Mies on vieraskorea omilla vanhemmillaan
Mutta esim.minun vanhempieni luona oma itsensä, puhuu ja istuu rennosti, pieree ja röyhtäilee tarvittaessa yms. Omilla vanhemmillaan mm.odottaa kiltisti ruokapöydässä että kaikki saavat syötävät eteensä, maha möyrii kun ei viitsi pieraista, syö vain hillittyjä määriä ei ikinä mahaansa täyteen, ei vastaa puheluihin tai viesteihin tai muutenkaan selaile kännykkää ja mitä näitä nyt on. Välit hänellä vanhempiinsa on ihan läheiset, asutaan samassa kaupungissa joten nähdään usein. Vanhempansa ovat kotonaan kuin kotonaan eli voivat pieraista tms.kun olemme siellä, julkisesti käyttäytyvät kuitenkin aika "hienostuneesti". Mielestäni tämä johtuu siitä että vanhemmilla on aina ollut kovat odotukset lapsistaan ja he myös näyttävät sen. Heistä olen saanut kuvan että rakkautta ei tule jos et ole meidänlaisemme (eli täydellinen). Huomaan kyllä että kasvatuksessa on menty pahasti metsään mutta on sääli että yli 30 vuorias mies käyttäytyy noin, olemme olleet yli 10 vuotta yhdessä ja meillä on 2 lasta. Onko muilla tällaista ja miten saisin miehen vakuuttuneekai siitä että jos hän ei kelpaa vanhemmilleen sellaisena kuin on niin ei voi mitään.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hitto unohtakaa nyt se piereminen tästä jutusta. Laitoin sen nyt vaa esimerkiks ku ajattelin sen olevan sellanen juttu mitä voi tehdä tosi tuttujen seurassa mutta ei vieraiden. :D Ehkä kirjotin siitä sit liikaa, mä uskon kuitenkin että suurin osa teistä oikeesti ymmärsi mitä hain takaa. Ei ilmeisesti ole juurikaan kohtalontovereita tässä asiassa. Ap
Okei, ei pierrä, mutta siis sun vanhemmilla mies voi kaivella seurassa nenäänsä ja syödä räkää, laittaa käden haaroihinsa ja haistella sormiaan ja katsella kännykällä pornoa, koska siellä ollaan niin ihanan vapautuneita? Ja tästä päättelet, että sun miehen vanhemmat on outoja pingottajia, koska mies on heidän seurassaan niin kuin ihmisten kanssa ollaan eikä niin kuin vaimon suvun?
Mitä minä juuri luin? :D :D :D Mee pois idiootti.
Vierailija kirjoitti:
Voi hitto unohtakaa nyt se piereminen tästä jutusta. Laitoin sen nyt vaa esimerkiks ku ajattelin sen olevan sellanen juttu mitä voi tehdä tosi tuttujen seurassa mutta ei vieraiden. :D Ehkä kirjotin siitä sit liikaa, mä uskon kuitenkin että suurin osa teistä oikeesti ymmärsi mitä hain takaa. Ei ilmeisesti ole juurikaan kohtalontovereita tässä asiassa. Ap
No olisko sitten antaa fiksumpia esimerkkejä?
Up, tuliskohan tähän ketjuun uutta voimaa uutena päivänä... Ap, niitä esimerkkejä...?
Ymmärrän, mitä tarkoitat. Mieheni voi porukoillani löhötä sohvalla ja pieraistakin. Ei vapautuneen voitonriemuisesti, enemmänkin hiljaiseen vaatimattomaan pyrkien. Tuo on nyt esimerkki räksyttäjille kaluttavaksi.
Pääpointti on se, miten miehen vanhemmilla istutaan selkä suorana, katsotaan joulupyhät jotain helkkarin hiihtoa, jos ei livenä tule, niin nauhalta kyllä löytyy. Keskustellaan ehkä lause per viisi minuuttia. Seinäkello raksuttaa. "Ottakaa nyt konvehteja, kun ei me voida näitä kaikkia syödä (ai mekö ne kaikki voidaan vetää), voivoi eikö nämä nyt teille maistu (kymmenennen Geishan jälkeen). Kotiin pääsee lopulta, kun mies alkaa kiistellä äitinsä kanssa. Tappelun aiheeksi riittää vaikka sääennuste. Anoppi ei ole väärässä ja vastaan ei saa vihjatakaan.
Mun porukoilla jutellaan, voi olla jopa eri mieltä asioista. Jos jutunaiheet loppuu niin lähdetään kotiin tai pitemmällä vierailulla aletaan vaikka lukea lehteä. Saa syödä tai olla syömättä. Yhdessä voi sopia mitä telkasta katsotaan ja jos ei kiinnosta niin ei pakoteta. Alkaa kohta tekosyyt loppua, miksi joulu vietetään aina samassa paikkaa. Lapset on meinanneet lipsauttaa, mutta onneksi pelkäävät mummoa sen verran, ettei tämä saanut lapsien piipityksestä selvää.
Ap:n esimerkin ymmärsi kyllä jos luki sen ilman halua piruilla aloittajalle. Ja viesti 25 oli ihan mainio. Mun ihmetys on enemmän nämä räksyttäjät täällä, joiden on pakko alkaa ilkeilemään aloittajalle. Huomaa, että yritetään olla nokkelia mutta jää juttu vähän kauaksi nasevuudesta, puuttuu tyypeiltä oikea äly olla hauska. Menee vähän säälittävyyden puolelle.. Brrrrrr *puistatus*.
Ja kauhea yritys päällä, kerätään peukutuksia. Suurin osa ihmisistä arvostaa kuitenkin myötätuntoisia ihmisiä ja heillä on elämässään asiat yleensä paremmin kuin räksyttäjillä.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n esimerkin ymmärsi kyllä jos luki sen ilman halua piruilla aloittajalle. Ja viesti 25 oli ihan mainio. Mun ihmetys on enemmän nämä räksyttäjät täällä, joiden on pakko alkaa ilkeilemään aloittajalle. Huomaa, että yritetään olla nokkelia mutta jää juttu vähän kauaksi nasevuudesta, puuttuu tyypeiltä oikea äly olla hauska. Menee vähän säälittävyyden puolelle.. Brrrrrr *puistatus*.
Ja kauhea yritys päällä, kerätään peukutuksia. Suurin osa ihmisistä arvostaa kuitenkin myötätuntoisia ihmisiä ja heillä on elämässään asiat yleensä paremmin kuin räksyttäjillä.
Niin mitäs sanottavaa sulla olikaan itse aiheesta...? :-D
Toivotan myötätuntoisille ihmisille myötätuntoa omaan elämään ja räksyttäjile sitä samaa kuin itse harrastavat, paljon räksytystä teidän elämään ja hyvin vähän myötätuntoa!
Itse aiheesta ei mitään nro 27, sä oot btw. malliesimerkki muka-hauskasta-räksyttäjästä :)
Vierailija kirjoitti:
Ap:n esimerkin ymmärsi kyllä jos luki sen ilman halua piruilla aloittajalle. Ja viesti 25 oli ihan mainio. Mun ihmetys on enemmän nämä räksyttäjät täällä, joiden on pakko alkaa ilkeilemään aloittajalle. Huomaa, että yritetään olla nokkelia mutta jää juttu vähän kauaksi nasevuudesta, puuttuu tyypeiltä oikea äly olla hauska. Menee vähän säälittävyyden puolelle.. Brrrrrr *puistatus*.
Ja kauhea yritys päällä, kerätään peukutuksia. Suurin osa ihmisistä arvostaa kuitenkin myötätuntoisia ihmisiä ja heillä on elämässään asiat yleensä paremmin kuin räksyttäjillä.
Pata kattilaa jne. Ethän sä itse edes kommentoi aloitusta, valitat vain muiden kirjoituksista...
Mun mies on kans jäykempi oman äitinsä kanssa, ja jotenkin miettii mistä voi vitsailla. Sama juttu siskonsa kanssa.
Mun vanhemmilla taas heittää sellaista läppää, että välillä tekee mieli mennä maan alle. Siellä on myös moukempi: saattaa olla puhelimella ihan epäsopivissa tilanteissa.
Näkee vanhempiaan harvemmin niin ehkä johtuu siitä, heillä myös asioita joista ei puhuta (miehen isä yms)
Muakin alkaa tosissaan kyllästyttää tää että jos aloitus on vähäkään paria lausetta pidempi kooste asiasta, josta ap haluaa puhua, niin palstailijat takertuvat johonkin ihan älyttömään seikkaan kykenemättä puhumaan ollenkaan ns. oikeasta aiheesta. Todella omituinen keskustelukulttuuri. Ette kai te tosielämässäkään juttele noin... ettehän?
Mun ex-poikaystävä halusi joskus muinoin esitellä mut joillekin tosi vanhoille ystävilleen/perhetutuilleen, puhui että he ovat kuin toinen perhe hänelle eli tosi läheisiä, tunteneet hänet lapsesta saakka ja hän vierailee heidän luonaan vähintäänkin kerran viikossa. No, sitten kun menimme käymään, vastassa olikin jotain ihan muuta kuin lämmin ja rento tunnelma. Koko vierailun aikana kukaan ei paljoa pukahtanut, oli jotenkin tosi jäkittävä ja ahdas tunnelma. Puheenaiheet olivat niiiin small talkia kuin olla ja voi. Ensin istuimme olohuoneessa, minut esiteltiin pariskunnalle muodollisesti, sitten siirryimme kutsusta kahvittelemaan, jonka jälkeen istuimme vaivaantuneesti siihen asti että minä sain kakaistua "jaahas, meidän täytyykin ruveta lähtemään". Outo kokemus. Eikä tuo poikkikseni sanallakaan sanonut että siinä olisi ollut jotain outoa (vaikka yritin varovasti kysellä), kyseli vain että mitäs pidit, käydäänkö viikonloppuna uudestaan.
Täällä kohtalotoveri. Anoppi on syypää siihen, miksi mies ja jopa meidän lapset ovat vieraskoreita siellä kyläillessä. Anoppi on hyvin konservatiivinen, ennakkoluuloinen ja nauttii muiden näpäyttelystä. On myöskin aina oikeassa eikä siedä neuvojen kyselyä, vastaus on aina kiukkuinen tiuskaus. Koko perhe istutaan hissuksiin ja kuunnellaan paasausta siitä, mikä anoppia tällä kertaa kiukuttaa. Luulen anopin luulevan meitä kaikkia hiljaisiksi, kohteliaiksi ja pieniruokaisiksi :------------------D
Näkisipä vaan kun kyläillään mun vanhempien luona ja saadaan olla omia itsejämme!
Ymmärrän kyllä ap:n pointin, mutta olihan toi viestin pierukeskeisyys nyt aika huvittavaa ja omituista :D Kellä edes on tarvetta piereskellä muualla kuin kotona. Saati röyhtäistä!
Ja itse asiasta sen verran, että itselläni ei ole asiasta kokemusta, mutta toihan kannattaa ottaa ihan kohteliaisuutena. Selvästikin viihtyy sun vanhemmilla paremmin kuin omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Mutta esim.minun vanhempieni luona oma itsensä, puhuu ja istuu rennosti, pieree ja röyhtäilee tarvittaessa yms. Omilla vanhemmillaan mm.odottaa kiltisti ruokapöydässä että kaikki saavat syötävät eteensä, maha möyrii kun ei viitsi pieraista, syö vain hillittyjä määriä ei ikinä mahaansa täyteen, ei vastaa puheluihin tai viesteihin tai muutenkaan selaile kännykkää ja mitä näitä nyt on. Välit hänellä vanhempiinsa on ihan läheiset, asutaan samassa kaupungissa joten nähdään usein. Vanhempansa ovat kotonaan kuin kotonaan eli voivat pieraista tms.kun olemme siellä, julkisesti käyttäytyvät kuitenkin aika "hienostuneesti". Mielestäni tämä johtuu siitä että vanhemmilla on aina ollut kovat odotukset lapsistaan ja he myös näyttävät sen. Heistä olen saanut kuvan että rakkautta ei tule jos et ole meidänlaisemme (eli täydellinen). Huomaan kyllä että kasvatuksessa on menty pahasti metsään mutta on sääli että yli 30 vuorias mies käyttäytyy noin, olemme olleet yli 10 vuotta yhdessä ja meillä on 2 lasta. Onko muilla tällaista ja miten saisin miehen vakuuttuneekai siitä että jos hän ei kelpaa vanhemmilleen sellaisena kuin on niin ei voi mitään.
Ehdottomasti ensimmäinen lukemani viesti, jossa hyvät käytöstavat luetaan huonoksi asiaksi.
Joku voisi olla sitä mieltä, ettei miehesi arvosta perhettäsi käytöksellään. Toisaalta, jos teillä kaikki piereskelevät ja röyhtäilevät minkä ehtivät, niin miehesi vaikuttaisi oudolta friikiltä käyttäytyessään normaalisti.... hei mitä sä pingotat tyyliin.
Kyllä meilläkin lapsuudenkodissa luettiin Aku Ankkaa ruokapöydässä, jostain kumman syystä aikuisena ei tule tehtyä samaa. Kuten ei selattua kännykkää ruokapöydässä, mitä meillä ei tehdä edes omassa kodissakaan.
Pierujen, röyhtäilyjen tarkkailu, on rakkauden määrä laskettavissa. Niinkö?
Pierujen, röyhtäilyjen tarkkailu, on rakkauden määrä laskettavissa. Niinkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi sentään uskaltaa piereskellä vapautuneesti appivanhempien luona! Pierun suodattelu ruokapöydässä on merkki teeskentelystä!
Selvä. Ei meistä kukaan kuitenkaan ruokapöydässä piere. Ap
Kovastipa tätä aihepiiriä kumminkin nostat esille. Mahtaa olla pieruntäyteinen elämä jollakin.
10 vuotta vanha aloitus, mutta kirjoitan silti: Oma mieheni on samanlainen, vaikka ei nyt pieruista ja röyhtäyksistä puhuta.
Esittää sellaista täydellistä kultapoikaa vanhemmilleen. Häntä on aina nostettu siellä vähän jalustalle, ja anoppilassa sellainen ilmapiiri, että tässä pitäisi olla oikea onnistujien perhe (Eivät he kaikki ole _omien_standardiensa_mukaan menestyjiä, mutta se onkin HÄPEÄ josta ei voi puhua ja johon suhtaudutaan lempeän ymmärtävästi. Häpellistä on esimerkiksi se että ei ole akateemista loppututkintoaei riitä että käy töissä ja on ns tavallinen ihminen.)
No mies sitten esittää täydellistä onnistujaa omille vanhemmilleen. Omille kavereilleen tai vaikka minun suvulleni pystyy kyllä kertomaan sekoiluistaan tai epäonnistumisista, mutta perheelleen ei.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi sentään uskaltaa piereskellä vapautuneesti appivanhempien luona! Pierun suodattelu ruokapöydässä on merkki teeskentelystä!
Ruokapöydässä?
Ihme metsänpeikot tänne kirjoittelee.
Okei, ei pierrä, mutta siis sun vanhemmilla mies voi kaivella seurassa nenäänsä ja syödä räkää, laittaa käden haaroihinsa ja haistella sormiaan ja katsella kännykällä pornoa, koska siellä ollaan niin ihanan vapautuneita? Ja tästä päättelet, että sun miehen vanhemmat on outoja pingottajia, koska mies on heidän seurassaan niin kuin ihmisten kanssa ollaan eikä niin kuin vaimon suvun?