Miten narsistista eroon turvallisesti?

Vierailija kirjoitti:

Mä olin kuvitellut että just tuollaisesta narsisti raivostuu verisesti että pystymetsästä joku ilmoittaa sille että en aio enää reagoida millään lailla yhteydenottoihisi.

Kaikilta tulee ihan eri neuvoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin kuvitellut että just tuollaisesta narsisti raivostuu verisesti että pystymetsästä joku ilmoittaa sille että en aio enää reagoida millään lailla yhteydenottoihisi.

Kaikilta tulee ihan eri neuvoja

Jep, koska kaikki täällä neuvovat määrittelevät narsismin omalla kansankielisellä tavallaan omiin kokemuksiinsa soveltuen ja sitten ammentavat sieltä subjektiivista neuvoa sinulle. Juuri sen takia on ihan typerää puhua tässä narsmismista, kun voitaisiin vaan puhua siitä että miten pääsee eroon epämielyttävästä tai hankalasta ihmissuhteesta. Ei täällä keskustella narsismista vaan ihmisten omista hankalista kokemuksista.

No jatketaan sillä tavoin, että millä tavoin pääsee eroon hankalasta ihmissuhteesta turvallisesti kun pelkona on toisen raivostuminen

Kärsin nuorempana persoonallisuushäiriöstä ja vaikka en narsisti olekaan niin tunnistan itsessäni niitäkin piirteitä jotka äärimuodossa johtaa narsistin diagnoosiin. Omasta kokemuksesta sanon että juurikin pahinta on tuo että yhtäkkiä ilmoitetaan joku muu neutraali syy ja laitetaan välit kerrasta poikki. Jos haluat oikein narsistisen raivon kokea niin tee niin.

Vierailija kirjoitti:

No jatketaan sillä tavoin, että millä tavoin pääsee eroon hankalasta ihmissuhteesta turvallisesti kun pelkona on toisen raivostuminen

Mitä jos ottaisit sen raivostumisen riskin vastaan? Kertoisit ihmiselle, että et näe jatkoa teidän ystävyydelle esimerkiksi erilaisuduestanne tai suhteenne epätasapainoisuudesta johtuen. Mikä siinä raivostumisessa pelottaa?

Vierailija kirjoitti:

Kärsin nuorempana persoonallisuushäiriöstä ja vaikka en narsisti olekaan niin tunnistan itsessäni niitäkin piirteitä jotka äärimuodossa johtaa narsistin diagnoosiin. Omasta kokemuksesta sanon että juurikin pahinta on tuo että yhtäkkiä ilmoitetaan joku muu neutraali syy ja laitetaan välit kerrasta poikki. Jos haluat oikein narsistisen raivon kokea niin tee niin.

No voisit samantien jatkaa sitten siihen neuvoon, mitä täältä haetaan. eli mikä ei johtaisi narsistiseen raivoon ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää nelosenneuvossa tämä että ei pidä antaa pienintäkään syytä loukkaantumiseen samalla kun katkaisee täydellisesti yhteydenpidon ja ilmoittaa ettei aio vastata mihinkään viesteihin jne. Siis että mitä... En ole narsisti mutta luultavasti kyllä loukkaantuisin jos tällaista joku kaveri tulisi puhumaan. Mikä ihme sellainen neutraali syy voisi olla? Muutto toiselle puolelle maailmaa sähköttömiin olosuhteisiin ehkä kelpaisi.

Ja miten narsisti tällaiseen reagoisi? Eli edelleen, miten saa välit turvallisesti lopullisesti poikki?

4 jatkaa. Tärkein pointtini oli se, että kerrot narsistille, että et aio enää olla yhteydessä häneen ja sen jälkeen et enää ole yhteydessä häneen.

Ei minulla ole kikka kolmosta siihen, miten tämä käytännössä tehdään. Sitäkin ehkä halusin painottaa, että ei nyt ainakaan kannata mennä haukkumaan tätä ihmistä siinä samalla.

En myöskään ymmärrä tuota turvallisesti-jankkausta. Voi hyvin olla, että välien poikki pistämisen jälkeen narsisti levittelee valheita tai mitä tahansa. Mutta sille nyt ei voi tehdä mitään. Se kuuluu sairauden luonteeseen.

Mutta jos teet selväksi, ettet ole enää uhri (et pidä mitään yhteyttä), niin tämä narsisti etsii itselleen uuden uhrin (ja unohtaa sinut).

Turvallisesti tarkoittaa varmaan juuri  sitä, että ei halua että narsisti levittelee valheita yms. Voivatko narsistit olla väkivaltaisia? Siitäkin pelko

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kärsin nuorempana persoonallisuushäiriöstä ja vaikka en narsisti olekaan niin tunnistan itsessäni niitäkin piirteitä jotka äärimuodossa johtaa narsistin diagnoosiin. Omasta kokemuksesta sanon että juurikin pahinta on tuo että yhtäkkiä ilmoitetaan joku muu neutraali syy ja laitetaan välit kerrasta poikki. Jos haluat oikein narsistisen raivon kokea niin tee niin.

No voisit samantien jatkaa sitten siihen neuvoon, mitä täältä haetaan. eli mikä ei johtaisi narsistiseen raivoon ?

Lähtisin tekemään hajurakoa hitaasti mutta varmasti. Stressi ja kiire, harrastukset, tekisin ohareita ja olisin vuolaasti pahoillani kun taas kävi näin että joudun perumaan. Olisin huonoa ja tylsää seuraa. Yrittäisin puhua vain itsestäni ja jostain tylsästä aiheesta joka ei narskua kiinnosta. Vähitellen hiipuisin takavasemmalle.

Onko ap tuttavasi rahojesi kimpussa? Pyytää sinua lainaamaan ja vaatii sinulta kalliita lahjoja? 

Työssäni tein tiiviisti töitä narsistin kanssa. Homma vei lopulta itseltä mehut kunnes tajusin asian oikean tilan. Aloin vähentämään yhteydenpitoa ja toki aina sillontällöin keskustellessamme yritin kehaista miten ylivertainen hän kaikessa on, jotta tuota seläntakanapaskanpuhumisilmiötä ei pääsisi syntymään. Kuulumisia vaihtaessa oma elämä oli toki tylsää ja arkista, josta seurasi yhteydenpidon väheneminen entisestään. Jos jotain erilaista olin tehnyt tai mukavaa tapahtunut, jätin siitä vaan hänelle kertomatta. Lopulta oma elämäni oli ilmeisesti niin tylsää jo narsistin mielestä ettei häntä kiinnostanut kysellä siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikkuhiljaa vähennät yhteydenpitoa, kuten täällä on mainittu. Pyrit muuttumaan narskun silmissä epäkiinnostavaksi, eli et kerro mitään kiinnostavia kuulumisia jos kysytään. Vähitellen narsku löytää jonkun muun pompoteltavan.

 

Entä jos tämä keino ei toimikaan? Mitä sit?

Ei tepsi kaikkiin narskuihin, jos hän on ilkeä ja ottaa sellaisen kannan, ettei voida päästä eroon.  Juuri tuollaista fiksuutta ihmisissä hän pyrkii käyttämään hyväksi, nähkää ääritapaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kärsin nuorempana persoonallisuushäiriöstä ja vaikka en narsisti olekaan niin tunnistan itsessäni niitäkin piirteitä jotka äärimuodossa johtaa narsistin diagnoosiin. Omasta kokemuksesta sanon että juurikin pahinta on tuo että yhtäkkiä ilmoitetaan joku muu neutraali syy ja laitetaan välit kerrasta poikki. Jos haluat oikein narsistisen raivon kokea niin tee niin.

No voisit samantien jatkaa sitten siihen neuvoon, mitä täältä haetaan. eli mikä ei johtaisi narsistiseen raivoon ?

Lähtisin tekemään hajurakoa hitaasti mutta varmasti. Stressi ja kiire, harrastukset, tekisin ohareita ja olisin vuolaasti pahoillani kun taas kävi näin että joudun perumaan. Olisin huonoa ja tylsää seuraa. Yrittäisin puhua vain itsestäni ja jostain tylsästä aiheesta joka ei narskua kiinnosta. Vähitellen hiipuisin takavasemmalle.

Onko kokemusta kenelläkään, että tällainen käytös saisi narskun raivoihinsa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikkuhiljaa vähennät yhteydenpitoa, kuten täällä on mainittu. Pyrit muuttumaan narskun silmissä epäkiinnostavaksi, eli et kerro mitään kiinnostavia kuulumisia jos kysytään. Vähitellen narsku löytää jonkun muun pompoteltavan.

 

Entä jos tämä keino ei toimikaan? Mitä sit?

 

Ei tepsi kaikkiin narskuihin, jos hän on ilkeä ja ottaa sellaisen kannan, ettei voida päästä eroon.  Juuri tuollaista fiksuutta ihmisissä hän pyrkii käyttämään hyväksi, nähkää ääritapaus.

No kerro neuvo ,mitä sit pitäis tehdä!

Miten teitä joitakin aina häiritsee niin kovasti se jos tavalliset maalaisjärjellä varustetut kansalaiset vaihtavat anonyymisti kokemuksia ihmisestä, jota on helpoin nimittää narsistiksi (jotta ymmärretään millaisesta käyttäytymisestä puhutaan) vaikka henkilölle ei olisi sitä diagnosoitukaan?

Oletteko te huutelijat itse narsisteja vai akateemisesti koulutettuja psykologian asiantuntijoita joita harmittaa kun ei itse pääse esittelemään tietoa ja taitoja, kun ihmiset antavat toisilleen vertaistukea ja keskustelevat aiheesta. Tietääkseni asioista, esim. narsismista keskusteleminen ei vaadi maisteritutkintoa ja kyseisestä aiheesta on sallittua - jopa suositeltavaa puhua, jotta se tulisi laajempaan tietoon.

Ja ihan vain teillekin tiedoksi, että tämä aina niin suuresti vaatimanne narsisti diagnoosi on lähes mahdotonta saada. Narsisti menee harvoin jos koskaan hoitoon, ja vedättää usein kuulkaa ihan jopa niitä maisteritason asiantuntijoita. Narsistia paras tuntemaan on se puoliso, joka sen kanssa on elänyt ja nähnyt käyttäytymisen ja todellisen luonteen. Ettekö ymmärrä, että muita kohtaan narsisti on normaalin ja vieläpä erittäin mukavan sellaisen oloinen.

Minä ainakin olisin aikoinaan ilahtunut jos joku keittiöpsykologi olisi vinkannut narsistiksi erään narsistin. Tuolloin aiheesta ei vielä puhuttu niin kuin nyt. Sen takia minusta tämä narsisti puhe on vain positiivista. Kaikki eivät vieläkään tiedä mitä aihe tarkoittaa, vaikka tarvetta olisi.

Ja aiheeseen: narsistista on hankala päästä eroon. Jos lähdet yhtäkkiä kuinka imartelevilla puheilla tahansa, yrittää narsisti tuppautua seuraasi kaikin mahdollisin tavoin. Se haluaa nähdä, se tekstaa, soittaa, konsultoi yhteisiä ystäviänne ja yrittää tuppautua seuraasi. Se todennäköisesti raivostuu joka tapauksessa lähdöstäsi. Jos onnistut lähtemään, se haukkuu ja mustamaalaa sinua kaikille jotka suostuvat kuuntelemaan ja niillekin jotka eivät. Ero, oli se miten tahansa suoritettu, saa narsistin raivostumaan.

En tiedä millaisesta suhteesta tässä on kysymys, mutta mielestäni paras vaihtoehto on lähteä millä keinolla tahansa vaan saat itsesi riuhtaistua irti (jos voit tehdä sen ystävällisesti ei raivo todennäköisesti ole niin suuri kuin muuten) ja yksinkertaisesti olla enää reagoimatta narsistin toimiin. Tämä voi kestää pitkänkin aikaa, mutta todennäköisesti narsisti lopulta kyllästyy yksipuoliseen säätäämiseensä ja siirtyy seuraavaan.

Lopetat kyökkidiagnosoinnin, keskityt omaa elämään, ja harvennat/etäännytät ihmiset itsestäsi joiden kanssa et halua olla tekemisissä, jos on epäily ettei reilu avoin keskustelu toimi. Näin me muutkin teemme, jotka itse valitsemme kenen kanssa vietämme aikaa ja kenen emme.

Vierailija kirjoitti:

Miten teitä joitakin aina häiritsee niin kovasti se jos tavalliset maalaisjärjellä varustetut kansalaiset vaihtavat anonyymisti kokemuksia ihmisestä, jota on helpoin nimittää narsistiksi (jotta ymmärretään millaisesta käyttäytymisestä puhutaan) vaikka henkilölle ei olisi sitä diagnosoitukaan?

Oletteko te huutelijat itse narsisteja vai akateemisesti koulutettuja psykologian asiantuntijoita joita harmittaa kun ei itse pääse esittelemään tietoa ja taitoja, kun ihmiset antavat toisilleen vertaistukea ja keskustelevat aiheesta. Tietääkseni asioista, esim. narsismista keskusteleminen ei vaadi maisteritutkintoa ja kyseisestä aiheesta on sallittua - jopa suositeltavaa puhua, jotta se tulisi laajempaan tietoon.

Ja ihan vain teillekin tiedoksi, että tämä aina niin suuresti vaatimanne narsisti diagnoosi on lähes mahdotonta saada. Narsisti menee harvoin jos koskaan hoitoon, ja vedättää usein kuulkaa ihan jopa niitä maisteritason asiantuntijoita. Narsistia paras tuntemaan on se puoliso, joka sen kanssa on elänyt ja nähnyt käyttäytymisen ja todellisen luonteen. Ettekö ymmärrä, että muita kohtaan narsisti on normaalin ja vieläpä erittäin mukavan sellaisen oloinen.

Minä ainakin olisin aikoinaan ilahtunut jos joku keittiöpsykologi olisi vinkannut narsistiksi erään narsistin. Tuolloin aiheesta ei vielä puhuttu niin kuin nyt. Sen takia minusta tämä narsisti puhe on vain positiivista. Kaikki eivät vieläkään tiedä mitä aihe tarkoittaa, vaikka tarvetta olisi.

Ja aiheeseen: narsistista on hankala päästä eroon. Jos lähdet yhtäkkiä kuinka imartelevilla puheilla tahansa, yrittää narsisti tuppautua seuraasi kaikin mahdollisin tavoin. Se haluaa nähdä, se tekstaa, soittaa, konsultoi yhteisiä ystäviänne ja yrittää tuppautua seuraasi. Se todennäköisesti raivostuu joka tapauksessa lähdöstäsi. Jos onnistut lähtemään, se haukkuu ja mustamaalaa sinua kaikille jotka suostuvat kuuntelemaan ja niillekin jotka eivät. Ero, oli se miten tahansa suoritettu, saa narsistin raivostumaan.

En tiedä millaisesta suhteesta tässä on kysymys, mutta mielestäni paras vaihtoehto on lähteä millä keinolla tahansa vaan saat itsesi riuhtaistua irti (jos voit tehdä sen ystävällisesti ei raivo todennäköisesti ole niin suuri kuin muuten) ja yksinkertaisesti olla enää reagoimatta narsistin toimiin. Tämä voi kestää pitkänkin aikaa, mutta todennäköisesti narsisti lopulta kyllästyy yksipuoliseen säätäämiseensä ja siirtyy seuraavaan.

Olen kriittinen näissä keskusteluissa siksi, että vaikka nuo mainitsemasi hyödyt ovat olemassa, on yltyneessä narsismikeskustelussa myös selkeitä riskejä. Esimerkiksi tämän keskustelun aloittaja on ymmärrettävästi vaivaavassa tilanteessa ja kaipaa apua, mutta hän penää toistuvasti ihan konkreettisia toimintaohjeita. Ja kun näitä aletaan oman kokemuksen perusteella ja omien narsismipohdintojen kautta antamaan, voivat seuraukset olla aika hankalat. Huomaat kai itsekin miten monenkirjavia vinkkejä täällä annetaan?

En ole maisteristason psykologi, toisen alan asiantuntija kylläkin. Juuri siksi koitan olla varovainen näiden leimojen kanssa. En myöskään ole onnistunut diagnosoimaan itseäni narsistiksi (eikä sitä ole kukaan muukaan ehdottanut), kun sitäkin kysyit.

Mutta joo, olen samaa mieltä että vertaistuki asiassa on varmasti tarpeen ja on hyvä, että narsistiset toimintamallit ovat nostettu esille. Mutta se, että yhden-kahden virkkeen avauksesta saadaan luotua hetkessä narskukategorisointeja on jotenkin hämmentävää, se on leimaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Työssäni tein tiiviisti töitä narsistin kanssa. Homma vei lopulta itseltä mehut kunnes tajusin asian oikean tilan. Aloin vähentämään yhteydenpitoa ja toki aina sillontällöin keskustellessamme yritin kehaista miten ylivertainen hän kaikessa on, jotta tuota seläntakanapaskanpuhumisilmiötä ei pääsisi syntymään. Kuulumisia vaihtaessa oma elämä oli toki tylsää ja arkista, josta seurasi yhteydenpidon väheneminen entisestään. Jos jotain erilaista olin tehnyt tai mukavaa tapahtunut, jätin siitä vaan hänelle kertomatta. Lopulta oma elämäni oli ilmeisesti niin tylsää jo narsistin mielestä ettei häntä kiinnostanut kysellä siitä.

Tällee justinsa. Nimerkillä hitaasti otetusta hajuraosta puhunut ex-pershäiriöinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten teitä joitakin aina häiritsee niin kovasti se jos tavalliset maalaisjärjellä varustetut kansalaiset vaihtavat anonyymisti kokemuksia ihmisestä, jota on helpoin nimittää narsistiksi (jotta ymmärretään millaisesta käyttäytymisestä puhutaan) vaikka henkilölle ei olisi sitä diagnosoitukaan?

Oletteko te huutelijat itse narsisteja vai akateemisesti koulutettuja psykologian asiantuntijoita joita harmittaa kun ei itse pääse esittelemään tietoa ja taitoja, kun ihmiset antavat toisilleen vertaistukea ja keskustelevat aiheesta. Tietääkseni asioista, esim. narsismista keskusteleminen ei vaadi maisteritutkintoa ja kyseisestä aiheesta on sallittua - jopa suositeltavaa puhua, jotta se tulisi laajempaan tietoon.

Ja ihan vain teillekin tiedoksi, että tämä aina niin suuresti vaatimanne narsisti diagnoosi on lähes mahdotonta saada. Narsisti menee harvoin jos koskaan hoitoon, ja vedättää usein kuulkaa ihan jopa niitä maisteritason asiantuntijoita. Narsistia paras tuntemaan on se puoliso, joka sen kanssa on elänyt ja nähnyt käyttäytymisen ja todellisen luonteen. Ettekö ymmärrä, että muita kohtaan narsisti on normaalin ja vieläpä erittäin mukavan sellaisen oloinen.

Minä ainakin olisin aikoinaan ilahtunut jos joku keittiöpsykologi olisi vinkannut narsistiksi erään narsistin. Tuolloin aiheesta ei vielä puhuttu niin kuin nyt. Sen takia minusta tämä narsisti puhe on vain positiivista. Kaikki eivät vieläkään tiedä mitä aihe tarkoittaa, vaikka tarvetta olisi.

Ja aiheeseen: narsistista on hankala päästä eroon. Jos lähdet yhtäkkiä kuinka imartelevilla puheilla tahansa, yrittää narsisti tuppautua seuraasi kaikin mahdollisin tavoin. Se haluaa nähdä, se tekstaa, soittaa, konsultoi yhteisiä ystäviänne ja yrittää tuppautua seuraasi. Se todennäköisesti raivostuu joka tapauksessa lähdöstäsi. Jos onnistut lähtemään, se haukkuu ja mustamaalaa sinua kaikille jotka suostuvat kuuntelemaan ja niillekin jotka eivät. Ero, oli se miten tahansa suoritettu, saa narsistin raivostumaan.

En tiedä millaisesta suhteesta tässä on kysymys, mutta mielestäni paras vaihtoehto on lähteä millä keinolla tahansa vaan saat itsesi riuhtaistua irti (jos voit tehdä sen ystävällisesti ei raivo todennäköisesti ole niin suuri kuin muuten) ja yksinkertaisesti olla enää reagoimatta narsistin toimiin. Tämä voi kestää pitkänkin aikaa, mutta todennäköisesti narsisti lopulta kyllästyy yksipuoliseen säätäämiseensä ja siirtyy seuraavaan.

 

 

Olen kriittinen näissä keskusteluissa siksi, että vaikka nuo mainitsemasi hyödyt ovat olemassa, on yltyneessä narsismikeskustelussa myös selkeitä riskejä. Esimerkiksi tämän keskustelun aloittaja on ymmärrettävästi vaivaavassa tilanteessa ja kaipaa apua, mutta hän penää toistuvasti ihan konkreettisia toimintaohjeita. Ja kun näitä aletaan oman kokemuksen perusteella ja omien narsismipohdintojen kautta antamaan, voivat seuraukset olla aika hankalat. Huomaat kai itsekin miten monenkirjavia vinkkejä täällä annetaan?

 

En ole maisteristason psykologi, toisen alan asiantuntija kylläkin. Juuri siksi koitan olla varovainen näiden leimojen kanssa. En myöskään ole onnistunut diagnosoimaan itseäni narsistiksi (eikä sitä ole kukaan muukaan ehdottanut), kun sitäkin kysyit.

 

Mutta joo, olen samaa mieltä että vertaistuki asiassa on varmasti tarpeen ja on hyvä, että narsistiset toimintamallit ovat nostettu esille. Mutta se, että yhden-kahden virkkeen avauksesta saadaan luotua hetkessä narskukategorisointeja on jotenkin hämmentävää, se on leimaavaa.

 

 

Kiitos asiallisesta vastauksesta! En ole tähän keskusteluun sen kummemmin pureutunut, ensimmäisellä sivulla vain pisti silmään kun joku jo tuli kommentoimaan jotain tarkoittaen että ei saisi keskustella.

Niin, kai siitä keskustelusta haittojakin on, mutta minä toivon aina että ihmiset osaisivat kuitenkin jättää nämä nettikeskustelut omaan arvoonsa vaikka vinkkejä kysyvätkin ja etsiä laadukasta tietoa mitä esim. tästäkin aiheesta löytyy paljon netistä. Että keskustelusta ja vinkeistä huolimatta tekisivät omat päätöksensä.

Musta näistä jutuista on kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa, kun täällä vieläpä puhutaan anonyymisti. Vaikka aloittaja puhuisikin vain jostain vähän hankalemmasta ihmisestä narsistin sijaan, saattaa aina joku narsistin "uhri" eksyä tällaiseen, sellainen joka ei vielä edes tiedä mitään koko aiheesta vaikka tarvetta olisi :)

Varma keino: väkivalta lopettaa vittuilun.