Miesystävä suuttui kun sai tietää että olen sairastanut anoreksiaa
Paranemisestani on viitisen vuotta aikaa. Seurustelin sairauteni aikaan toisen miehen kanssa mutta suhde loppui kun sairaus vei kaikki voimani. Aloitin nyt vuosi sitten seurustelemaan uuden miehen kanssa. Aihe on minulle yhä arka ja luulin hävittäneeni kaikki sen aikaiset valokuvat. Siivoilimme eilen kaappeja kun ajatuksena on (oli?) että hän muuttaa luokseni ja teimme hänelle kaappitilaa vaatteitaan varten.
Kaapista löytyi kuitenkin yksi valokuva anoreksian ajaltani. Painoin silloin 11 kiloa vähemmän kuin nyt. Olen nykyään normaalipainossa. Hän katsoi kuvaa ja meni aivan vakavaksi. Lopetti siivoamisen ja meni mitään sanomatta tupakalle. Oli siellä ainakin puoli tuntia. Kun hän tuli takaisin niin ennen kun sain suunvuoroa kertoa, hän alkoi nurista että kyllä exän takia olin pitänyt itseni timminä, mutta hänkö ei ole sen arvoinen, että hänen kanssaanko on ok että olen "päästänyt itseni läskistymään" ja että oliko ex jotenkin parempaa laatua kuin hän.
Tuli aivan helvetin paha olo ja ne kaikki muistot palasivat mieleen. Aloin itkeä ja yritin selittää että olin sairas. Hän väitti että keksin tekosyitä ja huusi minulle, että hänkin kasvattaa sitten kaljamahan ja lakkaa ajamasta partaansa kun minuakaan ei kiinnosta pitää huolta itsestäni.
En pystynyt kuuntelemaan ja lähdin itku kurkussa siskolle. Ei ole edes soittanut ja pyytänyt anteeksi. Miten yhdestä kuvasta voi vetää tuollaiset kilarit? En ole enää yhtään varma haluanko hänen muuttavan luokseni, tällä hetkellä en. Kuitenkin pidän hygieniastani huolta, meikkaan, käytän nättejä vaatteita ja kuten sanoin, en ole kyllä mielestäni tai kenenkään muunkaan mielestä kuin hänen, mistään kohtaa pullea tai "läskistynyt" (Viisi vuotta sitten en olisi ikinä kuvitellut sanovani itsestäni näin)
En tiedä onko hän yhä kämpässäni eikä huvittaisi mennä kuuntelemaan lisää haukkuja. Hänen kämpälleen on kuitenkin tunnin ajomatka eikä hänellä ole autoa vaan hain hänet niin en tiedä onko päässyt millään sinne takaisin. Mitenhän tässä nyt olisi järkevää edetä? Tai mitä tekisitte minuna?
Kommentit (114)
Kaikenlaisia urpoja sitä löytyykin. Onneksi ette kerenneet muuttaa oikeasti yhteen.
Kun nyt mietit taaksepäin tulivatko nuo miehen viat esiin jo seurustellessanne, vai oliko tämä "avautuminen" ensimmäinen?
83, mitään noin loukkaavaa ei ole koskaan sanonut aiemmin. Huonoina päivinä joskus huutanut jos vaikka kahvimaito on ollut loppu, että olenko niin tyhmä etten osaa maitoakaan ostaa ja kerran rikkoi lempimukini koska se oli hänestä lapsellinen. (Paavo pesusienen kuva) väitti myöhemmin että se oli vahinko mutta kun muistelen tilannetta, ei se ollut. Olen laittanut nämä huonon päivän piikkiin. Ei ole koskaan käynyt sentään käsiksi. Onneksi selvisi kuitenkin nyt tässä vaiheessa millaiseksi osaa vihaisena käydä.
Ap
Tuli oikein pahamieli sun puolesta :( Heivaa se sohva vielä hevonkuuseen, mitä se sulle enää kuuluu kastuuko se ulkona vai ei :D Jätkän oma vika, jos ei hae pois!
Huh huh, tyhmäksi haukkuminen ja lempimukin rikkominen, jätkähän yritti alistaa sinut. Karsee tyyppi. Ja kun sä jätät sen niin sen kommentti on et mun sohva on siellä. Ei ole terve luonne tuolla jätkällä. Onneksi ohi, suorastaan helpottunut olo sun puolesta!
Ap kiltti, mene ostamaan itsellesi isoin kukkakimppu mihin rahasi vain riittävät. Ja joku ihana hemmottelutuote. Ja suklaata, jos voit jo syödä sitä vähän ilman syyllisyyttä. : ) Kuvauksesi tuosta häiskästä kuulostaa siltä että olet melkolailla satavarmasti juuri pelastanut itsesi väkivallalta, ehkä jopa pysyvältä vammautumiselta tai kuolemalta. Jos olisitte muuttaneet yhteen, olisit löytänyt itsesi aika pian alistettuna ja kontrolloituna, ja ehkä niin pahasti peloteltuna että et enää olisi uskaltanut puhua tilanteesta sukulaisillekaan. Tuo mieshän on ihan täysi psyko.
Joku päivä, kunhan nyt olet ensin hemmotellut itsesi piloille, mietit mihin ihastuit hänessä ja oliko varhaisia hälytysmerkkejä (siis muitakin kun tuo mukijuttu ja haukkuminen). Osaat sitten ensi kerralla varoa paremmin. Tässä tilanteessa kuitenkin toimit tosi hyvin ja fiksusti! Sinulla on syytä olla itsestäsi ylpeä.
Isäsi vaikuttaa kunnon tyypiltä. Pidä hänet päivitettynä tilanteesta ja pyydä rohkeasti apuun sohva-asiassa. Älä suostu enää tapaamaan miestä kahden kesken tavaroiden haun tms. varjolla. On mahdollista että mies yrittää vielä tavalla tai toisella heittäytyä ikäväksi kun tajuaa että olet oikeasti jättämässä hänet. Siksi on tärkeää, että läheisesi tietävät tilanteesta totuuden. Ei tietenkään kaikkia yksityiskohtia, mutta sen verran ettei paskan puhuminen onnistu.
Kaikkea hyvää sinulle!
Myös mulla on sellainen kutina, että mies saattaa heittäytyä hankalaksi kun tulee hakemaan sohvaansa. Varaudu siihen ja pyydä joku mukaan.
Jaa, että tämmöisen tarinan minusta väänsit.
Tiedokses vaa, että jos sen sohvan heität pihalle homehtumaan, se tulee kostautumaan sulme. Kannattaisi olla tyttönen kiltisti.
Ai niin, isä haki sohvan jo ulkovarastoonsa ja herralle on ilmoitettu että ilmoittaa hänelle kun haluaa sen sieltä hakea, viikon päästä lentää kaatopaikalle jos ei ole hakenut. 88, sain itseasiassa jo siskolta kukkia kun tajusin jättää hänet, luetko ajatuksia :D
Ap
On muuten niin sairas tapaus, enkä tarkoita sinua vaan tuota kusista sekopäätä. Romukoppaan tuollainen kyrpä ja sassiin.
- ex-anorektikko
Vierailija kirjoitti:
Tiedokses vaa, että jos sen sohvan heität pihalle homehtumaan, se tulee kostautumaan sulme. Kannattaisi olla tyttönen kiltisti.
Moni joka on luullut että "tyttösille" kannattaa uhitella, on löytänyt sisäisen nöyrän poikansa virkavallan avulla. Nyt ollaan Suomessa, ja Suomessa suurille kusipäille tuppaa käymään ennen pitkää huonosti.
T: ap:n kaveri
Hyvä ap, et TODELLAKAAN kaipaa tuollaista miestä elämääsi! Eli kenkää vaan tollaselle idiootille, olet saanut itsesi kuntoon (siihen ei jokainen sairastunut pysty), nyt vaan jatkat kohti uusia haasteita ja elämäniloa, negatiivisia ihmisiä ei kannata ympärillään pitää. "Miehen" seura varmasti olisi aiheuttanut sinulle pahoja ongelmia tulevaisuudessa. Valitettavasti maailma on täynnä miehiä ja naisia jotka ovat mieleltään sairaita ja ongelmallisia, he yrittävät sitä sitten purkaa kanssaihmisiinsä alistamalla ja haukkumalla. Nyt vaan pysyt perheesi lähellä ja annat heidän auttaa ja tukea sinua. Viesti äijälle että hakee sohvan pois viimeistään esim. keskiviikkona klo 18 mennessä tai sohva lähtee sitten jonkun kierrätyskeskuksen tms mukaan. Sulla ei ole velvollisuutta hänen tavaroitaan säilytellä.
Tsemppia ja onnellista uutta vuotta, tämä on sinulle uusi alku!!!!
91, sohva ei ole pihalla vaan varastossa vielä pressulla suojattuna.
Sitä hän ei voi vaatia että pitäisi minut nähdä hakutilanteessa vaikka luuli ensin että olen niin tyhmä että uskoisin niin.
Olen aivan unohtanut kiittää kaikkia ihania täällä, eli kiitos, kiitos ja kiitos kun sain voimaa tehdä tämän päätöksen! Luulen että olen nyt ihan itsekseni jonkin aikaa tai ystävien kanssa ennenkuin alan etsiä uutta suhdetta.
Tätä ketjua saa toki jatkaa (ja olen iloinen jos jatketaan) kertomalla vaikka teidän omista tilanteista tai kuulumisiakin saa kysellä :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tiedokses vaa, että jos sen sohvan heität pihalle homehtumaan, se tulee kostautumaan sulme. Kannattaisi olla tyttönen kiltisti.
Tiefoksesi, että tämä on laiton uhkaus kirjallisesti. Ip osoitteesi avulla nettiuhkailijat ja kunnianloukkaajat voidaan jäljittää ja saada vastuuseen virkavallan edessä.
Upeaa ap, toimit aivan oikein ja voit olla ylpeä itsestäsi! Oikein hyvää joulua ja rauhallista uuttavuotta sinulle!
t. äiti
Ei kannata olla suhteessa tupakoitsijan kanssa. Jätä se.
kai otit avaimet pois ja varmistit, ettei ole teettänyt lisää avaimia? Jos et ole varma, niin joku suojaksi sinne ja heti aamulla soitto lukkosepälle - lukon uudelleeen sarjoitus on pieni juttu sen rinnalla, mitä voisi tapahtua.
Mies kuulostaa siltä, että viime päivien toimintasi käy luonnon päälle ja rankasti, siksi varmistaisin, ettei pääse asuntoon millään tavalla.
Avaimet on minulla, abloy niin ei pysty teetättämään ilman lupapaperia. Viestejä ja puheluita on tullut, en ole vastannut. Yrittää kaikin keinoin että juttelisimme vielä kasvotusten mm. olisi nyt muka maksamassa 20€ velkaansa. Sen verran vastasin että sanoin että saa pitää sen, en halua tavata. Eli puhelinnumero täytyy näköjään vielä vaihtaa.
Ap
Niin siis ensin ehdotin ensin että maksaa sen velkansa isälle kun käy hakemassa sohvan mutta sitten tuli sönkkäystä "En mä halua tähän mitään välikäsiä vaan maksaa suoraa sulle"
20€ on pieni hinta siitä että saan pitää mielenterveyteni joten pitäkööt sitten.
Ap
Nro 81:lle vinkki vastaisuuden varalle: sitä alkuperäistä viestiä EI lainata ketjuun!!! Saatanan ärsyttävää....