Vasta-alkajat vko7

olen palannut tietokoneen ääreen nettipimennosta. Vihdoin asiat etenee; kp 71 onkin Ykkönen, eli nyt päästään lopultakin alkukierron verinäytteisiin, jihuu! Tämä oli nyt vaan pikaraportti, aika on kortilla ja pakko alkaa hommiin.

Hauskaa päivää!

tokkopa

sanonpa taas kerran, että onpas täällä hiljasta ;)



Täällä mennään pp3, eilen aloitin luget. Ei oo vielä ollu mitään tuntemuksia! Miehen mielestä on tosi hauska juttu, että meijän lapsi voi saada alkunsa, ku hän on ite kanarialla! :D Eli siis täällä ollaan yksikseen! Ostin viikonlopuks alkoholitonta punaviiniä, joka oli ihan hirveetä!! Älkää koskaan erehtykö ostaan. Oli niinku vedellä laimennetun makusta, yäk. Tosi mukavaa oli, kun kaverit oli täällä. Muisteltiin lapsuutta ja nuoruutta. Katottiin video, joka on kuvattu kymmenen vuotta sitte, eli olin siinä 17-vuotias! Pikkusen mää nauroin, ihan hirveitä vaatteita tullu käytettyä ja kyllä sitä oli sillon pieni, vaikka tunsi olon muka niin aikuiseks!



Lupasin rempata vessan sillä välin ku mies reissaa. Pitäis illalla käydä taas ostaan maalia ja muuta kivaa! Makkarista tuli ihan kiva, vähän epätasanen on seinä (betonia), mutta ei mitenkään silmiinpistävästi kummiskaan.



Tokkopalle taputukset uudesta kierrosta!



Tulkaapa nyt kaikki kertoon kuulumisia! Tahtoo tietää! :)

Jokos sitä alkaisi elämä voittamaan täälläkin päin.. Olin meinaan kunnon mahataudissa viikonlopun, vieläkin vähän etoo, mutta kai tää tästä.



Kävin äsken lukasemassa viime viikon loppupinon, kiitokset huomioimisesta!



Hienoa Tokkopa, että sait uuden kierron käyntiin!



Tuupalainen: Mitä tarkottaa pp? Onko se oviksesta lasketut päivät? Minä täytän tässä kuussa 22v., eli 5 vuotta sitten olin 17 ja nyt jo hävettää se kuinka lapsellinen sillon on ollut, ja tosiaan LUULLUT olevansa niin aikuinen... ;) Mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä vähemmän tuntee olevansa aikuinen, tai ainakin käsitys aikuisuudesta muuttuu. Yläasteella ollessa ajatteli, että 22v. on jo niin vanha ja järkevä. On ne kotivideot vaan hassuja, jos niitä uskaltaa katsoa =)



Pitääpi mennä kauppareissulle, en vielä kouluun uskaltautunut tänään ton mahataudin jäljiltä.



Hei hei!

Hei Varjokas.

Meidän tilanne on silleen muuttunut, että ekan IVFn tuoresiirto ei onnistunut eli nega. Nyt ollaan huomenna menossa ekaan ultraan ja toiveena PASn kautta se plussa. Siirto joko tällä tai ens viikolla.



Plussasäteitä kaikille +++++++ ja ihanaa kevään jatkoa



tv tirppa71

En sitten viikonloppuna ehtinytkään koneelle, vaikka niin luulin.

Käytiin lauantaina oikein kunnon riehalenkki hepojen kanssa ja saivat juosta mielensä mukaan niin lujaa kuin vaan tuntui siltä. ;)

(tai no, me ei " mun" hepan kanssa niin kaahotettu, mutta kaveri sitten senkin eestä)

Mukavaa oli.



Hip Hei.. huomenna on viimein se kauan odotettu ensikäynti.

Yhden yön kun vielä jaksaa nukkua.

Vähän ehkäpä jänskättääkin, vaikka eipä siellä mitään kummosia ensikäynnillä tehä, mutta silti..



Koirulin leikkauskin sujui ok ja tänään otankin lappusen pois haavan kohdalta, niin näkee vähän miten se on lähtenyt paranemaan.

Neitikin oli paljon pirteempi haettaessa kuin viimeksi (silloin kun steriloitiin), mutta nyt taisi muutoinkin olla kevyempi leikkaus.

On vähän kummissaan, kun pistän sille aina sukat jalkaan (sillon kun en ite voi vahtia) ettei pysty rapsuttelemaan sitä haavaa. Kävely on aikas koomisen näköstä. =D



Pahoittelen, etten nyt tämän ihmeemmin kommentoi mitään kenenkään juttuja, on sen verran kiirusta tänään ollut, mutta paremmalla ajalla sitten...

Mutta, oikein mukavaa viikonalkua kaikille!!



Tokkopalle on kuitenkin pakko heittää onnittelut kierron päättymisestä!

Pääsette viimein vauhtiin tutkimusten kanssa. =)

Ajatelkaapa, kohta on jo maaliskuu! Viikonloppuna oltiin pohjanmaalla ja aika meni jotakuinkin sisaruksia treffatessa ja kisoja katsoessa. Olen ihan kauhea urheilufriikki ja meillä onkin juuri niin, että minä katson kaiken urheilun televisiosta ja mies haukottelee vieressä..:) Otettiin pohjanmaalta mukaan sukset ja tänään oltiinkin hiihtämässä. Aika kivan vauhtikestävyysharjoituksen niillä sai aikaan, sillä syke nousi kyllä vähäiselläkin hiihtämisellä ihan mukaviin lukemiin. Tunti hujahti ihan tuosta noin vaan. Ainoa miinuspuoli tässä ahkerassa liikunnan harrastamisessa on se, että minua on alkanut huolestuttaa että pysyykö paino samana, nimittäin todellakaan laihtumiseen ei olisi varaa. No täytyy sitten vain herkutella yhtä ahkerasti..:)



Vai on Viivi noin cool tuon ensikäynnin kanssa..:) Itse olen jo nyt aika jännittynyt joten voin kuvitella miten hermoraunio olen viikonloppuna. Meillä ei ole edes mitään erityistä tekemistä viikonlopuksi, että ihan varmasti ehtii ajatella maanantaita koko ajan. Itselläni on aika suuret odotukset käynnin suhteen.. Toivottavasti en pety. Jotenkin vain on niin iloinen siitä, että vihdoinkin (ehkä) saadaan selville mistä tämä lapsettomuus johtuu.



Joo tosiaan Pikmin olen töissä päiväkodissa ja siellä niitä lapsia riittää vahdittavaksi. Työajalla on siis melko mahdoton palstailla, joskus voi hyvällä onnella ehtiä lukea pinon. Tykkään ihan hirveästi työstäni, vaikka on toki niitä huonoja päiviäkin, kun tuntuu että voisi alkaa viskellä niitä tenavia pitkin seiniä..:)



Voi juku Vaimonalku kun teillä elellään jännittäviä hetkiä.. Millainen puku sulle tulee? Itse olen ollut naimisissa kaksi ja puoli vuotta ja tuntuu kuin oltaisiin oltu naimisissa jo iäisyys. Häissä sain paljon vauva-uteluja, joten niihin voi kyllä varautua!



Hienoa Lilli että tuli sinullakin varmuus asioista (tarkoitan siis kierron venymistä ja sen loppumista), sillä ainakin minun mielestäni epätietoisuus on kaikkein kamalinta, varsinkin kun sitten vain alkaa mielikuvitus tehdä temppujaan.



Muille joita en nimeltä maininnut paljon vilkutuksia ja kaikille Vasta-alkajille hyvää huomista ystävänpäivää!!!!!!



-Tuittu-

Tulinpas taas kantamaan korteni kekoon, vaikka kiirettä on taas pidellyt niin työ- kuin kotirintamallakin. Mitään ihmeellisempää tänne ei kuulu, same old vaan. Matkaa ei olla edelleenkään saatu varattua, tais tulla ikuisuusprojekti siitäKIN :) No ei, se on helppo homma kun on vaan itsestä kiinni, kun sais tehtyä valinnan suuntaan tai toiseen. Ollapa kaikki asiat elämässä niin. No mutta, kommentoinpa muistin aikana vähän muidenkin juttuja.



Lilli kyseli muistaakseni edellisen pinon loppupuolella realistisuuden/pessimistisyyden kasvamisesta tämän lapsettomuusasian myötä. Oon huomannut ihan saman, eli jotenkin sitä automaattisesti olettaa, että pelkkiä vaikeuksia ja vastoinkäymisiä on edessä, eikä uskalla enää edes herätellä niitä toiveita jotka joskus alussa oli niin korkealla. Kun tuota tosissaan alkaa ajattelemaan, niin mulla ainakin on päällimmäisenä mielessä kaikki ongelmat mitä vielä voi tulla vastaan, eikä juuri ollenkaan käy edes mielessä, että sitähän voisi ehkä joskus ollakin raskaana. Siitä ei uskalla edes sillain tietoisesti haaveilla, vaan yrittää vaan pitää jalat maan pinnalla ja edetä liikoja pohtimatta yksi askel kerrallaan eteenpäin. Ehkä se on jonkinlaista itsesuojeluvaistoa sitten. Kuten Lillikin sanoi, niin jotenkin tän lapsettomuusasian on oppinut jo pitämään ¿erillään¿ normaalielämästä eikä asia kokoajan pyöri mielessä tai kiusaa mieltä. Joissain tilanteissa vaan tulee paha mieli, kuten viikonloppuna kun veli yhtäkkiä kysyi, että miksei me olla vielä alettu perustamaan perhettä. Kun oiskin vaan siitä ¿alkamisesta¿ ja ¿perustamisesta¿ kiinni¿



Viivilläkin on jännät ajat käsillä! Kerrohan sitten kaikki kuulumiset ensikäynniltä, mielenkiinnolla ihan odotan, että miten teidän kohdalla aletaan toimimaan kun tilanne niin samantyyppinen kuin meillä. Peukkuja siis, että asiat lähtis etenemään vauhdikkaasti! Kerro muuten, jos saat paremmin selvää mitä ne siellä eka kerralla susta tutkii. Mulla jäi jotenkin vähän epäselväksi (näin jälkeenpäin ajatellen, silloin itse tilanne oli niin jännittävä etten silloin hoksannut edes kysyä), että mitä kaikkea siitä ultrasta selvisikään. Kohdun limakalvo oli kuulemma ok (9 mm, kun normaalin alaraja on noin 7mm) ja muuten kai kaikki ok, kun ei lääkäri mitään ¿poikkeavaa¿ löytänyt. Mutta mitä poikkeavaa tuosta voisi mahdollisesti löytyä? Osaako kukaan viisaampi valaista asiaa?



Hieno juttu, että Tokkopallakin pääsee tutkimukset etenemään. Muistahan infota aina kun jotain uutta selviää.



Tuupa on kyllä tosi ahkera kun remppaa siellä yksiksensä! Aika hupaisa tilanne teillä kyllä, mutta hyvinkin voi olla yksi niitä elämän hauskoja sattumuksia, että just vielä tällä kertaa tärppäis. Peukkuja siis pitelen kovasti!



Joko Tuitulle on kuulunut uudesta työpaikasta? Teilläkin tosiaan se ensikäynti lähestyy ja samalla jännitys tiivistyy. En äkkiseltään muista onko teille tehty vielä mitään tutkimuksia vai alkaako me nyt, mutta joka tapauksessa toivotaan, että syy löytyisi ja olisi joku tosi helposti korjattavissa oleva pikku juttu.



Jeanelille piti minunkin kommentoiman, että hyvä kun päätit tarttua härkää sarvista ja aloit toimimaan asioiden eteen. Mulla oli ainakin itsellä iso kynnys myöntää, että tässä on nyt jotain ongelmaa ja pitkään jahkailin että pitäisikö kieltää koko asia vai tarttua toimeen. Sitten tuntui kyllä tosi hyvältä, kun pitkän aikomisen jälkeen sain varattua ajan lääkäriin. Siitä lähtien on ollut ihan erilainen suhtautuminen koko asiaan, koska tietää että jossittelut on jossiteltu ja nyt asioille tehdään kaikki tehtävissä oleva. Toivottavasti tuottaisi joskus tulosta, ja mielellään kaikille tässä pinossa kirjoitteleville!



Mitähän muuta¿ Varjokas on niin kiireinen, ettei ole ehtinyt käydä kertomassa piinailukuulumisia! Tuuhan kertomaan mitkä on tunnelmat siellä suunnalla kunhan kiireiltäsi ehdit. Mukavia uutisia odotellaan :)



Ja kaikille muillekin joita nyt törkeästi laiminlyön, tervehdys täältä suunnalta ja ihan jokaiselle mukavaa viikon jatkoa!

Viime viikonkiireet on nyt juostu läpi, täytyisi alkaa orientoitumaan lähestyvään talvilomaan. :) Tänään kävin luovuttamassa verta s-prog -kokeessa, tulokset saan tietää perjantaina tai alkuviikosta ensi viikolla. Muuta piinaa ei sen suuremmin ole, oireita ei nimeksikään. Henkisesti yritän valmentautua ensi kiertoon jo ja säilyttää sen ilon, mikä tuli hoidon onnistumisesta. :)



Viiville, Tuitulle, vaimonalulle yms tsemppiä kovasti.

EE:lle hus! Nyt varaatte sen matkan! Hopihop! Vaikka kyllähän se suunnittelu ja haaveilu itsessään kin on ihan mukavaa ja rentouttavaa. :)



Näin nopsaan kuulumiset, huomenissa lisää. :)

Hyvää yötä,

-v-

Kyllä tekee tiukkaa nukkua ilman miestä! Pitäishän sitä olla tottunu, ku mies tekee jonku verran yövuoroa, mutta ei, ei sitte millään tuu uni ja heräilee pitkin yötä. Höh!

Nyt on tullu ekat oireet lugeista, pissattaa ja janottaa. Viime yönä kävin pissalla kolme kertaa.



Jeanel, pp tarkottaa just sitä eli piinapäiviä! :) Operaatiopäivä, eli mulla inssi on pp0. Oviksen kans taitaa olla samoin, että ovispäivä olis pp0. Näin uskon. Ja oon muuten samaa mieltä, että mitä vanhemmaks tulee niin sitä vähemmän tuntee olevansa aikuinen! Tai että sitä ei ajattele mitenkään.



Viiville onnea lekurikäyntiin! Tuu sitte heti kertoon kuulumiset! Ja koitsulle pusu.



Tuittu, minä oon kyllä ihan toista maata, ei vois urheilu vähempää innostaa... eikä kyllä painon pudotuskaan hirveesti haittais! :) Meki ollaan oltu naimisissa kaks ja puoli vuotta ja sinä aikana on kyllä tullu lisää painoo kymmenisen kiloo... aika paha. Eipä kumma että tuo mies on alkanu kokkaan terveellisemmin ja pistäny mulle karkkipäivän... :D Ettei liho vaimo muodottomaks. Vaikka eipä tuo haittaa kyllä, oon ihan sinut itteni kans silti. Vähän vaan harmittaa, kun jotku lempparivaatteet ei enää mahu päälle. :( Mää oon muuten kans kotosin pohojammaalta!



EmmaE mietti noita ultrajuttuja. Mää luulen, että siinä katotaan just nuo limakalvon paksuus ja sitte riippuen kierron ajankohdasta katsotaan onko munis kuinka iso ja ettei oo liikaa niitä rakkuloita ja ettei oo mitään kystia sun muuta. (hyvinmuodostettu virke!)



Varjokas, mikä kp sulla on menossa? Toivotaan toivotaan! :)



Mihin ihmeeseen on kadonnu mörkö? Onko mulla menny jotain ohi?



Vaimonalulle tosiaan pitkää pinnaa! Hermoilun keskellä pitää välillä muistaa rentoutua!



Maalit tuli ostettua, illalla alkaa hommat. Meen kyllä varmaan kaverin kaa leffaan, ku tänään on liput kaks yhen hinnalla. Narnia aateltiin käyä kattomassa.



HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!!!

Hyvä juttu, [b]tokkopa[/b], että pääsitte uuteen kiertoon ja samalla saatte vauhtia hoitoihin! :)



Ja [b]tuupalle[/b] kovasti peukutuksia piinaan :) Kaikkea se nykylääketiede mahdollistaa, nykyään ei neitseellinenkään sikiäminen olisi niin kauhean ihmeellistä. :D Remontoiminen voi olla tosi meditatiivista hommaa. Ja mulla taitaa olla menossa kp 32? tajjotain, mutta kiertotosiaan pitkittyi noiden puregonpistosten myötä. Ensi viikonlopulle odottelen tätiä saapuvaksi, nyt on dpo10 menossa (days past ovulation).



[b]Viivin[/b] kuulumisisa odottelen kovasti! Heti kertomaan, miten ensikäynti meni, millaiset fiilikset jäi ja mihin ryhdytte seyraavaksi! Hyvä kuulla että teidän koiruus on paranemaan päin. Näistä karvaisita kavereistakin on kova huoli jos asiat ei ole kunnossa.



[b]Tuitun[/b] jännitykseen myös sympatiani. On mieletön fiilis, kun huomaa että asioille alkaa oikeasti tapahtuakin jotain. Ja vaikka aika eteenpäin katsottuna tuntuukin hirmu pitkältä (esim jos odottaa kierron päättymistä, on kaksi viikkoakin jo aika pitkä aika... ;) ), niin jotenkin ihmeellisesti aika sitten vaan hupenee kuin sormien läpi.



Tein tänään (tyhmää, tiedän) acon10:llä negan. Yritän valmistella itseäni menkkoihin niin ettei toiveet pääse riistäytymään liian korkealentoisiksi. Hyvä silti, että voi taas toivoa että ensi kierrossakin mahdollisesti saadaan ovis aikaiseksi.



[color=darksalmon][size=3 ]♥♥♥♥[/size][/color]

[color=darkviolet][size=2]Kaikille etäystäville täällä tukiryhmässä oikein hyvää ystävänpäivää!!![/color][/size]



-v-

Hyvää ystävänpäivää kaikille vasta-alkajille!

Edelleen taustailen täällä teidän joukossa ja luen ahkerasti kuulumisianne, juonenkäänteet kiinnostaa kovasti. =) Peukkuja olen pidellyt jokaiselle vuorotellen ja toivon kovasti seuraa tuonne odotuspuolelle muista vastiksista. Sieltä on ollut jotenkin vaikeaa löytää samalla aaltopituudella olevaa jengiä - siksi varmaan hakeudun aina tänne teidän juttuja lukemaan...



Niin, niitä ultrakuulumisia. Eilen käytiin ekassa ultrassa (rv12+5) ja kyllä oli jännää!! Olen ollut koko raskauden oikeastaan oireeton lievää väsymystä lukuunottamatta ja välillä epäillyt kovastikin, olenko ollenkaan raskaana näin oireettomana! Nyt ultrassa raskaus vasta todella konkretisoitui, kun nähtiin meidän kirppu heittämässä volttia kuvaruudulla. Kädet ja jalat heiluivat, kunhan kirppu ensin tökittiin hereille aamu-unilta. Sydän löi vinhasti ja mahalaukun olemassaolokin varmistettiin, kun kirppu nielaisi lapsivettä ja se näkyi kuvaruudulla. Myös molemmat aivolohkot olivat paikallaan ja niskapoimu oli normaalin paksuinen, 0.9mm Reisiluu oli huimat 1cm pitkä ja kroppa ilma jalkoja 6.9cm.



Tuntui ihan hassulta, kun kirppu liikkui kohdussa, mutta mä en tunne silti mitään. No, parin kuukauden sisällä tulee varmaan jo napakoita potkuja kylkiin! Mies oli ultrassa mukan ja oli kanssa ihan hangon keksinä, kun näki tulokkaan. Saatiin kolme kuvaa kotiin muistoksi ja niitä on tutkittu hartaasti. Eilinen päivä meni ihan hymyillessä pää pilvissä...



Nyt on ohjelmassa sitten mahan kasvattelua ja isompien vaatteiden hankintaa. Farkut on alkaneet puristaa siihen malliin, että välillä on pakko avata nappi... Ei kovin esteettistä! Seuraavan kerran kurkitaan kirpun kuuulumisia huhtikuun alussa toisessa ultrassa.



Toivon teille kaikille pitkää pinnaa ja paljon plussaonnea sekä tsemppiä alkaviin hoitoihin! Valtaosa hoidoissa olevista kuitenkin onnistuu, muistakaa se! Käyn lukemassa melkein viikoittain kuulumisianne ja peukuttelen täällä ahkerasti. =)



t: Klovni ja kirppu

[color=darksalmon][size=5]♥♥♥♥♥[/color][/size]



jokohan nyt? :)

Taallahan on talla viikolla melkoisen positiivinen ilmapiiri :)

Ensikaynteja odotellaan, taloa rempataan, menkat alkaneet, haita tulossa, ym... tuntuu olevan melkoisen hyva viikko! Ja hyva niin!



Ja kiitokset Klovnille kun kertoilet kirppun ja itsesi kuulumisista. hauska kuulla etta teilla menee noin hyvin. Pida valilla peukkuja meille muille, jotta paastais niihin omiin ultriin sitten joskus :)



).( Menkat siis alkoivat viime viikolla, ihan niinkun odottelin/pelkasin. Eli nyt on vissiin kp 8/n.31 ja ovis taitaa sattua ens viikon viikonlopulle (kp16-19) jolloin ollaan reissussa. Eli makkariaktiviteetit pitaa hoitaa etukateen ja sitten vaan piellaan peukkuja. Jos taakin kierto menee taas puihin niin sitten taas laakarin luokse sunnittelemaan jatkoa. En tiia mita mahiksia taalla ulkomailla ny on. Suomeen kun sitten palaillaan niin vaestoliittoon otan puhelun hetimiten. Mutta sita siis saan yli puolvuotta viela odotella...ja toivottavasti sita puhelua ei ees tartte teha...



Mutta palaillaanhan taas...

Kaikille Vasta-alkajille vielä kiitokset tuesta ja turvasta! Ihanaa, että on virtuaaliystäviä!



Kiirettä on pitänyt ja sen takia myöhässä myöskin nämä ystävänpäivä toivotukset. Omassa navassa nyt sellaista, että perjantain vyöhyketerapia ilmeisesti pisti menkat alkamaan vähän turhan hyvissä ajoin ja nyt mennään jo kp 5. Täytyy varata se lääkäri aika nyt tuohon loppu kiertoon - mulla ei pää kestä jos ei mitään tehdä!!



Viiville peukkuja lääkärikäynnille (ja koiruudelle rapsutukset - toivottavasti hän kovaa vauhtia toipuu). On varmasti jännittävää saada jonkinlainen suunnitelma siitä miten edetään. Tuittukin odottelee omaa lääkäri aikaansa varmasti kärsivällisenä ;)



Varjokkaalle ja Tuupalle peukkuja ja tsemppiä piinailussa!



Klovinilla olikin aivan ihanan suloisia ultrauutisia. Turvallista masunkasvatusta Sinulle - toivottavasti mekin täältä vähitellen seuraillaan perässä. Pinoon ei pitkään aikaan olekaan tullut plussa uutisia!



Hauskaa keskiviikko päivää kaikille! Ajatelkaas nyt ollaan jo helmikuun puolivälissä ja kohta on maalisuu, joka on jo kevät talvea. Ja sitten onkin jo kevät! Ihanaa...

Terkuin

Leia

Miten viivin ensikäynti? ja entä milloin tuitulla olikaan omansa? En ainakaan pikavilkaisulla vielä löytänyt teiltä raporttia :) Sitä odotellaan täällä...



Muuten ei uutta - kp3 ja alkukierron näytteet tänään. Tulokset saakin sitten vasta parin viikon päästä. Yhtä kidutusta siis.

tokkis

Ja myöhäiset ystänpäivät myöskin minun puolesta.

On ollut töissä sellaista haipakkaa eilinen ja tämä päivä, että hyvä että edes istahtamaan on kerennyt. Ja hikeä pukkaa..

Siksi en siis ole tullut kirjoitelleeksikaan mitään tässä lähiaikoina.

Jäin eilen jopa hetkeksi yli normaalin työajan, kun ei meinannut työt loppua. Olikin sitten aivan ihanan rentouttavaa illalla päästä hepan kanssa puuhailemaan, jäi kaikki kiireet muille maille.



Kiva, että täällä ollaan kovasti kiinnostuneita meidän ensikäynnistä.

Mulle ei tuolla ensikäynnillä tehty mitään, koska multa on otettu silloin viime kesän kynnyksellä noi hormonikokeet ja ultra. Lääkäri oli sitä mieltä, että keskitytään ensin tähän miehen ongelman selvittämiseen (kun siittiöiden puute on kuitenkin varsin olennainen ongelma ja mun puolelta nämä alustavat kokeet näyttäisivät sen, että kaiken pitäisi toimia kuten pitää) ja kun siinä ollaan päästy jonkinlaiseen selvyyteen niin sitten osataan tutkia myös oikeat asiat minun puoleltani, kun tiedetään mihin hoitoon ollaan menossa.

Kuulostaa minustakin varsin järkevältä.



Otettiin sitten saman tien ensikäynnin yhteydessä miehestä kaikki mahdolliset verikokeet (hormonit, kromosomiviljelyt ym. ja lääkäri tietysti tunnusteli kivekset päällisin puolin), jotta päästään kunnolla alkuun ja sovittiin sitten, että lääkäri soittelee miehelleni sitten tuloksista ja siitä miten edetään jatkossa.

Sovittiin, että hän konsultoi tapauksestamme heidän toiselle lääkärille, joka on spesialisti juuri miehen lapsettomuudessa, ja varataan sitten seuraava aika miehelle tämän spesialistin luo, joka sitten ainakin tekee kivesten ultraäänen ja mahdollisesti tarvittaessa myös tämän biopsian. Biopsia, ainakin meidän tapauksessa, kannattaa kuulema ottaa vasta viimeisenä vaihtoehtona näiden hormonikokeiden ja ultran jälkeen.

Lääkäri oli Todella mukava ja minulle ainakin jäi käynnistä erittäin positiivinen fiilis.



Katsotaan nyt sitten miten jatko hoituu, mutta hän vaikutti varsin asiantuntevalta, ja mikä positiivista (mun mielestä) ei halua juoksuttaa meitä turhilla käynneillä vaan tosiaan ehdotti, että sovitaan seuraava aika tälle miesten lapsettomuuteen erikoistuneelle lääkärille ja katsotaan sitten taas asiaa eteenpäin.

Mieskin tuumasi käynnin jälkeen ettei ole ikinä ollut noin ystävällisellä lääkärillä. =)



Joten, Tuitulle kovasti tsemppiä maanantaiseen (?) lääkärireissuun!

Hyvin se menee, ei kannata turhia jännittää. ;)

Maanantai tulee pian ja sitten tekin olette jo askeleen taas eteenpäin kohti omaa nyyttiä.



Tokkopalla onkin sitten piinaavat pari viikkoa edessä.

Eiköhän se nopeasti mene, vaikka odottelu on kyllä yhtä tuskaa välillä.

Meilläkin on nyt sitten sellanen parin viikon + neljän viikon odotustuska, kun odotellaan noita hormonikokeiden ja kromosomikokeiden tuloksia.

Taidan tosin minä enemmän niitä jännittää kuin mies.



Klovnille rauhallista odotusaikaa. =)

Nauti oireettomuudesta, kun muutoin kuulostaa asiat vauvalla olevan hyvin. Kohtahan se maha alkaa kasvamaan oikein todenteolla.

Päästäisiinpä me muutkin pian tuohon onnelliseen asemaan.



Varjokkaalle lohdukset negasta. =(

..mutta, jos kuitenkin varovaisesti vois toivoa kuitenkin sitä nyyttiä.. niin kauan kuin ei täti ole ilmestynyt kulmille.. eiks juu..? ;)



Leialle ja tuupalle sen verran, että välitetään tuolle meidän neidille nuo terkut. Se alkaa pikku hiljaa olemaan täpinöissään, että eikös jo lenkille pääsis. Ei oikein ymmärrä miksi pitää ottaa iisisti ja käydään vaan pellon kulmalla tarpeilla.

Ens viikon loppuun pitäs jaksaa malttaa mieltään (tosin voishan sitä tuossa loppu viikosta jonkun pikku pyrähdyksen tehdä.. oon vaan aina niin varovainen noitten leikkuuhaavojen kanssa..)

Kiitokset muutoinkin muistamisesta.



Myös kaikille muille vilkutukset!

Nyt tarttee mennä syömään välillä jotain, että jaksaa vielä töiden jälkeen suunnistaa kauppaan. =)



Iloinen

-viivi-

Kiva kun on jo keskiviikko ja kohta on viikonloppu. Tämä viikko on ollut aika haipakkaa töissä kun työparini on talvilomalla ja yksin yritän pitää kasassa 14 lapsen ryhmääni. Tosin on minulla ollut apuna yksi lastenhoitaja, joka on niiiiiiin rasittava, että en ymmärrä miten jaksan kuunnella häntä vielä kaksi päivää. Siis oikeasti tämä henkilö puhuu jatkuvasti ja kokoajan samoja juttuja niin että minun hermojani kiristää oikein kunnolla. Siis liioittelematta hän puhuu ja puhuu ja puhuu koko ajan.. Aargh! :)



Tänään sain myös tietää ettei minua valittu siihen työpaikkaan johon hain pari viikkoa sitten. Olin kuulemma ihan kärkipaikoilla mutta blaa blaa blaa..:) Oikeastaan ei haitannut ollenkaan, nimittäin jotenkin minua mietitytti koko ajan jokin siinä paikassa ja ehkä on hyvä aloittaa hoidot ihan tutussa työyhteisössä, joille olen jo asiasta puhunut. Täytyy varmaan ensi syksynä hakea sitten uusia paikkoja ahkerammin. Tänään oltiin taas töiden jälkeen hiihtämässä ja se on kyllä tosi terapeuttista rankan ja meluisan työpäivän päätteeksi. Kai sitä on tullut vanhaksi kun vapaaehtoisesti lähtee hiihtämään..:)



TUUPALAINEN se jaksaa rempata. Jos urheilu ei kuulu sinun lempiharrastuksiisi niin voin tunnustaa että remontointi ei ole minun vahvinta alaani..:) Tsemppiä piinapäiviin, täällä on kaikki peukalot ja varpaat pystyssä että tulos olisi positiivinen!!! Tuosta painosta vielä, että olen aina ollut hoikka ja minua jurppii ihan kympillä kun kaikki lääkärit aina ensimmäisenä ottavat laskimen käteen ja tenttaavat pituuden ja painon. Hemmettiin koko painoindeksi, minusta ainakin tuntuu siltä, että niitä vauvoja tulee ihan kaikenkokoisille naisille! :)



TOKKOPAa en ole tainnut muistaa onnitella kierron päättymisestä ja uuden alkamisesta. On kiva että meitä on niin monta samassa tilanteessa olevia, siis jotka on juuri aloittamassa hoidot. Kyllä se kaksi viikkoa hujauksessa kuluu ja muistahan infota meitä tuloksista! :)



EMMAEMILIA: Kyselit missä vaiheessa meidän tutkimukset on. Eli minulle on tehty kaikki mahdollinen mitä yksityinen gyne voi tehdä, mutta miestä ei ole tutkittu vielä lainkaan. Minulla on ollut kierto ihan sekaisin koko vuoden ja siksi olen juossut lääkärissä niin ahkerasti. Ja vielä siitä lomamatkasta.. Onhan se toki niin että kun tässä seuraavien kuukausien aikana on varmasti rahan menoa niin mietityttää että onko sitten lopulta rahaa ylimääräisiin matkoihin. Itsellä on vähän sama tilanne ja olen päättänyt että katson ensin mitä sanovat Väestöliitossa ja varaan sitten matkat Usa:han.



VARJOKAS: Pahoittelut negasta, mutta pidän silti vielä maltillisesti peukkuja pystyssä! Kuten Viivikin totesi niin toivoa on niin kauan kunnes menkat alkaa. Ja kyllähän se voi olla, että testipäivä oli vielä liian aikainen. Siitä huolimatta ymmärrän testauksesi, koska itsekin olen päättänyt testata heti kun tuntuu siltä. Nimittäin pudotus on sitä korkeampi mitä enemmän ehtii mielikuvitus tehdä tepposiaan. Sittenpä tietää mitä odottaa, vaikka testaisikin aina sen tuttuakin tutumman negan.



Olipa kiva kuulla myös KLOVNIN kuulumisia! Hienoa että kaikki on sujunut hienosti ja ole vain rauhallisella mielellä ilman raskausoireita. Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat käyneet pahoinvoinnin takia sairaalassa tiputuksessa, joten jos itse saisin valita niin mieluummin olisin sinun housuissasi..:) Pidä vaan kovasti meille peukkuja, niin ehkä joku meistäkin pian plussaa. Nyt onkin mennyt aika tovi ilman plussauutisia.. :(



Missä päin PINGU nykyään sitten asustaa? Mitäs teette ulkomailla? Ei tarvitse paljastaa jos pelkää paljastuvansa! :)



Mepä mennään LEIA melkein samoissa kiertopäivissä. Minulla taitaa olla nyt kp7, mutta kierron mitasta ei ole enää hajuakaan. Minäkin olen saanut nauttia vyöhyketerapeuttisista hoidoista. Äiti tosiaan on innostunut asiasta ja vähän jopa opiskeleekin kyseistä alaa. Niinpä nautin sitten luontaiseduista aina kun äitiä näen..:) Tsemppiä rakennuspuuhiin ja suosittelen varaamaan ajan lääkärille. Vaikka niin väittävät, niin tieto ei ainakaan minulla ole lisännyt tuskaa, päinvastoin.



Onpa hienoa, että teillä oli VIIVI positiivinen reissu Väestöliitossa. Toivotaan että pääsette hoitojen alkuun mahdollisimman pian! Oma mieheni meinasi jänistää koko touhusta kun kuuli, että myös hänet tutkitaan käsin..:) Onneksi taitaa olla unohtanut koko asian enkä enää viitsi muistuttaa siitä. :) Miten paljon teidän ensikäynti maksoi? Tietää vaan itse varautua..



Meillä tosiaan on se ensikäynti maanantaina ja silloin minulla onkin menossa kp12. Luulisin sen olevan oikein sopiva ajankohta, koska ehkä siellä näkyy onko esim. ovulaatiota edes odotettavissa. Nythän on minulla ihan luomukierto menossa, joten mielenkiinnolla odottelen tapahtuuko kehossani mitään..:)



Mutta nyt mies manaa kun vein hänen tietokoneensa joten täytyy lopetella.. Hyvää myöhästynyttä ystävänpäivää kaikille ja kiva kun olette olemassa!



-Tuittu-

Kävin tossa joulun tienoilla viimeksi kirjailemassa. Silloin tilanne oli se, että lääkäri käski lokakuun lopussa odottamaan maaliskuuhun ennen uutta visiittiä. Ei suostunut kirjoittamaan lähetettä tutkimuksiin vaikka yritystä jo 10/03 alkaen. Välissä yksi keskenmeno 14+ viikoilla joulukuussa 2004. Täytyy kuulemma olla vuosi ekoista menkoista keskenmenon jälkeen.



Varasin kuitenkin ajan terveyskeskukseen tammikuulle ja saatiin kuin saatiinkin se lähete. Nopeeta toimintaa oli Helsingissä, sillä 27.1. käytiin lääkärissä ja kirje kättäriltä oli päivätty 2.2. ja aika 6.3. Olin varautunut puolen vuoden odotukseen, mut onneksi ei tartte niin pitkään odotella. Mieskin hymyili kuin Naantalin aurinko, kun kirje tuli.



Nyt sitten vaan odotellaan ekaa käyntiä sinne Kättärille. Musta otettiin kilpirauhaskokeet, mut ne oli ihan normaalit. MIestä ei ole vielä testattu ollenkaan. Tässä kierrossa en löytänyt ovista tikuttelemalla, eli ihan hyvä, et päästään selvittämään, missä vikaa.



Nyt voin siis virallisestikin yhtyä teihin vasta-alkajiin. Tuntuu, kuin olis palattu lähtöviivalle.



Oikein hyvää ja rentouttavaa loppuviikkoa ja mukavaa hiihtolomaa niille, jotka saavat sellaista pitää. Tulen sitten tarkemmin kertomaan kuulumisia sen Kättäri-käynnin jälkeen.



Nonna

Täällä pp6. Erilaista verrattuna edellisiin insseihin, ettei ole minkäänmoisia nippailuja... hmm. Janottaa kyllä ja pissattaa yölläki monesti, mutta ei muuta.

Remppa jatkuu, pitäis käydä ostaan uus peilikaappi tonne veskiin, on tuo vanha aika kulahtanu!



Nonnalle tervetuloa taas palstaileen.



Tuitulle voimia jaksaa pälättäjää! :) Onneks on viikko kohta lopuillaan. Ja pahoittelut työpaikasta.



Viivi, hyvä homma, että teille sattu mukava lääkäri. Tulee kyllä hyvä mieli, jos lääkäri ottaa oikeen asiakseen ja näyttää kiinnostuvan ja osaavan auttaa!



Leialle mukavaa keväänodotusta! :)



Varjokas, nyt mää en muista, että pistiksää pregnylin vai tuliko se ovis ihan ittekseen? Niin joo, ja tuo testaus kyllä oli varmaan kohtuu aikasin, joten ei saa menettää toivoo! :)



Narniaa ei päästy kaverin kaa kattoon, ei pyöriny enää... Harmin paikka. Kohta ei auta ku lähtee taas töihin. Ei huvita! Harjasin tota takkukasakoiruutta eilen jotain kolme tuntia, huh huh. Mutta nyt on kyllä nätti, eikä liukastele, ku on anturoitten välistä leikattu ylimääräset karvat! :) Sillä on muuten vähän vaikeuksia löytää vesikuppia, ku pidetään sitä yleensä vessassa, mutta nyt on vessa ihan kaaos, joten kuppi on keittiössä! Hassu kurvailee ympäri kämppää ihmeissään. :D

TUITTU kyseli tuota meijän asuinmaata. Noh, Norjahan se. Vuoden päivät ollaan täällä oltu ja ens syksyyn ollaan ainakin. Molemmat täällä ollaan töissä ja vähän säästämässä rahaa. Jos vaikka asunnon joskus ostain :) Asustellaan vaan niin kovin kaukana Oslosta, jossa tän paikan hoidot ilmeisesti tapahtuvat, että taijetaan odotella Suomeen paluuta ennen sen suurempia hoitoja. Mutta seuraavien menkkojen alettua otan lääkäriin yhteyttä ja sitten kattellaan, että jos jotain kivaa vaikka keksittäis... Nyt siis menossa kp 9/n.31. Tutkimukset on ny tehty, vaikka mun verikokeet vaikutti kovin niukoilta: yks verikoekerta oviksen jälkeen ja toinen viikon päästä kun ei menkat vielä olleet alkaneet. Mutta sen perusteella kaikki ok. Eikös Suomessa ravata harvase päivä antamassa jonkun hormonin takia sitä verta? Vai luulenko vaan.



Mutta eipä tänne ihmeempiä. TUUPALAISELLE jaksamista pp:iin ja remppaan. Ja VIIVILLE kiitosket ensikäynnin kokemusten jakamisesta: sinnehän me sitten joskus...



Ihanaa päivää kaikille!!