Ärsyttävät/oudot/ihanat naapurimme
Laitetaan ketju pystyyn omistettuna mieleenpainuneille naapureille!
Onko tullut turhia valituksia, tavaroiden lainailua, ärsyttäviä/outoja tapoja, sydäntä sulattavia eleitä, turhaa tunkeilua tai ikuista ystävyyttä, vai löysitkö peräti rakkautesi?
Itse mieheni kanssa omistamme mitä ärsyttävimmät naapurit. Pihamme ovat vastakkain ilman aitaa(joka tulee ensi kesänä siihen väliin!) ja naapurit aina harhautuvat pihallemme, joko ovat laittaneet lentisverkon pystyyn, tai levittäneet juhlansa melkein kuistillemme asti. Asiasta huomauttaminen ei ikinä aiheuta muuta kuin olan kohautuksia. Kesän lopulla sitten päättivät lainata pöytäämme. Talomme vieressä oleva ulkopöytä ja tuolit olivat siirtyneet naapurien grillin viereen, ollessamme kaupungilla. Asiasta kysyttäessä vastaus oli:- Teillä ei näyttänyt juuri nyt olevan mitään käyttöä näille , ja haluttiin syödä ulkona niin lainattiin. Sen jälkeen kaikki irtonainen kaluste pihasta on jouduttu viemään käytön jälkeen varastoon, ettei lähde lainaan... Kyllä olisin pöytää voinut lainata, jos olisivat kysyneet sitä esim. juhlia varten, mutta arkena ilman lupaa?!
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijana olin yksityisellä vuokralla ja naapurissa oli erittäin mukava vanha rouva. Pyyteli monesti kahville ja nälkäinen opiskelijahan meni. Autoin myös häntä käymään kaupassa ja lenkkeilytin tämän koiraa kun oli itse jalkansa satuttanut.
Olimkerrankin aivan loistava naapuri, ikävä jäi kun muutin pois:)
Tulee mieleen oma opiskeluaikainen asumus. Talossa asui todella paljon eläkeläisiä, jotk olivat asuneet talossa alusta asti (rakennettu ennen 2. maailmansotaa), suurin osa oli mukavia. Kävin kylässäkin ja istuksin pihassa juttelemassa mummojen kanssa, Kaduttaa vieläkin etten mennyt kylään kun muutin pois vaikka pyysivät. Omat isovanhempanikin ovat kuoleet jo aikoja sitten, joten kosketusta vanhempaan sukupolveen ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nopeasti hermonsa menettävän perfektionistin naapurina oleminen on samalla huvittavaa, pelottavaa, sekä ärsyttävää.
Asutaan siis rivarissa. Vähän väliä naapurin pihalle lentää kaiken sortin asioita, kiljumisen saattelemana. Jonka jälkeen naisen aviomies käy ne sieltä (ehkä) keräämässä pois.
On lentänyt joulukuusi puoliksi koristeltuna(oli kuulma pallot väärin) on lentänyt kakku( kuorrutus ei onnistunut) pari ikean huonekalua(ymmärrettävää), tauluja iso kasa, joskus paperisilppua leijunut meidänkin pihalle, kun nainen on repinyt paperia ja heittänyt sen ulos ikkunasta.
:::D voin kuvitella kakun lentävän keskelle pihhaa. Plöts. Mies kipittää perässä lusikan kanssa ja vaimo vahtii kaulimen kanssa et koko kakku on syöty:D
Ei kovin hauskaa. Mikä lie narsisti nainen. Naurattaisiko jos olisi roolit toisinpäin?
Yöllä (ja päivällä) ees taas tömpsyttelevä, maaninen kaapinovien aukoja, huonekalujen hinaaja ja tavaroiden tiputtelija. Etenkin yöllä tämä naapuri kyrpeää minua todella paljon. Varsinkin kun töminä ja juoksentelu ym. alkaa vasta, kun kello lyö 22. Menee ihan pilalle se ihana rauhoittumisen hetki n. klo 22-23, kun yrittää saada unen päästä kiinni, jotta seuraava aamu sujuisi mahdollisimman kivuttomasti, eikä joutuisi sinnittelemään silmät ristissä töissä (tarkkuutta vaativissa töissä). Usein tämä ihana töminä jatkuu aina sinne puoli kahteen-kahteen asti yöllä. Ja mitä vielä, vaikka yleensä nämä yökävelijät nukkuvat ainakin kymmeneen asti aamulla, niin tänä aamuna oli varsin ihanaa todeta, että töminä jatkuu jo ennen kello viittä, kun olisi ollut vielä tunti aikaa nukkua ennen herätyskelloa. Tiedän, korvatulpat ovat ainut ratkaisu, mutta vielä en ole löytänyt sellaisia, joiden kanssa kykenisin nukkumaan ilman lieveilmiöitä.
Tähän yläkerran terroriin kun lisää vielä ne randomit oven paiskojat, jotka kulkevat keskellä yötä ulko-ovesta paiskaten sen niin kovaa kiinni, että sydän melkein pysähtyy ja vielä juosten rappukäytävässä kuin hengenhätä olisi, niin siinä on hyvät yöunet taattu. Viime yönä klo 23 jälkeen ainakin viisi kertaa joku kulki ulos ja sisään paiskaten oven täysiä kiinni. Ei ole kovin mukavaa asua ulko-oven yläpuolella. Olen harkinnut jonkun lapun liimaamista oveen, sillä jotkut eivät taida tajuta, mikä hirveä meteli siitä ovesta lähtee (varsinkin yöllä).
Sitten vielä ulvova koira, joka itkee omistajaansa päivittäin monta tuntia. Seinänaapurin nussintaäänet lähinnä huvittaa, sillä lähemmäs pornoleffaimitaatiota on vaikeaa päästä.
Asun kerrostalossa. Pari kerrosta ylempänä asuu noin 70v höperö ukko, joka lähes joka viikonloppu (ja toisinaan arkipäivisin) soittaa joulumusiikkia (jopa kesäisin!) uskomattoman kovaa, yleensä öisin. Aluksi yritin huomauttaa asiasta keskustelemalla. Pyysi anteeksi, meni noin 5 minuuttia ja taas raikui musiikki. Poliisit tulleet muutaman kerran, mutta sama juttu: meteli jatkuu hetken päästä. Olen jopa pudottanut viestejä postiluukusta siinä toivossa että hän lukee ja ymmärtää ne. Mutta eipä tämä taktiikka ole tuottanut tulosta. Joten olen siirtynyt ovempaan keinoon: valitusten kirjaaminen. Niitä olen tässä uolen vuoden aikana tehnyt lukuisia, ja kuulema en ole ainoa joka kärsii mölystä. Kerran juttelin yhden vastapäisen talon asukkaan kanssa, joka oli myös laatinut valituksen ukkelin musiikista! Ukko tosiaan soittaa niin kovalla, että stereot ei kestä. Ääni säröilee ja rätisee. Lisäksi hänen levyt ovat huonokuntoisia, eli toisinaan jäävät jumiin. Joskus ollut jopa 30 minuuttia jumissa! Kumma ukko. Onkohan jotenkin dementoitunut? Vai vetääkö hän viinaa?
Nyt on tilanne sillainen, että hän on saanut varoituksen. Jos ei siitä viisastu, niin oletettavasti seuraavaksi tulee ulosottomies ja asunnon menetys.
Naapurin pihatie on meidän pihatien vieressä, vain matala aita välissä. Oli luonut sitten lumet meidän puolelle. Olimme itse aamulla ehtineet luoda lumet tieltä omalle pihallemme ja töistä tullessa naapuri oli heittänyt luntaluodessaan omat lumensa meidän tielle. Muuta mahdollisuutta ei siis ollut, mistä lumi olisi voinut tulla. Oli selvästi heitettyä lunta, ei satanutta ja naapurin pihatie ja piha olivat puhtaita.
Kävimme huomauttamassa asiasta ja vastaukseksi saimme, ettei ole hänen asiansa. Kerta lumi ei hänen pihallaan ole. Teimme uudestaan lumityöt ja paiskoimme lapsellisesti lumet takaisin naapurin puolelle. Katsotaan kenen pihalta seuraavana löytyy...
Vierailija kirjoitti:
Tämänhetkinen naapuri on kova varmistelemaan. Lähtiessään kotoa rynkyttää oveaan ilmeisesti varmistellessaan, että se on kiinni. Repii siis ovea viitisen kertaa kauhealla ryminällä, pitää tauon (tilaa ilmeisesti hissin) ja palaa tekemään uudestaan, joskus parikin kertaa. Joskus palaa ulkoa vielä uudestaan varmistelemaan. On ilmeisesti myös vuorotyössä, joten tekee tätä usein öisinkin kotiin tullessaan. Ja toki ihan muinakin päivinä, ilmeisesti ennen nukkumaan menoa pitää varmistella vielä jossain kolmen sarjoissa rynkyttämällä vähintään kolmeen eri otteeseen, että onhan se ovi varmasti kiinni. Todella rasittavaa kun siihen rynkytykseen oikeasti herää ja on ihan jatkuvaa. En tiedä voiko tuollaisesta valittaa kun tämä varmaan kärsii jostain pakko-oireista?
Aivan naurettavaa käytöstä. JA kyllä voit valittaa, tuohan haittaa nukkumistasi. Mulla on kans naapuri, jolla on pakkomielle availla jotain kaapin ovea jatkuvasti, kymmeniä kertoja ennenkuin lähtee johonkin. Juu ei siinä mitään, tehkööt vaikka sata kertaa mutta kun siitä kuuluu kauhea ääni.. Samantyylinen kuin vaikkapa huonekaluja siirrettäessä. -.- huoh
Meillä oli tosi rasittava ja ärsyttävä nainen naapurissa. Hän matki meitä kaikessa. Kun laitoin ikkunalaudalle rivin kukkivia ruukkukukkia niin hänkin laittoin omalleen. Samoin kun laitoin rivin punaisia kynttilöitä jouluna. Permanenttasin tukkani, johan naapuri permanenttasi omansa. Tehtiin iso remontti niin että saatiin laitettua takka olohuoneeseen niin naapuri teki saman. Vähän säälitti kun hänellä oli tiukkaa rahasta. Mitä vain hän huomasi että me tehtiin niin hän teki perässä. Suunniteltiin että lainataan tai vuokrataan oikein suuri ja ruma patsas puutarhaan ja muija takuulla ostaa jonkun rumistuksen omaan puutarhaansa. Sitten palautetaan meidän lainattu patsas. No niin ilkeitä me ei kuitenkaan oltu.
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt ärsyttävä mutta naapurin rouvas henkilön vaatetus:D vaikea olla repeämättä totaalisesti tämän vaappuessa vastaan rapussa.
Paljon pinkkiä, kukkia ja hattuja ja hanskoja. Kerran päässä oli pienenpieni pillerihattu, josta lähti tajuton kasa sulkia:D Samaan asukokonaisuuteen kuului pinkki takki karvakauluksella ja iso litteä räikeän vihreä laukku.
On aikas persoonallinen tyylilyyli. Ei sillä, jokainen pukeutuu miten haluaa, mutta. Aiheuttaa lievää huvitusta pörröreunaisine hanskoineen, pitkäkärkisine kenkineen ja kummallisine laukkuineen. Kunnon päivän piristys!
Lempi asuni häneltä on ehdottomasti sininen polveen ulottuva hame vihreillä raidoilla, ja sen kaverina vaalea paita, joka on täynnä riemunkirjavia kukkia(?) iso raidallinen lierihattu ja keltaiset korkkipohjaiset kiilakorot. Ja laukku johon on liimattu sulkia:D
Kuulostaa ihanalta! Mäkin rupean samanlaiseksi tyylilyyliksi sitten kun ikää on sen verran enemmän että estot katoavat.
Meillä asui ennen ekassa kerroksessa vanha utelias kyylä täti. Aina kun rapusta kuului ääniä niin kurkki ovisilmästä tai ovenraosta. Lakkasinkin iltaisin pimeällä laittamasta valoja rappuun kun siellä liikuin. Sai täti vähän pohdittavaa kun ei voinutkaan pitää silmällä kaikkien tulemisia ja menemisiä.
Täti varmaan kirjoittaa tähän ketjuun kuinka hänellä oli omituisia naapureita jotka liikkuivat vain pimeässä. Varmasti oli jotain rikollista meininkiä kun niin salamyhkäisesti käyttäytyivät. Olisi pitänyt sittenkin ilmoittaa poliisille!
Vierailija kirjoitti:
Meillä asui ennen ekassa kerroksessa vanha utelias kyylä täti. Aina kun rapusta kuului ääniä niin kurkki ovisilmästä tai ovenraosta. Lakkasinkin iltaisin pimeällä laittamasta valoja rappuun kun siellä liikuin. Sai täti vähän pohdittavaa kun ei voinutkaan pitää silmällä kaikkien tulemisia ja menemisiä.
Täti varmaan kirjoittaa tähän ketjuun kuinka hänellä oli omituisia naapureita jotka liikkuivat vain pimeässä. Varmasti oli jotain rikollista meininkiä kun niin salamyhkäisesti käyttäytyivät. Olisi pitänyt sittenkin ilmoittaa poliisille!
mistä tiesit että se kurkkii ovisilmästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä asui ennen ekassa kerroksessa vanha utelias kyylä täti. Aina kun rapusta kuului ääniä niin kurkki ovisilmästä tai ovenraosta. Lakkasinkin iltaisin pimeällä laittamasta valoja rappuun kun siellä liikuin. Sai täti vähän pohdittavaa kun ei voinutkaan pitää silmällä kaikkien tulemisia ja menemisiä.
Täti varmaan kirjoittaa tähän ketjuun kuinka hänellä oli omituisia naapureita jotka liikkuivat vain pimeässä. Varmasti oli jotain rikollista meininkiä kun niin salamyhkäisesti käyttäytyivät. Olisi pitänyt sittenkin ilmoittaa poliisille!
mistä tiesit että se kurkkii ovisilmästä?
Siitä että jos en laittanut valoja rappuun niin tädin piti kurkistaa ovenraosta. Joka kerran. Kuulin oven aukeavan kun juoksin nopeasti rappuja ettei täti näe kuka on rapussa. Lapsellista, joo, mutta olin silloin teini-ikäinen.
Meillä oli samassa rapussa ihan huippuja mummoja naapureina, jäivät aina juttelemaan ja kertomaan kuulumisiaan varsinkin miehelleni :) viereisessä kerrostalossa kuitenkin asui rouva, joka sai tempauksellaan miehenkin veren kiehumaan vaikka muuten on hyvin rauhallinen tapaus. Tämän rouvan parveke oli siis tosiaan viereisessä kerrostalossa, mutta sillein poikittain meidän parvekkeeseen nähden, että meidän parvekkeilta näki toisiinsa ja muutaman kerran juteltiinkin pienen pihan poikki tämän rouvan kanssa, hänellä kun oli saman rotuisia kissoja kun meillä. Pidimme usein lämpimällä kelillä parvekkeen ovea auki, että kämppä tuulettuu ja kissat pääsevät parvekkeelle kun niin tykkäsivät olla ulkona ja katsella ohikulkijoita (aina kyllä katteja vahdittiin, eikä kumpikaan koskaan edes yrittänyt sen verran korkealta hypätä). No tämä naapurin rouva oli sitten mieheltäni kautta rantain kerran kysellyt mistä kissat ovat ja ottanut sitten yhteyttä tähän kasvattajaan. Meille tuli sitten tulikiven katkuinen viesti, miten ei olisi meistä uskonut, että niin huonosti kissoja pidämme ja annamme valvomatta olla parvekkeella. Muitakin naapureita kuulemma häiritsee ne kissat siinä parvekkeella, ei kyllä kukaan koskaan meille sanonut mitään sellaista, joku saattoi ohikulkeissaan hihkaista, että onpa komea kissa :D Kasvattajan kanssa saimme selvitettyä asian ja hän sitten ymmärsi, kun selitin ettei kumpikaan ole ikinä alas yrittänyt ja aina valvotaan ja kissat tykkää siinä olla, eikä jonkun hupsun naapurin takia niitä sisälle teljetä. Tälle naapurin rouvalle ei kyllä puhuttu sen koommin, kissoja kyllä edelleen pidettiin ulkona :D mies ärsyyntyy vieläkin kun tulee joskus puheeksi ja jos olisi kyseistä rouvaa nähnyt niin olisi varmasti jotain sanonut. Rouvaa vaan ei paljon sen jälkeen omalla parvekkeellaan näkynyt silloin kun me olimme ulkosalla.
Up?