Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Meillä on kolme pientä lasta, ei tukiverkkoja eikä rahaa palkata hoitajaa. Tiesimme kyllä mihin lähdimme mukaan kun kolme lasta päätimme saada ja hyväksymme että tämä aika on nyt tätä lasten kasvatusta ja hoitoa. Kuitenkin etäisyys toisiimme kasvaa päivä päivältä. Hoidamme lapsemme ja muut asiamme hyvin, teemme paljon töitä kotona ja sen ulkopuolella. Iltaisin joku kolmesta aina valvoo myöhään ja 1v. heräilee pitkin yötä. Olemme aivan poikki iltaisin eikä yksin olla silloinkaan.

Onko kellään vinkkejä miten parisuhde kestää läpi tällaisen ajan? En varsinaisesti pelkää että ero tulee mutta on toista ikävä ja joku puuttuu elämästäni, se hellyys ja rakkaus ja joku jolle jutella. Otamme omaa aikaa silloin tällöin ja käymme omien kavereidemme kanssa ulkona tai yksin salilla mutta yhdessä ei koskaan, siihen ei vaan ole mahdollisuutta.

Sivut

Kommentit (36)

Vierailija

Meillä 5 lasta ja illat olisi tarkoitettu viettää kahden kesken. Mutta miehelle on puhelin tärkeämpi. Eli minä istun makuuhuoneessa kattomassa tv:tä ja mies olohuoneessa tietokoneen/ puhelimen kimpussa. En tiedä kauanko enää jaksan. Seksiä hän kyllä saa jokapäivä, mutta minä kaipaan enemmän.

Vierailija

Se onkin aika vaikeaa. Meillä sama juttu. Yhden kerran olemme viimeisten 9v aikana saaneet olla yön kahdestaan, kun mies järjesti lapsille hoitajat (kaukaisemmat sukulaiset) meidän 15-vuotishääpäivän kunniaksi. Olemme kyllä etääntyneet toisistamme kun yhteistä, kahdenkeskistä parisuhdeaikaa ei koskaan ole. Tosin ihan viime kuukausina olemme alkaneet käydä yhdessä puolen tunnin pikalenkeillä ja jättäneet lapset kotiin, kun vanhimmat kaksi osaavat jo soittaa kännykällä, jos tulee joku hätä, ja kaikki osaavat avata ulko-oven ja hoitaa vessa-asiansa. Miehen kanssa kahdestaan ulkona kävely tuntuu edelleen hirveän omituiselta, mutta ehkä totun tähän. Vielä vajaat kymmenen vuotta ja voinemme taas olla joskus öitä kahdestaan jos vielä osaamme olla toistemme kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Miksi ette halua sitä parisuhdeaikaa?

Meillä kaikilla on 24 tuntia vuorokaudessa. Sinä täytät sen työllä kotona ja työpaikalla, mutta et edes mieti sitä, että voisit priorisoida ja vähentää työt 8 tuntiin. Ei ole pakko tehdä pitkiä päiviä, ellei halua lisää rahaa. Ja jos haluaa, pitää hyväksyä se, että se on parisuhteelta pois.

MLL:n hoitaja maksaa noin 10 e/h. Jos teillä ei oikeasti ole varaa maksaa hoitajalle 30 euroa siitä, että hän on lastenne kanssa, niin sitten ei voi mitään.

Vierailija

Meillä on 3 lasta, kaksoset on 4.5 v ja kuopus on 1v. Nukkumaan lapset menevät klo 20.30 ja sen jälkeen koko ilta on vanhempien omaa aikaa. Lapset on opetettu tähän, heillä ei ole tarvetta riekkua iltaisin. Tietty olisi voitu opettaa toisinkin eli vaikka valvomaan puolilleöin, mutta tämä on meidän ratkaisumme.

Vierailija

Sama täällä. 11 v murkku valvoo puoleen yöhön. Ei vaan saa unta. Nukkuu n. 8 h yössä, treenaa kilpaurheilua, koulussa huippuhyvä. Tuo unimäärä riittää hänelle. 8 v nukahtaa illalla 20.30, herää klo 6.30-7. 2 v nukkuu välillä päikkärit, välillä ei. Yöuniin sillä on vaikutusta. Yöllä on heräillyt syntymästä asti ja heräilee edellään. Yökylään lapsia ei saa mihinkään. Odotan et pienin oppii vihdoin nukkumaan!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miksi ette halua sitä parisuhdeaikaa?

Meillä kaikilla on 24 tuntia vuorokaudessa. Sinä täytät sen työllä kotona ja työpaikalla, mutta et edes mieti sitä, että voisit priorisoida ja vähentää työt 8 tuntiin. Ei ole pakko tehdä pitkiä päiviä, ellei halua lisää rahaa. Ja jos haluaa, pitää hyväksyä se, että se on parisuhteelta pois.

MLL:n hoitaja maksaa noin 10 e/h. Jos teillä ei oikeasti ole varaa maksaa hoitajalle 30 euroa siitä, että hän on lastenne kanssa, niin sitten ei voi mitään.

Totta kai haluamme sitä aikaa emmekä myös tee pitkiä päiviä töissä, tarkoitin lähinnä että kun tulen arkisin kotiin niin kotityöt eli lastenhoito alkaa, ruuat pitää laittaa, esikoista pitää auttaa kotitehtävien kanssa jne. Lapset laitetaan sänkyyn jo klo 20:00 mutta keskimmäinen ei koskaan nukahda ennen klo 23:00 on aina ollut tämän rytminen ja kaikkea on kokeiltu, neuvolat, unikoulut jne. Ainoa jäljellä oleva vaihtoehto on lapsen telkeäminen omaan huoneeseen ja sitä emme halua tehdä. MLL ei toimi alueellamme, täällä ei ole halpoja lastenhoitovaihtoehtoja. Esikoisella on taas fyysisiä ongelmia, ja fysioterpeutit suositelleet urheiluharrastuksia puutteiden korjaamiseen eli viikonloput juostaan treeneissä ja keskimmäinenkin harrastaa kun haluaa ja toinenkin pääsee. Elämme lapsillemme ja saavat mitä tervitsevat mutta parisuhde uuppuu. 

ap

Vierailija

Eikö tosiaan ole ketään sukulaisia, ystäviä, tuttavaperheen vanhempaa lasta, isovanhempaa, joka voisi tulla yhdeksi yöksi teille ja menisitte vaikka kylpylähotelliin? Kun meillä oli lapset pienet käytiin kerran vuodessa kahdestaan jossain, esim. Lontoossa, Pariisissa, oman paikkakunnan hotellissa tms. Nyt kun nuorimmainen on 7 vuotta, ei kaivata enää omaa aikaa, kun joka ilta saadaan katsella yhdessä leffoja ja sarjoja.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Eikö tosiaan ole ketään sukulaisia, ystäviä, tuttavaperheen vanhempaa lasta, isovanhempaa, joka voisi tulla yhdeksi yöksi teille ja menisitte vaikka kylpylähotelliin? Kun meillä oli lapset pienet käytiin kerran vuodessa kahdestaan jossain, esim. Lontoossa, Pariisissa, oman paikkakunnan hotellissa tms. Nyt kun nuorimmainen on 7 vuotta, ei kaivata enää omaa aikaa, kun joka ilta saadaan katsella yhdessä leffoja ja sarjoja.

Sukulaisia on mutta kukaan ei suostu tällaiseen paitsi omat vanhemmat joihin en luota, äidillä alzheimerin tauti ja isä teki kerran niin sopimattoman tempun kun hoiti esikoistamme että sen jälkeen en kutsu. Miehen suku asuu kaukana. Siskoni on yksinhuoltaja jolla on vauva ja taapero, en voi häntä sen enempää kuormittaa.

ap

Vierailija

Ero se kävi mulla ja sain vielä pidemmän miehenkin, oli isukkikin pitkä sentti peliä oli juttu mutta ollaan sentää yli kahdessa metrissä.

Vierailija

Samat on fiilikset, tosin meillä on kyllä sikäli hyvä tilanne että päästään noin kerran vuodessa yhdessä johonkin. Viime vuonna oltiin laivalla, sitä ennen kylpylässä, ensivuonna olisi tarkoitus lähteä Prahaan. Mutta jotenkin tähän arkeen kaipaisi apua, olisi ihana käydä vaikka joskus elokuvissa tai teatterissa. Sukulaiset asuu 200 kilsan päässä. Tosin olen sitä mieltä että jos parisuhde kaatuu yhteisen ajan vähyyteen, sitten on vikaa parissakin. Suurin osa on kuitenkin arkea, jota pitää kestää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Meillä on 3 lasta, kaksoset on 4.5 v ja kuopus on 1v. Nukkumaan lapset menevät klo 20.30 ja sen jälkeen koko ilta on vanhempien omaa aikaa. Lapset on opetettu tähän, heillä ei ole tarvetta riekkua iltaisin. Tietty olisi voitu opettaa toisinkin eli vaikka valvomaan puolilleöin, mutta tämä on meidän ratkaisumme.

Meilläkin oli noin, kun lapset olivat pieniä. Nyt kun ovat 4-13v niin ei todellakaan ole illalla sen enempää omaa aikaa. Tuskin teilläkään lapset loputtomiin menevät noin aikaisin nukkumaan.

Vierailija

Kyllähän tässä kaikista surullisinta on, että ihmiset kokevat olevansa nin tavattoman yksin. Kyllähän nyt niitä lapsia vahtisi kuka tahansa järkevä teini/aikuinen muutaman tunnin silloin tällöin, mutta nykyään ihmiset eivät pyydä opiskelijoita lapsenlikoiksi. Kyllähän taatusti joku tutuntuttu löytyisi työpaikalta, naapurustosta tms. kyselemällä. Alkuun hoitaja olisi tietty vieras, mutta pyydätte pari kertaa niin että olette itse vielä paikalla. Siinähän tutustuu sitten. Meillä on myös ollut päiväkodin sijaisia tms lastenhoitajina, moni on tykännyt tehdä keikkaa ja hoitaja on lapsille ennestään tuttukin.

Nykyään on vain niin voimakas yksinpärjäämisen kulttuuri. Arvot ovat todella kovia nykyisin. Apua ei voi pyytää eikä kehenkään luottaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 3 lasta, kaksoset on 4.5 v ja kuopus on 1v. Nukkumaan lapset menevät klo 20.30 ja sen jälkeen koko ilta on vanhempien omaa aikaa. Lapset on opetettu tähän, heillä ei ole tarvetta riekkua iltaisin. Tietty olisi voitu opettaa toisinkin eli vaikka valvomaan puolilleöin, mutta tämä on meidän ratkaisumme.

Meilläkin oli noin, kun lapset olivat pieniä. Nyt kun ovat 4-13v niin ei todellakaan ole illalla sen enempää omaa aikaa. Tuskin teilläkään lapset loputtomiin menevät noin aikaisin nukkumaan.


Meillä menee koulupäivinä 16v , 22. 00 nukkumaan ja muulloin on paljon kavereilla yötä eli ei ole vaikuttanut! T 1

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Meillä 5 lasta ja illat olisi tarkoitettu viettää kahden kesken. Mutta miehelle on puhelin tärkeämpi. Eli minä istun makuuhuoneessa kattomassa tv:tä ja mies olohuoneessa tietokoneen/ puhelimen kimpussa. En tiedä kauanko enää jaksan. Seksiä hän kyllä saa jokapäivä, mutta minä kaipaan enemmän.

Mun miehellä on sama, monilapsisen perheemme arki kuormittaa sen verran että haluaa iltaisin vain latautua yksin, aikaa eikä energiaa ei riitä minulle eikä kenellekään muulle. Kaverit ja sukulaisetkin ovat jääneet syrjään kun on muuten liian huonotuulinen  kun elää yli jaksamisensa. Näin pysyy sentään jotenkin järjissään eikä masennu, pala loppuun tms. 

Tsemppiä teillekin! Tämä on kuluttavaa aikaa. Ei voi muuta toivoa kun että omaa aikaa on sitten kun lapset kasvavat,

Vierailija

Jos tiesitte tilanteenne eli tukiverkkojen puutteen jo ennen lapsien hankkimista, niin kuulostaa kyllä oudolta, että hankitte 3 lasta?!
Itse varmaan tekisin, niin, että järjestäisi kotiin jotakin extraa eli hyvää ruokaa,tunnelmaa yms. Jos lapset heräävät, niin helppo sitten nukuttaa uudelleen.
Toinen vaihtoehto tietty yksityinen hoitaja esim. mll:stä ja käytte jossakin aina välillä yhdessä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 5 lasta ja illat olisi tarkoitettu viettää kahden kesken. Mutta miehelle on puhelin tärkeämpi. Eli minä istun makuuhuoneessa kattomassa tv:tä ja mies olohuoneessa tietokoneen/ puhelimen kimpussa. En tiedä kauanko enää jaksan. Seksiä hän kyllä saa jokapäivä, mutta minä kaipaan enemmän.

Mun miehellä on sama, monilapsisen perheemme arki kuormittaa sen verran että haluaa iltaisin vain latautua yksin, aikaa eikä energiaa ei riitä minulle eikä kenellekään muulle. Kaverit ja sukulaisetkin ovat jääneet syrjään kun on muuten liian huonotuulinen  kun elää yli jaksamisensa. Näin pysyy sentään jotenkin järjissään eikä masennu, pala loppuun tms. 

Tsemppiä teillekin! Tämä on kuluttavaa aikaa. Ei voi muuta toivoa kun että omaa aikaa on sitten kun lapset kasvavat,

Miksi ihmeessä olette hankkineet monta lasta?

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla