Olenko ihan paska, jos en anna siskon teinille ollenkaan joululahjaa? ov
Kyseessä on kasiluokkalainen tyttö ja mulla ja meidän äidillä alkaa oikeasti olla mitta täynnä teinin kukkoilua ja nirsoilua. Viimeisten neljän vuoden aikana on tullut AINA valitusta ja marinaa lahjoista ja kuinka ne on paskoja ja likka on sitten koko joulupäivän murjottanut huoneessaan.
Tuntuu, että aina on väärin, vaikka annettaisiin mitä toivotaan. Milloin lahjakortti on liian pieni (40 euroa ei ole sopiva, pitäisi varmaan olla satasen kortti, että kelpaisi???!!), milloin veska on väärän kokoinen ja värikin on väärä, hän olisikin halunnut punaisen eikä sinistä!
Tänä jouluna tilanne on se, että lahjoihin on max 10 euroa per lapsi (=siskon kolmelle muksulle + omalle taaperolle), itse olen juuri ollut isommassa jalkaleikkauksessa ja äidilläni puolestaan oli isompi putkiremppa omakotitalossa, joka vei ison siivun joulurahoista.
Tuolla summalla saisi kyllä vaikka mitä ja esim. äitini on kutonut omalle taaperolleni esim. villapaidan ja lapaset ja pipon jne. Ja voisi kutoa siskonkin lapsille, mutta teinihän ei niitä arvostaisi. Ei ole ikinä arvostanut. Itse taas voisin tehdä esim. korun tms. mutta ei sekään kelpaisi.
Kommentit (28)
Anna jotakin. Tosiaan vaikka leffalippu, tai jotain herkkua (tiedät varmaan mitä syö) tai vaikka sen korun.
Vaikka kuinka kiukuttelisi ja nirsoilisi, niin lapsi se on teinikin. Jos kaikki muut saavat, niin anna myös hänelle. Tuo voi muuten olla sellainen asia, jos siis ei saa lahjaa, jonka muistaa lopun ikäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Leffalippu, 8e. Ei oo ainakaan vääränvärinen.
Yhtenä vuonna sai leffalippusarjan, olikohan siinä yhteensä 5 (vai kuusi? En muista enää) lippua ja hintaa oli yli 40 euroa.
Sekään ei riittänyt, olisi pitänyt olla jotain lisäksi.
Mä antaisin sen yhden leffalipun ja vaikka suklaalevyn.
Sen jälkeen kasvattaisin selkärangan ja olisin välittämättä jonkun 8. luokkalaisen marinasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leffalippu, 8e. Ei oo ainakaan vääränvärinen.
Yhtenä vuonna sai leffalippusarjan, olikohan siinä yhteensä 5 (vai kuusi? En muista enää) lippua ja hintaa oli yli 40 euroa.
Sekään ei riittänyt, olisi pitänyt olla jotain lisäksi.
No mitä ihmiset tekee sit?
Kuuntelee sitä vai?
Mä olisin todennäkösesti ottanut ne leffaliput siltä ja sanonu et "no jos sulla ei oo tarvetta niin mulle kyllä kelpaa".
Vierailija kirjoitti:
Anna jotakin. Tosiaan vaikka leffalippu, tai jotain herkkua (tiedät varmaan mitä syö) tai vaikka sen korun.
Vaikka kuinka kiukuttelisi ja nirsoilisi, niin lapsi se on teinikin. Jos kaikki muut saavat, niin anna myös hänelle. Tuo voi muuten olla sellainen asia, jos siis ei saa lahjaa, jonka muistaa lopun ikäänsä.
Namia nuo saavat varmaan säkillisen ja sisko ei tykkää siitä ollenkaan (varsinkin pienin on niiiiin sokerihumalassa seuraavat pari päivää ja muksut eivät syö sitten mitään muuta). Ja tuskinpa se parin euron karkkipussi on passeli, jos tuon mielipidettä kysytään.
Korua on turha antaa, kun sitä ei arvosteta. Joko se on väärän värinen, väärän tyylinen (vaikka olisi juuri sellainen, mitä tuo käyttää).
Ongelmana on myös sekin, että kyseiset lapset saavat KAIKEN mitä keksivät pyytää ja suurin osa lahjoista on yli 40 euron arvoisia leluja ja pelikoneita ja kännyköitä ym. ym. eli eivät edes osaa arvostaa "halpoja" lahjoja, saatikka sitten itse tehtyjä.
Minusta tilanne ei parane jättämällä ilman. Murkkuikä nyt on murkkuikä ja aikuisten pitäs kuitenkin pystyä käsittelemään asiat aikuisten tavalla. Lahjatta jätämällä alennut murkkuikäsen asteelle.
En ittekkään haluaisi että joku ostelee laukkuja joista en tykkäisi. Mieluummin rahana tai lahajakorttina. Voisit viisaana aikuisena kysyä mihin liikkeeseen hän haluaa lahjakortin. Sitten laitatte kimppaan siskosi- ja ehkä muidenkin kanssa ja saatte sitten mukavan lahjakortin millä saakin jotain.
Nykyään kaikki maksaa tosi paljon. Ja ei parilla kympillä nuori saa mitään. Lämmintä kättä ja sillä se. Mutta kun laitatte yhteen muiden lahjojen ostajien kanssa saatte aikaan hyvä lahjan ja hyvän mielen.
Hyvää Joulua
Askartele taaperon kanssa kortti siitä mitä nyt kotoa löytyy, siihen kaunis toivotus vaikka ilosta ja tyytyväisyydestä ensi vuodelle.
Lahjoista valittavat ihmiset eivät minusta ansaitse lahjoja, mutta jouluna muistaminen on silti paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä antaisin sen yhden leffalipun ja vaikka suklaalevyn.
Sen jälkeen kasvattaisin selkärangan ja olisin välittämättä jonkun 8. luokkalaisen marinasta.
Selkärankaa on, mutta jos joka helvetin joulu on sama tilanne eli teini on turpa rullallaan ja mököttää ja marisee, että en mä tätä olisi tahtonut tai mä olisin halunnut sen ja ton tms.
Eli voisi olla vähän kiitollisempi siihen vähäänkin. Ja jos vielä itse kerta esim. pyytää lahjakorttia tms. niin on se kumma, jos ei sitten kelpaa :O
Synttärilahjoissa sama vääntö, olen jo aikoja sitten lopettanut niiden oston. Tyrkkään vaan 20 euroa rahaa käteen, vaikka sekin on liian vähän.
Teini kyllä ymmärtää, kun jo etukäteen kertotaan taloudelliset faktat tänä jouluna, syyt ja seuraukset. Ei hänkään sitten odota mitään erityistä. Tee kiva koru, jos se kerran onnistuu vaivatta. Keskustelkaa siis etukäteen ja mainitkaa, että itsekin toivotte ensi vuonna olevan paremmin.
Vähän voisi myös jutella joululahjoista muutenkin. 40 €:n lahjakortilla saa jo ihan kivasti joulun jälkeen alesta vaikka Henkasta tms.
Minä en anna kellekään joululahjoja ja olen sanonut, ettei minulle tarvitse hankkia mitään. Joululahjojen vaihtaminen ei ole minusta kiva perinne, joten en noudata sitä. Ongelma ratkaistu.
Eikö ko. teinin kanssa voisi jossain sopivassa välin keskustella rahan arvosta ja siinä yhteydessä esimerkkinä mainita vaikka isoäidin putkiremonttitilanteen? Kuulostaa omaan korvaan ihmeelliseltä, että noin monta vuotta annettu lapsen pyöriä "pikkunapoleonina" oman napansa ympärillä ja avoimesti osoittaa kiittämättömyytensä saamistaan lahjoista!
Anna sille, aina kovin suosittu, kirjalahja - "Hyvän käytöksen kirja". Niitä on kirjakaupoista saatavana monenlaisia. Niistä ohjeista on iloa pitkään ja kaikenlaisiin elämäntilanteisiin.
Kun teini avaa lahjan, ilme on näkemisen arvoinen. Huippulahja antajalle.
:)
Vierailija kirjoitti:
Minusta tilanne ei parane jättämällä ilman. Murkkuikä nyt on murkkuikä ja aikuisten pitäs kuitenkin pystyä käsittelemään asiat aikuisten tavalla. Lahjatta jätämällä alennut murkkuikäsen asteelle.
En ittekkään haluaisi että joku ostelee laukkuja joista en tykkäisi. Mieluummin rahana tai lahajakorttina. Voisit viisaana aikuisena kysyä mihin liikkeeseen hän haluaa lahjakortin. Sitten laitatte kimppaan siskosi- ja ehkä muidenkin kanssa ja saatte sitten mukavan lahjakortin millä saakin jotain.
Nykyään kaikki maksaa tosi paljon. Ja ei parilla kympillä nuori saa mitään. Lämmintä kättä ja sillä se. Mutta kun laitatte yhteen muiden lahjojen ostajien kanssa saatte aikaan hyvä lahjan ja hyvän mielen.
Hyvää Joulua
Oli toivonut juuri sitä laukkua, näytti siitä kuvan! Mutta kun sen sai, se olikin ihan paskan värinen eikä sitä olisi halunnutkaan. Eli mieli muuttuu, kun tuuliviiri hurrikaanissa.
Ei auta, jos kysyy, että mihin haluaa lahjakortin. Se edellinen lahjakortti oli juuri sinne liikkeeseen mihin halusi. Olisi pitänyt olla isompi tai olla jotain muutakin mukana.
Eli pitäisi vissiin olla 100 euroa, että kelpaisi. Ja en todellakaan ala tuollaisia lahjoja ostelemaan, vaikka olisi varaakin. Omankin lapsen lahjat maksavat yhteensä max 30 euroa.
Ja hirveämmin viitsi edes synttärilahjaksikaan antaa sitä pariakymppiä enempää, kyllä sillä saa jo ihan tarpeeksi. Sitä krääsää on muutenkin liikaa.
Itse olen viimeisen 10 vuoden ajan tehnyt kaikki joulukortit, synttärikortit ym. ym. itse, mutta hirveämmin viitsi tuohon huusholliin enää mitää kortteja tehdä. Monta kertaa nähnyt niiden heitettävän suoraan roskiin.
Joopa joo taas. Teini siis saa vanhemmiltaan ja muilta sukulaisiltaan kaiken, mitä haluaa, mutta jos saa joltain lisäksi yhden suklaalevyn tai leffalipun, mököttää huoneessaan koko joulupäivän? Keksisit paremman provon.
Ja tuota käytöstä on sitten katsottu vuodesta toiseen, eikä kukaan koskaan puutu?
Kyllä mä ainakin olisin jo jotain sanonut.
Annat mitä haluat sillä hinnalla mitä ajattelet sopivaksi. Sitten olet välittämättä valituksesta. Olet niinkuin et kuulisikaan/huomaisi mitään, tai toinen vaihtoehto on, että sanot suoraan, mutta ystävällisesti, että lahjoista on kyllä tapana kiittää kohteliaasti tykkäsi tai ei. Ja vaihdat sitten puheenaihetta ja olet niinkuin koko juttua ei olisi tapahtunutkaan. Erikoista tuossa on, jos teinin äiti ei itse puutu asiaan ollenkaan.
Tuo, ettei lahjakortit jne kelpaa, kun eivät ole tarpeeksi suuria, jne on ihan naurettavaa. Sellaseen ei tosiaan tarte ryhtyä, että lapsi määräisi lahjan koon. Tavarasta taas kun on kyse, niin teinien maku on niin pikkkutarkka, että se on tosiaan melkein mahdotonta osua täysin kohdalle. Se korukin tai vaate tai laukku, voi olla sun silmään samanlainen, mitä hän pitää muutenki, mutta teini itse voi nähdä siinä jonkin olennaisen eron. Turha yrittää edes osua oikeaan, se on ihan mahdotonta ellei tunne lasta niin hyvin, että tietää mitÄ just on meneillään. Ideat muuttuvat viikottain, joten parin viikon takainenkaan ihanuus ei välttämättä ole se mitä nyt toivoo. Parempi ostaa vaikka se kympin elokuvalippu tai lahjakortti johonkin tilpehööriliikkeeseen, mistä voi itse käydä valitsemassa jotakin pientä. Itse ei kannata alentua teinin tasolle. Annat sen minkä annat ja olet aikuinen tuli vastaan mitä tahansa. Mutta samaa mieltä olen, että aika kiittämättömäksi kasvatettu. Edes murrosikä ei ole selitys huonoille käytöstavoille.
Vierailija kirjoitti:
Anna sille, aina kovin suosittu, kirjalahja - "Hyvän käytöksen kirja". Niitä on kirjakaupoista saatavana monenlaisia. Niistä ohjeista on iloa pitkään ja kaikenlaisiin elämäntilanteisiin.
Kun teini avaa lahjan, ilme on näkemisen arvoinen. Huippulahja antajalle.
:)
Hahahahahahahaha :D Tämähän on loistava idea :D
Asioista on monta kertaa puhuttu, että EI meillä OIKEASTI ole varaa ostaa esim. kalliita synttärilahjoja jne. Pienemmät sen ymmärtävät ja kumpikin haluaa esim. synttärilahjaksi max 10 euron jutun tai sitten namipussin tms. Mutta tämä isoin. On ollut aina samanlainen.
Mutta eihän sitä voi paljon vaatia, jos muksut todellakin saavat kaiken mitä keksivät pyytää. Ei pelkästään jouluna tai synttäreinä. Jos joku keksii, että haluaa uuden puhelimen, vaikka sai vasta pari kuukautta sitten uuden, niin kyllähän sitä nyt uusi puhelin pitää olla.
Vierailija kirjoitti:
Teini kyllä ymmärtää, kun jo etukäteen kertotaan taloudelliset faktat tänä jouluna, syyt ja seuraukset. Ei hänkään sitten odota mitään erityistä. Tee kiva koru, jos se kerran onnistuu vaivatta. Keskustelkaa siis etukäteen ja mainitkaa, että itsekin toivotte ensi vuonna olevan paremmin.
Vähän voisi myös jutella joululahjoista muutenkin. 40 €:n lahjakortilla saa jo ihan kivasti joulun jälkeen alesta vaikka Henkasta tms.
yök
Vierailija kirjoitti:
Ja tuota käytöstä on sitten katsottu vuodesta toiseen, eikä kukaan koskaan puutu?
Kyllä mä ainakin olisin jo jotain sanonut.
Oppinut käytöksen luultavasti äidiltään.. Myös hän jaksoi vuodesta toiseen määkyä lahjoista, mutta eipä märisi enää, kun aikuiset eivät saa enää ollenkaan lahjoja.
Leffalippu, 8e. Ei oo ainakaan vääränvärinen.