Ärsyttävät/oudot/ihanat naapurimme

Vierailija kirjoitti:

Alakerran asukkaan sekarotuinen koira ulvoo eroikävää. Naapurin mielestä ongelmaa ei ole. Se toteaa  vain olkiaan kohauttamalla että: "Ei se niin kauaa kerralla huuda, lopettaa aika pian". Niin joo, mutta kun naapuri tekee kolmivuorotyötä, ja koira välillä riehaantuu ulvomaan ennen kello kuutta aamulla tai keskellä yötä. Siihen kuolonulvontaan ei ole kiva herätä. Tähän päälle piski räksyttää siivoojille, postinkantajille, hississä kulkijoille... Ei kauaa kerrallaan, vain noin 10-20min/sessio, mutta toistuvasti ja äänekkäästi. Isännöitsijlle lähetin kerran meiliä asiasta, no comments. Nyt on hiljalleen pinna kiristynyt niin, että harkitsen suklaan syöttämistä naapurin postiluukusta. SIitähän rekku sais ripulin, eikö? (...joojootiedäntiedän, ilkeetä, mut kun mä en JAKSA...)

Ei mitään suklaita, vaan keräät kylmästi parin viikon ajan listaa metelöinnistä. Sitten listan kanssa isännöitsijälle. Kahden varoituksen jälkeen seuraa häätö. Omistusasuntokaan ei pelasta häädöltä taloyhtiössä.

Vierailija kirjoitti:

Omakotialuuemme naapurissa asui aikoinaan perhe; kaksi n 10-vuotiasta lasta vanhempineen. Isä ja äiti kävivät joka ilta kuntosalilla, 2 tuntia. Ja tästä ei poikettu, vaan sinne mentiin aina. Ihan sama olisko ollut jotain lasten koulujuhlia tai mitään. Me mennään punttikselle.

Perheen isän työ oli kuitenkin jotain matkahommaa, eli hän lähti aina muutamiksi päiviksi jonnekin työmatkalle. Tällöin tapahtuikin seuraavaa: Heti kun suurinpiirtein miehen auton takavalot oli kääntynyt  risteyksestä, veti äiti kännit. Siis sellaiset kännit, että lapset tuli hakemaan meiltä apua kun ne ei saanut äitiä ylös., Tällöin äiti makasi x-asennossa takapihan nurmikolla iltapäivällä ihan pää täynnä. Tätä rallia pari päivää.,

Sitten oli pari päivää vissiin kankkunen ja morkkis kun verhot oli kiinni ja valot pienellä pari päivää. Sitten tulikin mies kotiin ja alkoi jokapäiväinen bodaaminen.,

Mahtoi olla kireähkö tunnelma kotona. Mies varmasti tiesi vaimonsa taipumuksen juomiseen ja tuolla jokapäiväsellä bodausohjelmalla yritti pitää sen aisoissa, ettei tule edes mahdollisuutta dokaamaan. Ja vaimo varmaan aamukamman kanssa laski,että koska se ukko lähtee töihinsä että pääsee korkkaamaan... Lapset huolehti aika paljon itse toisistaan...

Niin tai vaimo tiesi miehen pettävän reissuillaan, mutta katsoi läpi sormien. Ei kumminkaan kestänyt ilman viinaa.

Vierailija kirjoitti:

Hei te, jotka päättelette että mikroa käyttävät syövät vain mikroruokia:

Jotkut ihmiset tekee isomman satsin vaikkapa makaronilaatikkoa ja pakastavat sitä rasioihin, se on kuitenkin kiva syödä ensi viikollakin lämpimänä niin täytyisikö se pannulla paistaa ettei kuulu mikron klingahdusta :D

Ja auta armias jos tuosta päätellään ihmisen koko ruokavalio, itse sulatan joka aamu marjoja pakkasesta kun teen smoothien (ei mene aamulla oikein alas muu) luulevat varmaan että vedän saarioisten roiskeläppiä 24/7 :D

Mikset ota marjoja jo illalla jääkaappiin sulamaan? 

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt ärsyttävä mutta naapurin rouvas henkilön vaatetus:D vaikea olla repeämättä totaalisesti tämän vaappuessa vastaan rapussa.

Paljon pinkkiä, kukkia ja hattuja ja hanskoja. Kerran päässä oli pienenpieni pillerihattu, josta lähti tajuton kasa sulkia:D Samaan asukokonaisuuteen kuului pinkki takki karvakauluksella ja iso litteä räikeän vihreä laukku.

On aikas persoonallinen tyylilyyli. Ei sillä, jokainen pukeutuu miten haluaa, mutta. Aiheuttaa lievää huvitusta pörröreunaisine hanskoineen, pitkäkärkisine kenkineen ja kummallisine laukkuineen. Kunnon päivän piristys!

Lempi asuni häneltä on ehdottomasti sininen polveen ulottuva hame vihreillä raidoilla, ja sen kaverina vaalea paita, joka on täynnä riemunkirjavia kukkia(?) iso raidallinen lierihattu ja keltaiset korkkipohjaiset kiilakorot. Ja laukku johon on liimattu sulkia:D

Höh, kuulostaa ihanalta. Itse varmaan puet varman päälle mustaa ja harmaata. 

Asumme itse neljän asunnon pientalossa jossa on pieni oma tontti, mutta ympärillä on pienkerrostaloja. Kun lapsemme oli pieni ja hoidin häntä kotona, tuli pihalla ulkoillessa naapurikerrostalosta n. 50-kymppinen mies usein juttelemaan. Ensin ko. henkilön puheet kuulostivat ihan normaaleilta, mutta mitä enemmän niitä kuunteli, sitä enemmän jutut alkoivat saada outoja piirteitä. Luulen, että tyyppi on oikeasti vähän syrjäytynyt ja hänellä on jotain mielenterveystaustaa. Ei mitenkään vaarallinen, mutta tosiaan omituinen; istuu penkillä ja paasaa juttujaan, aina välillä kysyen jonkun sivukysymyksen varmistaen, että olen "mukana" keskustelussa. Ongelma on lähinnä siinä, että itse en välittäisi kuunnella hänen mielikuvituksellisista suunnitelmistaan, mutta jos setä saa minut sihtiinsä, niin lapsen kanssa on leikkipaikalta hankala päästä "karkuun". Viime kesänä mieheni oli grillaamassa pihallamme, ja tämä tyyppi sattui paikalla juttusille. Mieheni oli erehtynyt tarjoamaan grillimakkaran tyypille, kun se hengasi siinä niin pitkään. Vähän jännitin sen jälkeen, että koska setä ilmestyy mieheni kannoilla meille, tyyliin "Honey, it followed me home!" ;)

No, meitähän on oikeasti moneen junaan, ja tyyppi on tosiaan harmiton...

Alakerran tupakoitsijat. Aina levähtää selvät hajut tänne yläkertaan, kun kessuttelevat parvekkeellansa. Yskivät aamusta iltaan niin kovaa, että ei tiedä tukehtuvatko vaiko eivät. Ei ole kiva, kun oma kämppä haisee röökille.

Yläkerrassa asuu myös joku kriisipariskunta, akka mäkättää minkä ehtii ja ukko huutelee vaan "oo hiliaa" joka väliin ja kiroilee.

suppana kirjoitti:

Ei naapuri mut entinen kämppis jolla oli niiiiiiiin raivostuttava tapa sulkea ovet (ja oikeastaan niiden avaaminenkin onnistui häneltä ärsyttävästi). Aluksi en huomioinut asiaa mutta mitä kauemmin asuin hänen kanssaan niin sitä enemmän asia alkoi ärsyttää. Nimittäin hän sulki ovet vaan vetäsemällä ne kiinni. Ei siis kääntänyt kahvaa niin että siitä ovesta ei kuulu kamala ryminä kun sulkeutuu. Ja avatessaankin ovet sitä kahvaa piti rämäyttää täysiä auki ihan kuin aina ois kiire jonnekkin. Ite oon oppinu pienest asti että varsinki öisin ovista kuljetaan mahollisimman hiljaa ettei herätetä ketään mutta tällä kämppiksellä ei ilmeisesti oo koskaa missää oo ollu tarvetta olla hiljaa... 

Oumaigaad, sä oot asunu mun miehen kanssa!

ps. nalkutus on tehonnut, kykenee nykyään käyttämään ovenkahvaa normaalilla tavalla.

Ahtaan uskonnollisen vakaumuksen omaava naapuri haluaa kontrolloida, mitä meidän ja heidän lapsi saavat keskenään leikkiä. Lasten orastava ystävyys tosiaankin tyssäsi siihen, että lapsen mukana kotiini alkoi tulla esiliinaksi vanhempi sisarus ja lopulta vanhempi itse.

Joku kiskoo saman tien kaikki laput irti meidän kerrostalosta. En tiedä miksi. Yhtenä iltana eräs naapuri jätti aivan ihanan kiitoslapun, ja varhain aamulla se oli kadonnut. Saunavuorolla kaikki miettii, kuka ne repii. Ei siis ole mistään ilkeistä heippalapuista kyse, vaan ihan tyyliin "avain löytynyt", "kiitos sille ihanalle ihmiselle joka oli löytänyt lompakkoni ja laittanut sen postilaatikkoon" jne. Kerran laitoin itse vastaavan iltakahdeksalta, yhdeksältä koiran kanssa ulos mennessä sitä ei enää ollut.

*

Todella ärsyttäviä ovat vain ne, jotka jättävät autonsa aivan portaisiin kiinni tukkien pihatien niin, ettei siitä mahdu ohi pyörää taluttaen tai jos on vaikka kauppakassi kannettavana, ja vaunujen kanssa on mahdotonta päästä sisälle. Juuri pari päivää sitten jouduin könyämään talon toiselta puolelta vaunujen kanssa jäisiä portaita alas kellariin ja sitä kautta sisään. Helkutti soikoon.

Vierailija kirjoitti:

Joku kiskoo saman tien kaikki laput irti meidän kerrostalosta. En tiedä miksi. Yhtenä iltana eräs naapuri jätti aivan ihanan kiitoslapun, ja varhain aamulla se oli kadonnut. Saunavuorolla kaikki miettii, kuka ne repii. Ei siis ole mistään ilkeistä heippalapuista kyse, vaan ihan tyyliin "avain löytynyt", "kiitos sille ihanalle ihmiselle joka oli löytänyt lompakkoni ja laittanut sen postilaatikkoon" jne. Kerran laitoin itse vastaavan iltakahdeksalta, yhdeksältä koiran kanssa ulos mennessä sitä ei enää ollut.

 

*

Todella ärsyttäviä ovat vain ne, jotka jättävät autonsa aivan portaisiin kiinni tukkien pihatien niin, ettei siitä mahdu ohi pyörää taluttaen tai jos on vaikka kauppakassi kannettavana, ja vaunujen kanssa on mahdotonta päästä sisälle. Juuri pari päivää sitten jouduin könyämään talon toiselta puolelta vaunujen kanssa jäisiä portaita alas kellariin ja sitä kautta sisään. Helkutti soikoon.

Jätä lappu tolle ekalle lappujen poistajalle."Kuka täällä vie heti laput ilmoitustaululta? Ilmoittaudu."

Naapurina asui kerran siivousfriikki täti. Joka päivä vuoden ympäri hän pyykkäsi noin kolme koneellista pyykkiä ja yötä päivää ulkotelineet olivat täynnä hänen pyykkejä kuivumassa/tuulettumassa. Matotkin kävivät lähes joka päivä tampattavana. Totuin, että hänen asunnostaan kuului se tasainen pyykkikoneen hurina ja piiitkillä ohjelmilla.

Kerran täti oli myös ottamaan minun pyykkipojat "lainaan", jotka huolimattomasti olin jättänyt ulos. Joskus tein myös änskää ja aloitin aikaisin aamusta pyykinpesun, että pääsin tukkimaan ulkotelineen omilla pyykeillä. Täti ei kuitenkaan jäänyt nuolemaan näppejä, vaan raahasi sisätelineet ulos.

No meillä asuu naapurissa mies joka on tappanut ihmisen, ja jota itseään on ammuttu päähän, jotain pahaa vauriota käynyt aivoissa. Juttelee aina kovasti ja joudun aina kuuntelemaan, koska  a)en halua että suuttuu minuun ja b)en halua että näkee missä asun. 

Kerrostaloasuminen vaatii ehkä tietynlaista asennetta.. Kerrostalossa kuuluvat kuitenkin kaikki äänet paljon paremmin versus rivitalo, omakotitalosta puhumattakaan. Mua itseäni eivät ole kerrostalossa äänet pahemmin häirinneet, ennemminkin se tuo turvallisuudentunteen kun kuulee että jossain pyörii pyykkikone tai joku kävelee yläkerrassa. Johtunee siitä, että lapsuudenkodissani nukahdin aina siihen, kun isäni teki evästä seuraavaa työpäivää varten ja pienessä kodissa kaikki keittiön äänet (ovien aukominen, veden lorina), kuuluivat niin hyvin. Muutenkin ehkä pienessä ja vanhassa talossa asuessa tottui kaikenlaiseen äänimaailmaan. Tietty eri asia känni ym. ördäys. Mulla kokemuksena mm. naapurimummo, joka soitti joka päivä tismalleen samaan aikaan pianoa. Koskaan en häntä nähnyt, mutta musiikin kuulin. Toisessa asunnossa yläkerrassa asui vanhempi pariskunta. Vessat oli rakennettu talossa ilmeisesti "päällekkäin", eli yläkerran vessa oli samassa kohtaa missä meidänkin. Joka yö tismalleen samaan aikaan kuului liukuoven liu'unta (makkaritkin olivat ilmeisesti päällekkäin) ja vähän sen jälkeen tasainen lorina vessasta. Se oli aika hupaisaa. Myös joka sunnuntaiaamu alkoi noin klo 8 kuulua kovaäänistä radion mökää. Yhdessä asunnossa yläkerrassa asui tuurijuoppo nainen teini-ikäisen poikansa kanssa. Naikkonen tykkäsi vetää pari kertaa kuussa pään täyteen, ja silloin tällöin hänellä kävi myös vieraita samalla asialla. Jouduimme muutaman kerran todistamaan myös seksiaktin ääniä, joita yläkerrasta kuului. Teini-ikäinen poika ei jäänyt äitiään huonommaksi ja järjesti kerran niin isot kotibileet että joku naapureista soitti poliisit paikalle.

Tämä kauan sitten eläköitynyt pariskunta nyt ei ollut naapureita pelkästään, vaan myös vuokranantajamme. Asuimme heidän isossa pihapiirissään vuokralla, joten valvonta oli aikamoista, kuinka elämme, keitä luonamme käy, miksi ja niin edelleen. Samassa rakennuksessa kanssamme oli pari muutakin vuokralaista, enkä tiedä valvottiinko heitä samoin. Mitä luultavimmin. Jouduimme joka kuukausi hakemaan heiltä päätalosta tiedot, paljonko olimme velkaa sähköstä ja vedestä, joten mummeli sai loistavan tilaisuuden kaivaa lappusensa esille, mitä huomautettavaa milloinkin oli keksinyt pistää ylös. Mm. kaikkien vieraidemme rekisterinumerot löytyivät häneltä, joista oli soittanut rekisterikeskuksesta haltijoiden tiedot vaatien selvitystä, kuka kukakin oli! Uskomatonta! Roskapusseja tongittiin roskalaarilla (sanomista tuli siitäkin, jos pussit vietiin sinne solmittuna...Kuulemma roskakuskin toive......) ja meininki yleensäkin oli aika vinksahtanutta. Isäntä ajeli päältäajettavalla John Deerellään postilaatikot kumoon ovensuusta, yrittäessään varmaankin "huomaamatta" kurkistella samalla keittiöömme, sähkö- ja vesilaskumme oli laskettu markoissa (yrittivät laskuttaa siis niin, että olivat kääntäneet vain valuutan euroiksi, eivät summaa), jokatoiseen pikkuasiaan uhattiin hälyttää nimismies... Hah! Sanomattakin selvää, että asuminen siinä osoitteessa kesti alle puoli vuotta! Ihmettelen vain, jos normaali kanssaeläminen aiheuttaa heidän kaltaisissaan noin kauheasti vaivaa ja ahdistusta, miksi edes ottaa vuokralaisia? Ei jäänyt ikävä...

Vierailija kirjoitti:

Tämä kauan sitten eläköitynyt pariskunta nyt ei ollut naapureita pelkästään, vaan myös vuokranantajamme. Asuimme heidän isossa pihapiirissään vuokralla, joten valvonta oli aikamoista, kuinka elämme, keitä luonamme käy, miksi ja niin edelleen. Samassa rakennuksessa kanssamme oli pari muutakin vuokralaista, enkä tiedä valvottiinko heitä samoin. Mitä luultavimmin. Jouduimme joka kuukausi hakemaan heiltä päätalosta tiedot, paljonko olimme velkaa sähköstä ja vedestä, joten mummeli sai loistavan tilaisuuden kaivaa lappusensa esille, mitä huomautettavaa milloinkin oli keksinyt pistää ylös. Mm. kaikkien vieraidemme rekisterinumerot löytyivät häneltä, joista oli soittanut rekisterikeskuksesta haltijoiden tiedot vaatien selvitystä, kuka kukakin oli! Uskomatonta! Roskapusseja tongittiin roskalaarilla (sanomista tuli siitäkin, jos pussit vietiin sinne solmittuna...Kuulemma roskakuskin toive......) ja meininki yleensäkin oli aika vinksahtanutta. Isäntä ajeli päältäajettavalla John Deerellään postilaatikot kumoon ovensuusta, yrittäessään varmaankin "huomaamatta" kurkistella samalla keittiöömme, sähkö- ja vesilaskumme oli laskettu markoissa (yrittivät laskuttaa siis niin, että olivat kääntäneet vain valuutan euroiksi, eivät summaa), jokatoiseen pikkuasiaan uhattiin hälyttää nimismies... Hah! Sanomattakin selvää, että asuminen siinä osoitteessa kesti alle puoli vuotta! Ihmettelen vain, jos normaali kanssaeläminen aiheuttaa heidän kaltaisissaan noin kauheasti vaivaa ja ahdistusta, miksi edes ottaa vuokralaisia? Ei jäänyt ikävä...

Hyi olkoon. Vinksahtaneet vanhukset... Tuo heidän toiminta lienee laitontakin.

Yksi naapuri oli juoppo, ja ryyppyremminsä melskasi usein myöhään yöhön. Yksi tyttöystävistä riehui, ja kun naapuri kyllästyneenä pisti pihalle huusi tyttis rappukäytävässä poliisia (siis aiheetta, ihan vaan vittuillakseen) >_< No, tämä naapuri sai häädön. Äijä sinänsä oli ihan ok, mutta ne kämpässään riekkuvat kaverit ei.

Muuten on ollut aika perusnaapureita, yksillä haukkui koira usein mutta se ei jännä kyllä minua yleensä häiritse vaikkei itsellä koiraa olekaan. Sen sijaan biletysäänet = kovaääninen juttelu ja musiikki ovat ne jotka haittaavat, kun silloin on vaikea saada unta eikä korvatulpatkaan välttämättä auta. Mieluisimmat naapurit on yleensä olleet vanhuksia tai lapsiperheitä, epämieluisimman nuoria usein juhlivia aikuisia ja sitten se yksi alkkis.

Naapureina on ollut myös lähi-idästä kotoisin oleva muslimiperhe, olivat oikein mukavia. Muuten en mainitsisi, mutta kun tämä on vähän tällainen klassinen "ketä et haluaisi naapuriksi"-juttu.

Musta tuntuu, että minä taidan olla se outo naapuri tässä talossa, kun seinät on paperia ja kaikki kuuluu naapuriin. Pelaan paljon videopelejä, jotka välillä aiheuttavat spontaania raskasta kiroilua (naapurit varmaan luulee, että raivoan yksikseni seinille), mulla on myös todella puupäinen kissa, jota pitää komentaa välillä todella ankarasti (en edes halua tietää mitä naapurit miettii yhtäkkisistä Ei! Hyi!! -rääkäisyistä) ja saatan myös naureskella antaumuksellisesti jollekin meemeille netissä (eikös se ole yksi hulluuden merkki, että naureskelee yksinään?). :D

Ainiin ja silloin harvoin kun juon itseni humalaan innostumme yleensä kaverien kanssa laulamaan jotain kamalia ysäri-renkutuksia ei-niin-kauniilla äänillä. :DD

Vierailija kirjoitti:

Alakerran asukkaan sekarotuinen koira ulvoo eroikävää. Naapurin mielestä ongelmaa ei ole. Se toteaa  vain olkiaan kohauttamalla että: "Ei se niin kauaa kerralla huuda, lopettaa aika pian". Niin joo, mutta kun naapuri tekee kolmivuorotyötä, ja koira välillä riehaantuu ulvomaan ennen kello kuutta aamulla tai keskellä yötä. Siihen kuolonulvontaan ei ole kiva herätä. Tähän päälle piski räksyttää siivoojille, postinkantajille, hississä kulkijoille... Ei kauaa kerrallaan, vain noin 10-20min/sessio, mutta toistuvasti ja äänekkäästi. Isännöitsijlle lähetin kerran meiliä asiasta, no comments. Nyt on hiljalleen pinna kiristynyt niin, että harkitsen suklaan syöttämistä naapurin postiluukusta. SIitähän rekku sais ripulin, eikö? (...joojootiedäntiedän, ilkeetä, mut kun mä en JAKSA...)

Se koira voi kuolla siihen suklaaseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alakerran asukkaan sekarotuinen koira ulvoo eroikävää. Naapurin mielestä ongelmaa ei ole. Se toteaa  vain olkiaan kohauttamalla että: "Ei se niin kauaa kerralla huuda, lopettaa aika pian". Niin joo, mutta kun naapuri tekee kolmivuorotyötä, ja koira välillä riehaantuu ulvomaan ennen kello kuutta aamulla tai keskellä yötä. Siihen kuolonulvontaan ei ole kiva herätä. Tähän päälle piski räksyttää siivoojille, postinkantajille, hississä kulkijoille... Ei kauaa kerrallaan, vain noin 10-20min/sessio, mutta toistuvasti ja äänekkäästi. Isännöitsijlle lähetin kerran meiliä asiasta, no comments. Nyt on hiljalleen pinna kiristynyt niin, että harkitsen suklaan syöttämistä naapurin postiluukusta. SIitähän rekku sais ripulin, eikö? (...joojootiedäntiedän, ilkeetä, mut kun mä en JAKSA...)

 

Se koira voi kuolla siihen suklaaseen.

No oppiipahan naapuri sit kerrasta ja toteutuu tuo "ongelmaa ei ole" skenaario muidenkin kuin pelkän koiran omistajan osalta.

Vierailija kirjoitti:

Hei te, jotka päättelette että mikroa käyttävät syövät vain mikroruokia:

Jotkut ihmiset tekee isomman satsin vaikkapa makaronilaatikkoa ja pakastavat sitä rasioihin, se on kuitenkin kiva syödä ensi viikollakin lämpimänä niin täytyisikö se pannulla paistaa ettei kuulu mikron klingahdusta :D

Ja auta armias jos tuosta päätellään ihmisen koko ruokavalio, itse sulatan joka aamu marjoja pakkasesta kun teen smoothien (ei mene aamulla oikein alas muu) luulevat varmaan että vedän saarioisten roiskeläppiä 24/7 :D

Käytän minäkin joskus mikroa, kun lämmitän eilisiä tähteitä. Oletan vain alakertani jonnen syövän lähes ainoastaan mikroeineksiä, koska en ole ikinä nähnyt jätkän muuta himaansa kärräävän. Mulle on yks lysti mitä kukakin syö, en vaan tykkää heräillä mikron kilinöihin keskellä yötä.