Vierailija

Olen mies ja luultavasti useimpien mielestä olisin luuseri, jos tietäisivät kaiken minusta. Rahaa eikä tällä hetkellä edes töitä ole. Olen hyvin utelias ja kehitän itseäni henkisesti hyvin paljon kaikesta huolimatta. Ongelmana tässä on se, että kun jatkuvasti viisastun, alkavat muut ihmiset tuntua typerämmiltä (älkää syyttäkö minua ylimieliseksi, syyllistän itseäni jo ihan tarpeeksi kaikesta). Haluaisin jossain vaiheessa parisuhteen, mutta fiksut naiset eivät luultavasti huoli minua, heillä on yleensä kovat vaatimukset.

Nyt pelkään, että mitä enemmän ymmärrän maailmaa ja itseäni, eli mitä viisaammaksi muutun, sitä enemmän vaadin myös naisilta henkisiä ominaisuuksia. Ja ainoastaan typerät naiset huolivat kaltaiseni luuserin. Haluan siis kehittyä kovasti (tarkemmin sanottuna haluan jatkuvasti tehdä niitä asioita, jotka johtavat henkiseen kehittymiseen), mutta taidan tätä menoa kehittyä enemmän kuin olisi kannattavaa. Vai johtaako kehitys lopulta siihen, että vanhana ja viisaana osaan arvostaa myös typeryyttä ja siten kaikkia ihmisiä?

Kommentit (1)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla