Lue keskustelun säännöt.
Erityisherkkä ystäväni kävi aamulla kylässä, meille syntyi hirveä konflikti :(
18.12.2015 |
Olen itsekin erityisherkkä, joten tulemme yleensä hyvin toimeen keskenämme. Meillä oli tänään aamulla hyvin aikaa viettää aikaa yhdessä, koska minulla oli kovan stressin vuoksi sairaslomaa ja ystäväni tekee vain nelipäiväistä työviikkoa, jottei kuormittuisi liikaa töissä. Olemme molemmat arkistonhoitajia ammatiltamme. Joimme yhdessä kamomillateetä ja keskustelimme mm. kukkien kasvattamisesta ja maalaustaiteesta. Ylpeänä näytinkin ystävälleni uutta maalamaani vesiväriteosta, jossa on kaksi lintua syömässä pieniä siemeniä maasta. Hän kehui maalausta kauniiksi, mutta havaitsin hänen kasvojen ilmeistä, ettei hän pitänyt siitä. Tämä ystäväni taisi huomata, että havaitsin hänen eleistään todellisen mielipiteensä ja yritti paikata tilannetta olemalla avoimen rehellinen ja totesi, että edellinen vesivärimaalaukseni oli hienompi. Pahoitin mieleni siitä, ettei hän todellisuudessa pitänyt uudesta maalauksestani, mutta yritin salata ikävät tunteet kiittämällä häntä kauniista sanoista. Ystäväni kuitenkin aisti todelliset tunteeni ja vaihtoi hienovaraisesti aihetta.
Vaikka keskustelumme siirtyikin jo muihin aiheisiin, mietin silti koko ajan mielessäni, että miksi hän ei pitänyt maalauksestani. Oliko se oikeasti huonosti maalattu vai oliko teoksen aihe kenties liian raju? Yritin saada ajatukset muualle, mutta huomasin, että olin jo ylikuormittunut ja tuskainen. Ystäväni aisti minusta, että kaikki ei ole hyvin ja hän sanoikin hienotunteiseen sävyyn, että hänen täytyy lähteä kotiin. Ystäväni oli selkeästi poissa tolaltaan tämän raastavan ja voimia vievän konfliktin seurauksena. Olen koko päivän itkenyt sitä, että ystävyytemme ei välttämättä ikinä palaa ennalleen. Kuinka selviän tästä umpikujasta? Voimmeko vielä olla ystäviä kaiken tämän jälkeen?
Kommentit (107)
Tässähän ihan herkistyy näitä kommentteja lukiessa.
Iso jaksuhali sinulle ap, tapahtuneen perusteella sinulle tulee määrätä vähintään alkuvuosi lisää sairaslomaa, toivottavasti pääset myös kuntoutukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä menetin uskoni jumalaan kun pappi kerran yskähti kirkossa :( se oli merkki
Vittu mitä pellejä olette molemmat.. Siis miten ikinä pärjäätte oikeassa elämässä kun tuollaisesta pikkujutusta saatte ihan konfliktin aikaan? Pikkulintuteema liian raju? Et voi olla tosissasi. Onneksi en tunne ketään kaltaistasi :D
Te, joiden mielestä tämä oli hauska, niin miettikääpä olisiko yhtä hauska vastaava kirjoitus, jossa kerrottaisiin tavallisen tampio pirkon päivästä. Pirkon keskinkertaisen päivän pilaisi jokin tavanomaisuudesta hiukankin poikkeava muutos. Kun kaiken ja kaikkien täytyy olla just samanlaisia, koska onhan se ihan naurettavaa jos joku on erilainen kuin itse. Voisin sellaisen tänne runoillakin jos jaksaisin, mutta en taida viitsiä. Olisi kuitenkin helmiä sioille.
T. erityisherkän lapsen ei-erityisherkkä äiti
Ps. Sivistäisitte itseänne ja ottaisitte selvää mitä erityisherkkyys oikeasti on, ei nimittäin ole mitään tuollaista mitä ap yrittää aloituksessaan parodioida.
Olen erityispaskantärkeä. Tarvitsen erityishuomiota tavallispulliaisilta. Normiurpot eivät voi ymmärtää spesiaaliextriimejä. Miten voi olla niin vaikeata ymmärtää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
I feel for you ap.
Olen jos mahdollista vielä herkempi, sillä näen ja koen rivien väleistä aina totuuden.
Se tekee kipeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä tämä oli hauska, niin miettikääpä olisiko yhtä hauska vastaava kirjoitus, jossa kerrottaisiin tavallisen tampio pirkon päivästä. Pirkon keskinkertaisen päivän pilaisi jokin tavanomaisuudesta hiukankin poikkeava muutos. Kun kaiken ja kaikkien täytyy olla just samanlaisia, koska onhan se ihan naurettavaa jos joku on erilainen kuin itse. Voisin sellaisen tänne runoillakin jos jaksaisin, mutta en taida viitsiä. Olisi kuitenkin helmiä sioille.
T. erityisherkän lapsen ei-erityisherkkä äiti
Ps. Sivistäisitte itseänne ja ottaisitte selvää mitä erityisherkkyys oikeasti on, ei nimittäin ole mitään tuollaista mitä ap yrittää aloituksessaan parodioida.
Mä oikeasti nauroin tälle aloitukselle ääneen. Olen itsekin jokseenkin erityisherkkä, ja mulla on erityisherkkä asperger-lapsi (jonka kanssa vitsit pitää valita tarkkaan, koska hän ottaa kaiken ihan kirjaimellisesti). Huumori on se, joka itseäni usein auttaa jaksamaan.
t.12
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli upea. Kävi myös ilmeisen selväksi, että palstalaiset ovat pääosin aivan vitun tampioita. Pikkasen karvaa liimaa päälle niin ei apinasta erota.
Huomaa kyllä, että palstan kävijät on vaihtuneet joksikin vajakkilassukoiksi, melkein kukaan ei edes ekoilla sivuilla tajunnut tän ideaa.
Mutta siis huippuhyvä provo, entisaikojen tasoa, harmi, että palstan on vallaneet miesasiamiehet ja muut vajaat, tuloksena se ettei kukaan edes tajua näitä enää. Pitäisi olla vaan niitä pyhäulva määkimisiä ja kikkeli pyllyssä juttuja tän tasoiselle porukalle.
Taidan itsekin lähteä pois, ihan turha täällä on olla ja odottaa jotain tasokkaampia provoja, kun taso on mitä on.
ihan samaa olen ajatellut. Täällä oli ennen ihan eri meininki. Käyn itsekin täällä enää harvoin noiden vajakkien takia, he ovat tehneet hauskasta palstasta ääliöiden kaatopaikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä loukkaantujia, mulle tuli aloituksesta hyväntahtoinen mielikuva. Alusta loppuun sympaattisesti ja ylilyönnittömästi kirjoitettu teksti ei yleensä ole erityisherkkiä inhoavan kirjoittama vaan nimenomaan itseironinen. Jos on oikeasti jotain paridoimaansa ryhmää vastaan, yleensä sivaltaa ainakin kerran ilkeästi ja mauttomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vain Vauva-palstan mammat laskevat synnynnäisestä vammasta näin surkeaa leikkiä... Kun tämä olisi ollut edes hauska ja hyväntahtoinen (onko sellaisia edes?), mutta kun ei. Jos tällainen olisi kirjoitettu sokeudesta, kuulovammaisuudesta tai muusta "hyväksytystä" vammaisuudesta, olisiko se edelleen sinusta hauska vitsi, ap?
t: erityis(ali)herkän lapsen äiti: lapsi ei tunne kylmää eikä kuumaa, joten palelluttaa & polttaa itsensä säännöllisesti.
Sun lapsellasi on aistialiherkkyys(vs. aistiyliherkkyys) joka on aivan eri asia kuin erityisherkkyys. Meillä on samaa vaivaa eli lapsi ei reagoi kylmään normaalisti ja stressaantuu voimakkaasti kovista äänistä. Eli aivan todellisia ongelmia.
Erityisherkkyys ilmenee lähinnä kai tuolla tunnepuolella - "musta tuntuu"-juttuja, jotka voi jokainen itse määritellä miten haluaa :-/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vittua?!
Niimpä :'D Pakko olla provo!
Niimkö?
Yläasteen oppilaalle voisin antaa kirjoituksesta arvosanan 9.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vittua?!
Niimpä :'D Pakko olla provo!
Vitsi enemmän kuin provo. Provo on tarkoitettu sellaiseksi, että ihmiset menee lankaan.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ei ole arkistonhoitajia, joten ei jatkoon.
Oha.
T: Terveyskeskuksessa arkistonhoitajana työskentelevä. Henkilökortissa lukee toki hienompi titteli, mutta arkistonhoitaja minä olen :)
Voi luoja näitä "PROVOOOOOO KYLLÄ HUOMASIN HETI!!!1!!!1!!!" -huutelijoita... Oletteko koskaan luullut sanaa sarkasmi?
Ihana teksti. Kuin olisi astunut naivistiseen maalaukseen "kaksi erityisherkkää naista keskustelee taiteesta kamomillateetä siemaillen".
Vierailija kirjoitti:
Vain Vauva-palstan mammat laskevat synnynnäisestä vammasta näin surkeaa leikkiä... Kun tämä olisi ollut edes hauska ja hyväntahtoinen (onko sellaisia edes?), mutta kun ei. Jos tällainen olisi kirjoitettu sokeudesta, kuulovammaisuudesta tai muusta "hyväksytystä" vammaisuudesta, olisiko se edelleen sinusta hauska vitsi, ap?
t: erityis(ali)herkän lapsen äiti: lapsi ei tunne kylmää eikä kuumaa, joten palelluttaa & polttaa itsensä säännöllisesti.
Erityisherkkyys EI ole vamma.
Minua ei vain naurata yhtään, ihan sen takia koska tämä erityisherkkyys ei ole pelkästään vahvuus omassa elämässäni. Itseasiassa on vielä aika paljon matkaa siihen kun voin kääntää tämän voimavaraksi.
Ärsyttää se kun ihmiset jotka eivät ymmärrä millaista paskaa voi toisen elämä olla, synnynnäisen neuropsykologisen eroavaisuuden vuoksi, vittuilevat ja mitätöivät.
Tuo mitätöiminen ehkä eniten ärsyttää. Myönnän ihan suoraan että olen aika katkerakin tavallisille kermapersemöllyköille jotka pääsevät oikeasti helpommalla tässä elämässä.
Ap:n kirjoitus oli viihdyttävä! Hymy huulilla luin tekstiä. Ihmettelen myös välitöntä provo-huutelua. Ihme tosikkoja täällä. Kyllähän tuosta nyt heti hoksasi, että ap oli kirjoittanut kieli poskessa :) Mutta silleen viihdyttävän nätisti.
terv. ei-erityisherkkä, joka silti osasi lukea rivien välistä, että ei tässä ihan tosissaan oltu