Onko onnellisuus mielestäsi asenne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ota työkaverin puhetta itseesi. Jos oma onnellisuutesi hänen takiaan jotenkin järkkyy, niin eipä ollut kovin lujaa tekoa alunperinkään.

Aijaijai, miten suomalainen keski-ikäinen nainen nauttii päästessään näpäyttämään :D

Olihan tossa jotain pointtia, sen sijaan sun kommentti ei sisällä mitään tähän keskustelun aiheeseen liittyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se osittain. Ihminen voi valita, katsooko elämää positiivisesti vai negatiivisesti. Voi päättää, onko hyvällä tuulella vai valittaako, onko tyytyväinen siihen mitä on vai haluaako aina jotain, mitä ei ole.

 

En ole koskaan tajunnut tuota, että onnellisuus olisi kiinni siitä, ettei tyydy siihen mitä on. Uskon kyllä, että muille se saattaa näyttäytyä sellaisena. 

Ts. Tarve saada jotakin (lisää) on vain sekundaarista, onni lähtee jostakin ihan muusta. 

Myöskään negailu ei välttämättä ole merkki siitä, etteikö olisi onnellinen. Itselläni on esimerkiksi taipumusta olla ajoittain hyvinkin pessimistinen ja rasittava valittaja (yritän kyllä itse kontrolloida tätä ominaisuutta, mutta ko. asioita tulee ilmaistua huomaamattakin), mutta se ei taas tarkoita kuitenkaan sitä ettenkö olisi onnellinen tai ainakin osittain elämääni tyytyväinen. 

AP

Juuri noin!

Ei. Viimeksi kun oli pillua, niin olin onnellinen. 

Mikään asenne sitä ei ole muuttanut. Eikä sitä ennen. 

Ei. Viimeksi kun oli pillua, niin olin onnellinen. 

Mikään asenne sitä ei ole muuttanut. Eikä sitä ennen. 

Vierailija kirjoitti:

Ei. Viimeksi kun oli pillua, niin olin onnellinen.

Mikään asenne sitä ei ole muuttanut. Eikä sitä ennen.

 

Oletko kokeillut manifestointia?