Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei tue päätöstäni opiskella
19.12.2015 |
Kerroin avokille, että haen opiskelemaan ensi keväänä. Mies ei ole ollenkaan innoissaan tästä, koska opiskeluaikana en tienaa, kuten nykyään. Jää lomareissut tekemättä jne. No, selväähän on, että tulotasoni tippuu, mutta minua ei ollenkaan haittaa, jos muutaman opiskeluvuoden ajan elän niukemmin. Koulutan itseni alalle, jossa varmasti on töitä ja josta olen pitkään haaveillut. Olen myös laskenut budjetin, jossa otan huomioon säästöt, opintotuen ja opintolainan. Rahat riittävät reilusti kaikkiin säännöllisiin menoihin ja ylikin jää.
Ärsyttää kun mies ajattelee kaiken rahassa. Meillä molemmilla on pohjalla vain toisen asteen tutkinto ja molemmat olemme tyytymättömiä nykyisiin töihimme/aloihimme. Mies ei kuitenkaan halua kouluttautua, koska ei halua olla köyhä opiskelija. Minä taas nautin uuden oppimisesta ja ajattelen, että opiskelu on sijoitus tulevaisuuteen. En halua loppu ikääni olla töissä, joista en pidä ja joissa en voi edetä mihinkään.
Kommentit (25)
Mulla oli sama tilanne vuosikymmen sitten. En päässyt sisään koska puolison marmatus söi uskoni itseeni. Tilanne nyt? Puolisoa ei näy enää missään, paitsi somessa uuden onnensa kanssa, mutta haku on edessä nyt, kymmenen vuotta myöhässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, muuhun en ota kantaa, mutta siitä varoitan, että tulet kyllä 90 %:n varmuudella silti olemaan työssä, josta et erityisemmin pidä etkä voi edetä mihinkään.
Kaikkihan me täällä jotain jormaolliloita oltais jos se eteneminen olisi jotekin taattua tai edes yleistä.
Tämä.
Monella on todella harhaiset ja ruusuiset käsitykset työelämästä.
Opiskele ihmeessä. Sama tilanne on ystävälläni, että mies ei tahdo. Ei lomamatka voi korvata opiskeluajan ihanuutta ja siitä seuraavaa mielenkiintoisempaa työtä ja korkeampaa palkkaa. Voinet ehkä tehdä vähän töitäkin opintojen ohella? Vaikka nykyisessä työpaikassasikin?
Ystävän tilanne on lusinut huonompaan suuntaan. Mies kuluttaa paljon harrastuksiinsa ja käyttää enemmän alkoholiakin. Ei kaatokänneinä, vaan jatkuvana hiprakkana. Ystävä yrittää saada mielenkiintoismpaa työtä nykyisellä koulutuksellaan, mutta työt käyvät koko ajan raskaammaksi, kun mielenkiinto on muualla.
Mieheni vastusti jatko-opintojani vedoten tulojen pienentymiseen. Opiskelin kuitenkin ja lopulta mies oli ylpeä saavutuksestani. Kertoi jopa suvulleen, että mitä olin saavuttanut. Hänellä oli aikaa sulatella uutta titteliäni 3,5 vuotta eli koko opintojeni ajan ja hän ei alussa tahtonut edes uskoa, että suoriutuisin niin hyvin niistä.
Miestä ei oikeasti ärsytä tilapäinen tulotason lasku vaan se, että ap saa opiskelusta itseluottamusta ja mahdollisesti paremman työn kuin mies. Haluaisi hänen olevan heikompi kuin itse on.
Vierailija kirjoitti:
No, muuhun en ota kantaa, mutta siitä varoitan, että tulet kyllä 90 %:n varmuudella silti olemaan työssä, josta et erityisemmin pidä etkä voi edetä mihinkään.
Kaikkihan me täällä jotain jormaolliloita oltais jos se eteneminen olisi jotekin taattua tai edes yleistä.
Mahtava asenne. Että kaikkien siis pitäisi olla jormaolliloita ollakseen tyytyväisiä työhönsä... Mussa on varmaan sitten vikaa, kun satun pitämään kovasti sihteerin työstäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helvetin kivoja miehiä.
Itse kun jäin opiskelemaan, niin ei käynyt edes mielessä vaihtoehto ettei mies tukisi asiassa.
Omaan tulevaisuuteen kannattaa panostaa, joten mene ihmeessä opiskelemaan. Puoliso jos ei tue tällaisessakaan asiassa, ei todennäköisesti siellä tulevaisuudessasi tule muutenkaan olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Miestä ei oikeasti ärsytä tilapäinen tulotason lasku vaan se, että ap saa opiskelusta itseluottamusta ja mahdollisesti paremman työn kuin mies. Haluaisi hänen olevan heikompi kuin itse on.
Tämä. Myös se, että ap saa mahdollisesti nykyistä paremman miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helvetin kivoja miehiä.
Itse kun jäin opiskelemaan, niin ei käynyt edes mielessä vaihtoehto ettei mies tukisi asiassa.
Omaan tulevaisuuteen kannattaa panostaa, joten mene ihmeessä opiskelemaan. Puoliso jos ei tue tällaisessakaan asiassa, ei todennäköisesti siellä tulevaisuudessasi tule muutenkaan olemaan.
Miehiä? Mun kohdalla kampitus tuli kyllä vaimolta. ("Tämä on ihan hyvä, miksi pitää yrittää olla jotakin parempaa.")
Yleensä se menee niin , että opiskelun aloitettuaan eukko jättää tai viimeistään valmistuttuaan kun ei ole mitään yhteistä miehen kanssa joka elätti opiskelujen ajan.
Kuinkahan moni nainen kannustaisi miestään opiskelemaan jos joutuisi toimimaan perheen elättäjänä sen ajan?
Opiskelu sinällään on kannatettava ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on kylläkin laskenut, että hänellä rahat riittävät opiskeluun ja vähän jää ylikin. Ei rahat riitä kuitenkaan matkusteluun. Toivottavasti mies pysyy rinnalla, koska onhan se miehellekin helpompaa, jos on parempipalkkainen ja tyytyväinen vaimo tulevaisuudessa. Mieskin voittaa, kun vain perhe säilyy yhteisenä yrityksenä!
Emme laske kuka perheessä maksaa mitäkin kunhan rahat riittävät!
Naiset tuntuvat ymmärtävän miehiä paremmin koulutuksen tärkeyden. Onhan jo yli puolet yliopistossakin opiskelevista naisia.
Ja nro 1 kaltaiset ilkeät ihmiset ovat erittäin tärkeä muistutus siitä, miksi kannattaa tässä maailmassa panostaa vain ja ainoastaan itseensä ja omaan onneensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskele vaan, älä kuuntele kateellisen oloista avokkia. myöhemmin voit katua, jos nyt et käytä opiskeluintoasi hyväksi. opit paremmin, kun olet innokas etkä pakon edessä, vaan omasta tahdostasi.
jos rahat riittää yhteiseen elämään ja omiin menoihin, mitä se opiskelu sitten haittaa. miehellä alemmuuskompleksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset tuntuvat ymmärtävän miehiä paremmin koulutuksen tärkeyden. Onhan jo yli puolet yliopistossakin opiskelevista naisia.
Ja nro 1 kaltaiset ilkeät ihmiset ovat erittäin tärkeä muistutus siitä, miksi kannattaa tässä maailmassa panostaa vain ja ainoastaan itseensä ja omaan onneensa.
Ei naiset ainakaa osaa sitä koulutustaan käyttää hyväkseen vaan menee heti tutkinnon saatuan siitä missä rima on alin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset tuntuvat ymmärtävän miehiä paremmin koulutuksen tärkeyden. Onhan jo yli puolet yliopistossakin opiskelevista naisia.
Ja nro 1 kaltaiset ilkeät ihmiset ovat erittäin tärkeä muistutus siitä, miksi kannattaa tässä maailmassa panostaa vain ja ainoastaan itseensä ja omaan onneensa.
Ei naiset ainakaa osaa sitä koulutustaan käyttää hyväkseen vaan menee heti tutkinnon saatuan siitä missä rima on alin.
En aio (toivottavasti kukaan muukaan) vastata sen kummemmin näihin provokaatioihin. Eksyy täysin ap:n ketjusta.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se menee niin , että opiskelun aloitettuaan eukko jättää tai viimeistään valmistuttuaan kun ei ole mitään yhteistä miehen kanssa joka elätti opiskelujen ajan.
Kuinkahan moni nainen kannustaisi miestään opiskelemaan jos joutuisi toimimaan perheen elättäjänä sen ajan?
Opiskelu sinällään on kannatettava ajatus.
Meillä opiskeltu vuorotellen ja vuorottain oltu "elättäjänä".
Että menepä imemään peukkua, kun ei mitään järkevää sieltä suusta kuitenkaan tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset tuntuvat ymmärtävän miehiä paremmin koulutuksen tärkeyden. Onhan jo yli puolet yliopistossakin opiskelevista naisia.
Ja nro 1 kaltaiset ilkeät ihmiset ovat erittäin tärkeä muistutus siitä, miksi kannattaa tässä maailmassa panostaa vain ja ainoastaan itseensä ja omaan onneensa.
Ei naiset ainakaa osaa sitä koulutustaan käyttää hyväkseen vaan menee heti tutkinnon saatuan siitä missä rima on alin.
En aio (toivottavasti kukaan muukaan) vastata sen kummemmin näihin provokaatioihin. Eksyy täysin ap:n ketjusta.
Ei ihan täysin eksy, koska tilanteen miehenä ajattelisin näin:
- edessä 3-4 vuotta kitumista - ei mitään toivoa taloudellisen tilanteen paranemisesta
- noiden kituvuosien jälkeenkään ei mitään takeita taloudellisen tilanteen paranemisesta, korkeintaan muksuja tulee (lisää?)
Nämä siis vaihtoehtoina tilanteelle, jossa nainen olisi töissä koko tuon jakson.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se menee niin , että opiskelun aloitettuaan eukko jättää tai viimeistään valmistuttuaan kun ei ole mitään yhteistä miehen kanssa joka elätti opiskelujen ajan.
Kuinkahan moni nainen kannustaisi miestään opiskelemaan jos joutuisi toimimaan perheen elättäjänä sen ajan?
Opiskelu sinällään on kannatettava ajatus.
Meillä opiskeltu vuorotellen ja vuorottain oltu "elättäjänä".
Että menepä imemään peukkua, kun ei mitään järkevää sieltä suusta kuitenkaan tule.
Hyvä, että teillä sujui. Useimmiten tilanne ei kuitenkaan mene kuvailemallasi tavalla.
Tietysti kannustaisin miestä opiskeluun tai alan vaihtoon, jos hän sellaista miettisi. Hän ei viihdy nykyisessä työssään, joka on yksitoikkoista ja huonosti palkattua. Miehellä olisi kyllä kykyjä ja päätä vaativampiinkin hommiin, mutta jostain syystä hän näkee nykyiseen duuniinsa jämähtämisen ainoana vaihtoehtona. Myöskään minä en saa enää mitään irti nykyisestä työstäni. Meidän ajattelutavassa on vain sellainen ero, että minä en halua jäädä paikalleni ruikuttamaan, vaan yritän tehdä jotakin asioiden muuttumisen eteen. Mies taas ajattelee vain niitä kuukausittain tilille tupsahtavia euroja.
Ap
Alue: Aihe vapaa
No, muuhun en ota kantaa, mutta siitä varoitan, että tulet kyllä 90 %:n varmuudella silti olemaan työssä, josta et erityisemmin pidä etkä voi edetä mihinkään.
Kaikkihan me täällä jotain jormaolliloita oltais jos se eteneminen olisi jotekin taattua tai edes yleistä.