Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

3 teini-ikäistä. Yksikään ei ole siivonnut huonettaan jouluksi.
Yksi heistä sai 40 euroa siitä, että siivoaa huoneensa viime viikon torstaina. Ei siis saa normaalisti noin paljon, mutta annoin extraa viikkorahaan, kun oli menossa ostamaan joululahjoja. En tarkistanut huonetta, kun sai rahat, koska olin töissä, huone on edelleen kamalassa kunnossa.
Kukaan heistä ei ole tehnyt mitään joulujuttuja. Mut on tosin laitettu ostamaan kaikkea piparkakkutaikinasta askartelutavaroihin. Niistä pitänyt tehdä kummeille lahjoja, ihan heidän oma idea. Olen sanonut nätisti asiasta, mutta en halunnut alkaa tappelemaan siitäkin, joten nyt kummeille ei ole lahjoja.
Valittavat, kun meillä ei ole jouluntunnelmaa. Ei kai jos jättävät tavaransa ja vaatteensa joka paikkaan enkä mä ole niitä siivonnut. Omiin huoneisiin ei edes mahdu joulukoristeita.
Vein juuri siltä kenelle on maksettu huoneensa siivoamisesta tietokoneen ja puhelimen. Nyt ei ainakaan kuulemma siivoa ja toivoi, että mä lähtisin pois pilaamasta kaikkien elämää.

Makaavat huoneissaan ja ovat kiukkuisia. Mua ei haittaisi edes se huoneiden ruokottomuus, mutta ei tuollaisten mäköttävien, mykkien ja kiukuttelevien kanssa kovin kivaa tunnelmaa ole.
Mä en oikein jaksa tälläistä koko aikaa. Kaikista naurettavinta tässä on se, että mä olen kuvitellut olevani hyvä äiti. On ollut sääntöjä, rakkautta ja rajoja.

Kateellisena kuuntelen ja katselen, kun muiden lapset leipovat, osallistuvat jouluruokien tekoon ja innoissaan koristelevat huonettaan.
Enkä edes mitenkään sekoa joulunalla ja tee hirveästi kaikkea alkaen saunan pesemisestä ja päätyen itsetehtyihin piparkakkutaloihin.

Kommentit (9)

Vierailija

Mitäs sääntöjä ja rajoja on asetettu, jos rahat saa huoneensiivouksesta ilman että huonetta siivotaan?
Kohtaappas tosiasiat kasvatuksestasi ja katso peiliin. Perhepalaverin paikka!

Vierailija

Yleensä tarkistan huoneen, nyt olivat isommalla porukalla menossa ostoksilla siivouspäivänä, joten en kerinnyt tarkistamaan.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kotalontoveri

Heh, tästähän tuli hyvälle tuulelle. Samat tunnelmat meillä on mutta ei stressata. Taidan mennä itsekin sängylle lepäilemään :)

Vierailija

Teineillä on vaikeaa itsensä kanssa. Ei tuo mitään totaaliepäonnistumista tarkoita. Muutama vuosi lisää, ja harmonia palaa.

Ota nyt itsekin relasti ja tee sellainen joulu mistä tykkäät tai älä tee ollenkaan. Hyviä lapsia ne on, ja sinä olet selvästikin hyvä äiti.

Vierailija

perusteinejä, kyllä ne vielä kasvaa. Anna niiden ovien olla kiinni, ja olet itseksesi, joulumusaa soimaan ja lasillinen viiniä, nauti.  

Oikeastaan musta ois ihana ,kun noi alakoululaisetkin vaan möllöttäis huoneissaan ees joskus. Ne on niin aktiivisia, joka pv kimpussa, mitä saa tänään leipoa, mihin tänään mennään, mennäänkö joulukonserttiin, voinko siivota jotain, tehdäänkö yhdessä kortteja, saanko paketoida isovanhempien lahjat, vietkö mut jouluostoksille, tehdäänkö piparitalo, joko haetaan kuusi, mitä huomenna tehdään, mennäänkö pihalle pelaan futista, askarrellaan jotain ikkunoihin, saanko virkata, missä langat, äiti näytäpä miten lumihiutaleita virkataan, äitiiii, saako tänään valvoa, mennäänkö huomenna kummeille, äiti, keitetään glögiä jne jne... tähän väliin ois ihan jees päivän mökötys omassa huoneessa ;)

Vierailija

Kiitos teille! "Kiva" kuulla, että jossain muualla on samanlaiset tunnelmat.

Taidan käydä ostamassa suklaata ja tehdä tosiaan oloni mukavaksi.
Ei se joulutunnelma ainakaan itkemällä löydy.

Ap *Kiitollinen palstasta ja ihanista ihmisistä.

Vierailija

Sympatiani sinulle, ap! No meillä on ne alakouluikäiset pojat, jotka jaksaa mököttää ja jankuttaa ja kaikin puolin pilata tunnelmaa. Lähinnä syynä on Minecraft-peli, jonka rajoitukset aiheuttavat jatkuvaa marinaa. Siis kyse ei ole siitä, etteikö rajoja asetettaisi, vaan siitä, että se pilaa koko tunnelman. Ovat myös alkaneet vedättää pelien lopettamisessa. Olen pitänyt periaatteena sitä, että mahdollisuuksien mukaan jonkin pelin saa pelata loppuun tai lopettaa jotenkin mielekkäässä kohdassa, siis olen ajatellut, että tietyllä lasten kunnioituksella ja heidän tekemistensä arvostamisella (tuo peli on minusta ihan ok, enkä tosiaan haluaisi sitä kokonaan kieltää) myös minua arvostetaan. Mutta kissanviikset. Nyt innostuivat sentään pelaamaan pöytälätkää. Olen oikeasti tosi kypsä. Minäkin olen mielestäni kasvattanut lapset "ihan hyvin", mutta ei tosiaan meillä innosta kiljuen rynnätä pipareita koristelemaan, kaikki tuollainenkin kuulostaa lasten korvissa ikävältä velvollisuudelta.  Joo, tiedän, että siten makaa kuin petaa, mutta olen oikeasti ajatellut, että joustamalla itse saan joustavia lapsia, ja vaikka niitä rajoja asetan, en halua alleviivata punakynällä, että MINÄ määrään, MINÄ päätän ja teidän tehtävä on vaan totella. Ihmissuhteisiin kuuluu tietty arvostus. No kodin ulkopuolella ovat ihan kilttejä, eivät tosiaan mitään riidan haastajia, kiusaajia tms. Mutta aika pitkältä tuntuu nämä loma-ajat. Kaiholla muistelen niitä aikoja, kun lapset sai vietyä edes joka päivä pari kertaa ulos hiekkalaatikolle tai keinumaan, ei nuo enää osaa tehdä ulkona mitään. Ei vaan tule mieleen juuri muuta kuin se pelaaminen.

Vierailija

Et sä oo epäonnistunut. Teinit on teinejä ja kyllä se siitä helpottuu, vuosi vuodelta. Mukavaa joulua teille ja älä stressaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Sympatiani sinulle, ap! No meillä on ne alakouluikäiset pojat, jotka jaksaa mököttää ja jankuttaa ja kaikin puolin pilata tunnelmaa. Lähinnä syynä on Minecraft-peli, jonka rajoitukset aiheuttavat jatkuvaa marinaa. Siis kyse ei ole siitä, etteikö rajoja asetettaisi, vaan siitä, että se pilaa koko tunnelman. Ovat myös alkaneet vedättää pelien lopettamisessa. Olen pitänyt periaatteena sitä, että mahdollisuuksien mukaan jonkin pelin saa pelata loppuun tai lopettaa jotenkin mielekkäässä kohdassa, siis olen ajatellut, että tietyllä lasten kunnioituksella ja heidän tekemistensä arvostamisella (tuo peli on minusta ihan ok, enkä tosiaan haluaisi sitä kokonaan kieltää) myös minua arvostetaan. Mutta kissanviikset. Nyt innostuivat sentään pelaamaan pöytälätkää. Olen oikeasti tosi kypsä. Minäkin olen mielestäni kasvattanut lapset "ihan hyvin", mutta ei tosiaan meillä innosta kiljuen rynnätä pipareita koristelemaan, kaikki tuollainenkin kuulostaa lasten korvissa ikävältä velvollisuudelta.  Joo, tiedän, että siten makaa kuin petaa, mutta olen oikeasti ajatellut, että joustamalla itse saan joustavia lapsia, ja vaikka niitä rajoja asetan, en halua alleviivata punakynällä, että MINÄ määrään, MINÄ päätän ja teidän tehtävä on vaan totella. Ihmissuhteisiin kuuluu tietty arvostus. No kodin ulkopuolella ovat ihan kilttejä, eivät tosiaan mitään riidan haastajia, kiusaajia tms. Mutta aika pitkältä tuntuu nämä loma-ajat. Kaiholla muistelen niitä aikoja, kun lapset sai vietyä edes joka päivä pari kertaa ulos hiekkalaatikolle tai keinumaan, ei nuo enää osaa tehdä ulkona mitään. Ei vaan tule mieleen juuri muuta kuin se pelaaminen.

Meillä ihan sama. Oon tuntenut pahaa mieltä siitä, että minussa vika.
Ovatko kaikki muuten poikia? Meillä pojalle (8v.) Minecraft on suunnilleen ainoa tärkeä asia maailmassa, tyttökin (6v) pelailee, mutta just silleen kivasti, että haluaa tehdä muutakin, haluaa ulos jne.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla