Maina

Itse en tunne, enkä ole tuntenutkaan. Kiinnostaa, että viettääkö ne aikaa kaltaistensa seurassa ja tarkoittaako huumeiden käyttö aina välien katkeamista esimerkiksi ystäviin ja perheeseen. Jos vastaat kyllä, niin millaisia nämä henkilöt ovat olleet ennen riippuvuuttaan? Olisiko uskonut mihin tie lopulta vie?

Kommentit (20)

Vierailija

Tarkoitetaanko tässä narkkarilla huumeidenkäyttäjää vai huumeriippuvaista? Suurin osa huumeidenkäyttäjistä kun ei ole huumeriippuvaisia.

Vierailija

Tunnen, muutamia jopa, en ole itse narkki. Eivät vietä aina aikaansa vain samankaltaistensa seurassa ja ei tarkoita välien katkeamista, olen yhä ystävä, vaikka et halua heitä aineissa nähdäkään, selvin päin kyllä. Ja olen kyllä valmis auttamaan jos ovat ongelmissa samalla kun ovat aineissa.

Millaisia olivat? Ihan tavallisia ihmisiä, töissä käyviä, seurustelevia, sosiaalisia ja mukavia. Töissä käyvät vieläkin kyllä suurin osa. Yksi tekee lähinnä hanttihommia ja on ehkä surullisin tapaus näistä, varmaan älykkäin tuntemani ihminen, pärjäsi loistavasti lukiossa ja aloitti yliopisto-opiskelut. Piri kuitenkin tuli ja vei.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Voi, että...niin säälittäviä ovat että sydän särkyy, varsinkin kun ovat oman perheen jäseniä...meillä ei välit katkenneet kuin hetkeksi...kyllä se routa nämäkin porsaat kotiin ajoi...toisen lopulta hautaan...

Vierailija

Useita kymmeniä. Ovat entisiä tai nykyisiä asiakkaitani. Harva suunnittelee narkomaanin elämää: "Vähänkö siistii sit ku mul ei oo kotii eikä hampaita ja joudun kerjää itelleni kamaa, et saan oltuu.." Vielä hyvinkin syvällä käyttömaailmassa monella on ajatus, et pystyn lopettaa, jos vaan haluun. Käyttö on muiden syytä jne.
Onneksi tunnen myös useita irtipäässeitä.

Vierailija

Tunnen moniakin. Aika moni on huonoista perheoloista,asuneet lastenkodissa jne. Muutama ihan hyvistäkin perheoloista. Itse en ole koskaan edes kokeillut huumeita, mutta olen väleissä narkkikavereiden kanssa,aineissa en halua heitä tavata.
Oma mies myös ex-narkkari,kuivilla oli ollut 3 vuotta kun tapasimme. Nyt kuivilla jo 13vuotta. Mies edelleen tekemisissä vanhojen kavereiden kanssa, tosin vain kun ovat selvänä. Moni myös kuollut tässä vuosien varrella, joko yliannostukseen tai tapettu huumevelkojen takia.

Vierailija

En onneksi. Kaupassa näin joulun alla tapauksen, joka varmaankin oli sellainen. Säälittävää ja surullista, että nuoren ihmisen elämä menee sellaiseen jamaan.

Vierailija

Tunnen muutamia. Yksi on nykyisin rapanisti (huippuälykäs, oli yliopistossa valtiotieteellisessä ja tosi lupaava vaikka missä, yksi tasapainoilee arjen ja mukamas viihdekäytön rajalla (on yrittäjä kauneusalalla, mutta käyttää useita aineita päivittäin, sai hiljattain parantumattoman sukupuolitaudin), yksi käyttää kamaa töissäkin ja on ihan rajalla ettei päädy pian joko hautaan tai kokopäivänistiksi.
Kaikki alkujaan fiksuja, lämpimiä, hyviä ihmisiä.

Vierailija

Sen verran tunsin, että veljen luokkakaveri (tyttö) oli narkkari lukioaikaan. Kävi meilläkin joskus kotona narkkiaikaan, tuli kaupittelemaan veljelle varastattua tavaraa (jota veli ei luonnollisesti ostanut). Narkin lähdettyä koko kämppä oli pakko tuulettaa, narkki haisi niin hirveälle ja jälkeensä jäi suoranainen katku.

Vierailija

Tuo veljen luokkakaveri oli ihan normaali tyttö ennen narkkiuraansa. Kotiolonsa oli sitten vähän epämääräisemmät, boheemit hippivanhemmat ja aika levontonta kotona, jatkuvia muuttoja jne. Yksi isosisaruksistaan oli myös narkki jo ihan teinistä, ja tämä tyttö kuulemma niin vannoi ja vakuutteli ettei hän sellaiselle polulle lähde... Vaan kuinkas kävikään.

Nykyään kuulemma kuivilla, pari lasta ja jotenkin levoton sielu: muuttaa jatkuvasti ympäriinsä, miehet vaihtuu suht usein, ei kykene suunnittelemaan asioita kuin normaalit ihmiset jne. (Huutelee usein FB:ssa tyyliin "huomenna pitää muuttaa, kämpän pitää olla tyhjä klo 12 mennessä, kuka tulee auttamaan ja tuo muuttoauton tullessaan?").

Vierailija

Tutusuin 2-kymppisenä kaupunkiin juuri muuttaneeseen tyttöön. Oli käyttänyt piriä, mutta silloin ei, oli lopettanut ja ottanut uuden alun . oltiin ihan hyvät kaverit ja "saman tasoiset" naiset. Nyt hänellä alkoholismia ja en tiedä mitä kaikkea muuta menee... On huomattavasti tyhmenytynyt ja rumentunut. Jotenkin ajattelen aina häntä sinä ihmisenä, johon tutustuin, vaikka on erilainen nykyään. Harvoin nähdään. Viimeksi käydessään pyysi mun kipulääkkeitä muka jalkakipuun, en antanut. En halua että hän tulee meille, koska en yllättyisi yhtään jos vessassa käydessäni kaapit olisi tutkittu tms. Ei voi luottaa.

Vierailija

Tunsin, itseni. Vietin aikaani kaltaisteni seurassa, aikalailla jäi normaalit ihmissuhteet. Perhe joutui sietämään aika paljon. Olin ennen riippuvuutta kaunis ja sosiaalinen, suht fiksukin. Nykyään syrjäytynyt mutta lopetin aineiden käytön vaikka välillä sorrunkin

Olen tuntenut. 

Yläasteella oltiin kavereita. Käytiin sen kämpässä ryyppäämässä (tai se oli hänen isänsä nimissä oleva "piilopirtti"... virallinen käyttötarkoitus ei koskaan itselleni selvinnyt mutta usein se viikonloppuisin ainakin tyhjä oli). Tämä kaveri myös järjesti viinat isoveljensä kautta. Vielä lukion ekalla oltiin tekemisissä. Sitten se jossain vaiheessa alkoi pössytellä, kasvatti myös itse omaan käyttöön ja vähän myyntiin. Enemmän sitä kiinnosti alkuun tuo business-puoli. Sitten kaveruus vain alkoi jäämään kun piirit erkani tarpeeksi. 

Myöhemmin hän on kunnostautunut mm. kioskiryöstöllä, huumausaineiden kätkemisrikoksella, varastelulla jne. Oli oikein linnassakin. Viimeksi kuulin hänestä kun toinen kaveri oli osunut paikalle tämän yhden hattivatin ajettua autolla liikenneympyrään ilmeisesti paetessaan rautakaupan vartijaa. 

En olisi ikinä uskonut, että siitä tulee ns. ammattilainen. Ujon ja pohjimmiltaan kiltin puoleinen. Aina erittäin reilu. Ehkä ennemmin sellainen surkuhupaisa hahmo; lanseerasi mm. käsitteen "baariverkkarit" silloin kun olimme vielä tekemisissä -> yritti baariin pikkutakissa ja verkkareissa :D

Oivoi. Siitä ryöstöstä se alamäki kunnolla lähti. 

Montakin. Hyvistä perheistä, aina saaneet kaiken minkä halunneet, mutta mikään ei ole riittänyt. Nykyään suurin osa koulut kesken jättäneitä, luottotiedottomia, työttömiä, asunnottomia reppanoita ja osa mielisairaalassa.

Itse tiedän nykyään vajaan tusinan. Monet heistä kävivät yläasteelle saakka samaa koulua kunnes huumeet ja alkoholi ajoivat nämä alas. Nykyään nään näitä heppuleita yleensä kuluttamassa aikaa (vaikka ovatkin alaikäisiä) baareissa päivästä riippumatta tai aineissa kadulla. Suurinosa heistä ei ole kouluttautumassa mihinkään. Erään tunsin varsin hyvin ala-asteella ja oli yksi parhaista ystävistäni, mutta silloinen viaton tupakointi vaihtui yläasteen alussa kannabikseen ja myöhemmin kovan luokan huumeisiin (subuun, kolmiolääkkeisiin jne). Joskus saatan jutella joillekkin heistä, mutta yleensä järkevää keskustelua ei synny. Haikein mielin muistelen menneitä aikoja heistä. Monella heistä ongelmat ovat heijastuneet kotoa käsin (avioeroja, alkoholismia,...)

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla