonojen korkojen vuoksi kannata. Miten korulahja sulkisi pois kivojen ikätasoisten juttujen tekemisen?
Vastaajat ovatkin ehdottaneet esim. osakkeita ja asuntotilia. Kukaan ei ole ehdottanut matalakorkoista tiliä.
Alue: Aihe vapaa
Meillä tyttö sai ristiäislahjaksi nominationkorun, jota pystyi jo noissa juhlissa käyttämään. Siihen oli laitettu tytönnimikirjain, sydän ja tähti. Voi lähteä aivan pienestä liikkeelle ja kasvattaa korua vuosien saatossa. Sitten kun hän on vanhempi, olen ajatellut itse ostaa hänelle hänen itse valitsemansa korut.
Jos jotain ehdotonta klassikkoa etsii, niin yksinkertainen on kaunista. Mutta ei kovin moni lapsi ja nuori niitä vielä osaa arvostaa. Siksi ei edes kannata miettiä mitään "ajatonta" vielä tuossa vaiheessa.