Lue keskustelun säännöt.
Pahasti synnytyksessä revenneet, seuraava synnytys?
alkup
20.12.2015 |
Te, joilla alakautta synnyttäessä tuli syviä vaurioita syystä tai toisesta, tuliko seuraava lapsi suunnitellusti sektiolla vai alakautta? Oliko samanlaisia ongelmia kuin ekassa vai menikö helpommin?
Itsellä 5 vuotta synnytyksestä jossa tuli vaurioita ja pelko jäi. Sype-polille menossa myös tämän toisen raskauden aikana.
Olen alatiesynnytyksen puolella, mutta samankaltaiset vammat pelottaa.
Kommentit (41)
Pistin kädet ristiin synnytyksesi puolesta, että menisi hyvin ja rauhallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähä ohis mut.. mä taas toivon, et just repeisin seuraavassa synnytyksessä. Edellisellä kerralla kätilö ompeli paikat kasaan ihan miten sattuu.. hyvä ettei kiinni asti ommelleet emättimen suuta.
Ekassa tuli vaurioita, imukuppisynnytys, syviä repeämiä ja istukka piti irrottaa käsin, siinä tuli omat ongelmansa.. Olin kuukausia kipeä, enkä vuosiin tarpeillani uskaltanut tynnätä yhtään.
Kolmisen vuotta meni, kun toista alettiin yrittämään. Hirvittihän se tuleva. Olin päättänyt, että luomusynnytys ja alakautta. Ilman kipulääkkeitä, koska halusin pysyä tällä kertaa synnytyksen tasalla. Ekassa en tuntenut mitään, en yhtään mitään, epiduraalia oli laitettu ja paljon. Sitten imukupin irroituksessa mulla lamaantui hengitys, kun epiduraali nousi keuhkoihin. Enkä saanut ilmoitettua, etten saa happea. Onneksi eräs lääkäriopiskelija sattui tulemaan paikalle, että huomasin kasvoilla hädän. Sitten alkoi tapahtua.
Kerran kävin pelkopolilla keskustelemassa tokan synnytyksen lähestyessä ja siellä sai valettua muhun uskoa, että jokainen synnytys on erilainen.
Niinhän se olikin. Jos edellinen kesti parisen päivää ja ponnariksi laitettiin 2 h 30 minuuttia. Niin toka kesti kaikkiaan 1 h 22 minuuttia. Kaikki sujui ilman kivunlievennyksiä hienosti. Sattuhan se, mutta sen kivun mä olen saanut prosessoitua. Eikä se ollut mitään siihen fiilikseen, etten mä osaa, enkä tiedä mistään mitään ja jälkikäteen kipuihin.. Silloin ei tullut repeämiä ei mitään ongelmia, kaikki sujui kuin tanssi. Lähdin seuraavana päivänä jo himaankin, kun oli niin reipas ja hyvä mieli.
Alatietä suunniteltiin, mutta päädyttiin muista syistä sektioon.
Mulla meni 5 viikkoa, että pystyin istumaan ja sittenkin piti olla pehmuste. Kuukausi, että pystyin kunnolla kävelemään. Lapsi ei vaan laskeutunut, vaikka olin auki ja imukuppi. Lisäksi mulla ahdas lantio ja lapsi oli 3700, ei meinannut mahtua. Jouduin olemaan sairaalassa viikon, koska tulehdusarvoni olivat koholla, lapsi voi hyvin vaikka alkuun olikin happikaapissa vähän aikaa. Kolmisen kuukautta meni kunnolliseen palautumiseen.
Toinen tulla tumpsahti todella helposti ja nopeasti ja olisin voinut lähteä vaikka 10 km juoksulenkille samantien, niin hyvässä kunnossa olin. Alle 2 vuotta ikäeroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja tässä.
Mulle tuli sisäisiä vammoja pitkin synnytyskanavaa, pidätysongelmia vuodeksi ja vuosin 1,5l verta. Tuli myös jälki-infektioita ja toipumisessa kesti. Henkinen puoli ei varmaan vieläkään ihan käsitelty.
Joo, toista ei tule. Pysyvä hermokipu jäi alapäähän ekasta, ja epparin jäljiltä myös sormen kokoinen aukko häppäreihin. En suostu ottamaan riskiä että toisen kanssa kävisi samalla tavalla tai vielä pahemmin.
Kaverilla suunnittelusta sektiosta pysyvä kiputila kans.
Lääkäreiden mielestä molemmilla ihan normaali tilanne, ei mitään korjattavaa, nämä kuuluu asiaan ja joillekin vain käy näin ja asian kanssa pitää vain oppia elämään.
Jos olisin tiennyt miten käy en olisi ikinä tehnyt tätä yhtäkään. Ja jos mies alkaa kärttää toista niin se on ennemmin ero kuin riski että kävisi uudestaan näin toisellekin puolelle. Tai sitten vielä pahemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen mies ja harkitsen vakavasti vasektomian varaamista tämän viestiketjun takia. Hyi helvetti. M36
Voi kamala mitä ootte kokenut. Johtuuko noi repeämiset isosta vauvasta vai mistä?? Itse synnytin aikanaan alakautta tyttäreni, mutta ei mitään repeämiä yms tullut, oli kyllä vain hieman alle kolmekiloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä te sitä toista lasta pystyitte edes miettimään tuollaisten kokemusten jälkeen? Minulta repesi luut ja lihat. Lihat on korjattu, mutta luut edelleen (häpylyy sekä häntäluu) oireilee, ajoittain en pysty hädin tuskin kävelemään. Minä en toista lasta tee.
Mulla oli 4600 g lapsi, ja sain laskeumat joita ei ole vieläkään tutkittu, en tiedä miksi tutkimuksia pantataan pyynnöistäni huolimatta. Iso, 17 tikin eppari aukesi ekan ulostuksen yhteydessä ja kaviteetille ei tehty mitään, ja se tulehtui. Sain lääkärikammon ala-arvoisesta kohtelusta ja istuin toisella kankulla vielä 1,5 synnytyksestä, jolloin vihdoin uskalsin mennä lääkäriin muutettuani uuteen kaupunkiin. Toista lasta ei tod. tule, enkä olisi ikinä tehnyt sitä ensimmäistäkään jos olisin tiennyt mitä kaikkea voi sattua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä te sitä toista lasta pystyitte edes miettimään tuollaisten kokemusten jälkeen? Minulta repesi luut ja lihat. Lihat on korjattu, mutta luut edelleen (häpylyy sekä häntäluu) oireilee, ajoittain en pysty hädin tuskin kävelemään. Minä en toista lasta tee.
11 jatkaa vielä. Siis ensimmäinen ainokainen rakas lapseni täyttää seuraavaksi 5 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Olen mies ja harkitsen vakavasti vasektomian varaamista tämän viestiketjun takia. Hyi helvetti. M36
Hyvä, jos teet vasektomian. Kukaan ei ansaitse sinunlaista isäksi ja olet sitäpaitsi jo vähän turhan vanhakin lisääntymään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli 4600 g lapsi, ja sain laskeumat joita ei ole vieläkään tutkittu, en tiedä miksi tutkimuksia pantataan pyynnöistäni huolimatta. Iso, 17 tikin eppari aukesi ekan ulostuksen yhteydessä ja kaviteetille ei tehty mitään, ja se tulehtui. Sain lääkärikammon ala-arvoisesta kohtelusta ja istuin toisella kankulla vielä 1,5 synnytyksestä, jolloin vihdoin uskalsin mennä lääkäriin muutettuani uuteen kaupunkiin. Toista lasta ei tod. tule, enkä olisi ikinä tehnyt sitä ensimmäistäkään jos olisin tiennyt mitä kaikkea voi sattua.
Siis 1,5 vuotta synnytyksestä.
Ekassa sfinkterirepeämå, toka alakautta aivan normaalisti, nopeadti ja ilman vaurioita, vaikka kyllä pelotti etukäteen.
Luojan kiitos mulle siunaantuu vaan siroja 3kg lapsia!!
Vierailija kirjoitti:
Olen mies ja harkitsen vakavasti vasektomian varaamista tämän viestiketjun takia. Hyi helvetti. M36
Jep. Nyt eikun äkkiä varaamaan se aika, parasta mitä voit elämässäs tehdä. Go.
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos mulle siunaantuu vaan siroja 3kg lapsia!!
No ei se aina yksistään vauvan koosta riipu. Mulla repesi paikat pahasti juurikin 3kg vauvaa synnyttäessä. Mutta kivat sulle.
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos mulle siunaantuu vaan siroja 3kg lapsia!!
Ei se ole lapsen koosta aina kiinni. Mulla (kirjoittaja 8, eli pysyvä hermokipu ja epparikolo) lapsi oli 3176g kun syntyi ja siro kun mikä. Itse normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa. Imukuppi ja siten eppari sydänäänten takia oikeastaan viimetingassa. Lapsella onneksi kaikki hyvin, mulla ei.
Mitä vaurioita tuli?