Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Nykyisin n. 20-30 % ikäluokasta valmistuu maistereiksi. Miten tämä on näkynyt peruskouluissasi?
siipien havinaa
14.12.2015 |
Jos oletetaan, että vuosittain syntyy n. 60 000 (melko loiva laskusuhdanne) ja maistereita valmistuu n. 10 000-20 000.
Onko tässä mtään järkeä?
Itse muistan sen ajan, kun meidän 9 oppilaan 6. vuosiluokan opettaja totesi muinoin Perähikilässä, että te kaikki valmistutte ylioppilaiksi. 8/9 valmistuivatkin. Kolmella meistä on nyt maisterin tason paperit (2 DI ja FM tekniikan ja luonnontieteiden aloilta). Yläasteella vaihdoin paikkakuntaa ja olen meidän Räkälälähiön koulun väkisin muodostetun sirpaleluokan 15 oppilaan ainoa maisteri (2 ylioppilasta).
Kommentit (19)
En löydä mistään tähän selviä tilastoja. Löydätkö sinä?
Wikipedia osaa sanoa sen, että ylemmän korkeakoulututkinnon aloitti viime vuonna 7000 ihmistä. Niistä osa ei valmistu koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Njaa. Itse ajattelisin, että tuo 10 000 -20 000 pitää paikkaansa, koska tuolla se on n. 15 000 lähellä
http://www.stat.fi/til/yop/2014/yop_2014_2015-05-06_fi.pdf
Huippu on ollut n. 22 000 tutkintouudistuksen vuoksi.
Haarukointia:
15/60= 25 %
12/58=20 %
10/55 = 18 %
20/60 = 30 %
Luvut ovat tietysti ns. hyviä arvioita, koska valmistumisajat vaihtelevat.
En edes tiedä, mihin suurin osa omasta peruskoulun aikaiseni luokkani oppilaista on kouluttautunut, kun eipä tule pidettyä yhteyttä muihin, kun ainoastaan niihin kaikkein lähimpiin ystäviin sieltä. Ja sitten ne kaikkein pahimmat kusipäät sieltä, heidän suhteen minua ei voisi vähempää kiinnostaa, missä he nykyään ovat.
Käsittääkseni 40 % suorittaa korkea-asteen tutkinnon joka siis sisältää AMK tutkinnot, tämän perusteella tuo 20 - 30 % maisteritasolle kuulostaa ihan todennäköiseltä.
Miten tämän järkevyys sitten määritellään? Vaikea sanoa - jos ajatellaan työmarkkinoiden ja yhteiskunnan kannalta, niin yhä suurempi osa töistä vaatii korkeaa koulutusta, joten en näe prosenttiosuutta liian suurena - kunhan tutkinnot ja niiden sisällöt ovat järkeviä.
Toki korkeakoulutus jonain itseisarvona on vähän ylikorostunut - eli tyypit hakee monta kertaa, opiskelevat avoimessa jne. ja sitten valmistuvat yli 30-vuotiaina maistereiksi vähäisellä tai kokonaan ilman työkokemusta ja se on sitten olevinaan tosi hienoa. Ja sitten samat tyypit työvoimakoulutetaan lähihoitajiksi - niin nojaa.., mikä sitten on järkevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni 40 % suorittaa korkea-asteen tutkinnon joka siis sisältää AMK tutkinnot, tämän perusteella tuo 20 - 30 % maisteritasolle kuulostaa ihan todennäköiseltä.
Miten tämän järkevyys sitten määritellään? Vaikea sanoa - jos ajatellaan työmarkkinoiden ja yhteiskunnan kannalta, niin yhä suurempi osa töistä vaatii korkeaa koulutusta, joten en näe prosenttiosuutta liian suurena - kunhan tutkinnot ja niiden sisällöt ovat järkeviä.
Toki korkeakoulutus jonain itseisarvona on vähän ylikorostunut - eli tyypit hakee monta kertaa, opiskelevat avoimessa jne. ja sitten valmistuvat yli 30-vuotiaina maistereiksi vähäisellä tai kokonaan ilman työkokemusta ja se on sitten olevinaan tosi hienoa. Ja sitten samat tyypit työvoimakoulutetaan lähihoitajiksi - niin nojaa.., mikä sitten on järkevää.
Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka korkeakoulutettujen työttömyys onkin lisääntynyt, niin kyllä edelleen korkeastikoulutettujen työttömyys on pienempää kuin matalasti koulutettujen. Esim. vuonna 2012 vain peruskoulun suoritteista 15,3% oli työttömiä, keskiasteen (eli ammattikoulun) suorittaneista 8,3% työttöminä ja korkean asteen suorittaneista työttömänä oli 4,1%.
http://www.eva.fi/tyotjatekijat/tyottomyysaste-koulutuksen-mukaan-vuode…
Meidän pienen maalaiskylän koulun yhteensä 35 ysiluokan oppilaasta 16 jatkoi lukioon ja valmistui ylioppilaaksi. Näistä 6 pääsi yliopistoon joista minä ja neljä muuta valmistuivat maistereiksi. Itse jatkoin vielä tohtoriksi, muut eivät ole ainakaan toistaiseksi olleet kiinnostuneita jatko-opinnoista. Amkiin on päätynyt ne kymmenen muuta lukiolaista, loput löytäneet nähtävästi alansa ammattikoulustaan.
No, tässä vain yksi tapaus. Minusta kouluttautuminen ei ole koskaan huono juttu. Totta on, että kaikkia tarvitaan, ilman duunareita maailma ei pyörisi. On kuitenkin muistettava, että ei se pyörisi ilman niitä maistereitakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala-asteen luokalta on muutama DI ja minä kai ainoa maisteri. Muut ovat liikunnanohjaajia, kampaajia, myyjiä, kokkeja jne. Yläasteen luokalta on melkein kaikilla korkeakoulutus, DI:t enemmistössä. Oli painoalaluokka. Rinnakkaisluokilta ei sitten monikaan jatkanut toisen asteen jälkeen.
Kysyt että onko järkeä. Omilta luokilta töissä ovat juuri ne korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Muilla työelämä on enemmän tai vähemmän taistelua työttömyyden ja pätkien kanssa. Yksilön kannalta näyttäisi olevan paljonkin järkeä siis. Harva on hommissa joita pystyisi tekemään ilman tutkintoa.
Toki, vaikea sanoa että jos kukaan ei kouluttautuisi pitkälle, olisivatko samat henkilöt silti töissä muitten ominaisuuksiensa takia, vai rekrytoisivatko firmat sitten ulkomailta päteviä työntekijöitä.
Työttömien määrät koulutusasteittain syyskuussa 2015:
Perusaste (peruskoulu) 83 102 henkilöä
keskiaste (Ammattikoulu) 149 923 henkilöä
alempi korkeakoulu (AMK) 25 231henkilöä
ylempi korkeakoulu (Maisteri) 20 965 henkilöä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteen luokalta on muutama DI ja minä kai ainoa maisteri. Muut ovat liikunnanohjaajia, kampaajia, myyjiä, kokkeja jne. Yläasteen luokalta on melkein kaikilla korkeakoulutus, DI:t enemmistössä. Oli painoalaluokka. Rinnakkaisluokilta ei sitten monikaan jatkanut toisen asteen jälkeen.
Kysyt että onko järkeä. Omilta luokilta töissä ovat juuri ne korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Muilla työelämä on enemmän tai vähemmän taistelua työttömyyden ja pätkien kanssa. Yksilön kannalta näyttäisi olevan paljonkin järkeä siis. Harva on hommissa joita pystyisi tekemään ilman tutkintoa.
Toki, vaikea sanoa että jos kukaan ei kouluttautuisi pitkälle, olisivatko samat henkilöt silti töissä muitten ominaisuuksiensa takia, vai rekrytoisivatko firmat sitten ulkomailta päteviä työntekijöitä.
Mä ainakin uskon, että pitkälle kouluttautuvat ovat kaikenkaikkiaan sinnikkäitä, yritteiläitä ja motivoituneita. Miksi sitä muuten kukaan jaksaisi puurtaa peruskoulua, lukiota, ja vielä yliopistoakin läpi? Kyllä se jotain ihmisestä kertoo, jos esimerkiksi peruskoulun jälkeen ei ole tullut suoritettua yhtään mitään tutkintoa.
Hmm, mä kyllä veikkaan että useampi on käynyt amkin. Ala-asteen luokalta iedän varmasti maisteriksi valmistuneen yhden, veikkaan että totuus on 3-5. Minä itse valmistun nyt maisteriksi. Yläasteelta puolestaan tietääkseni yksi on valmistunut vain. Lukion luokaltani maisteriksi valmistuneita on yhden käden sormilla laskettavana. Eli ei korreloi ihan noiden tilastojen kanssa. Tämä on nyt täyttä mutuilua, mutta minun mielestä trendinä on nykyään enemmänkin ammattikoulu ja amk -koulutukset nuorten keskuudessa. Sen sijaan aikuisiällä maisteriksi/tuplamaisteriksikin opiskelu on yleistynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työttömien määrät koulutusasteittain syyskuussa 2015:
Perusaste (peruskoulu) 83 102 henkilöä
keskiaste (Ammattikoulu) 149 923 henkilöä
alempi korkeakoulu (AMK) 25 231henkilöä
ylempi korkeakoulu (Maisteri) 20 965 henkilöä
Niin ja keskiasteeseen kuuluu siis myös vain lukion suorittaneet, ja alempaan korkeakouluun kuuluvat vain kandidaatin tutkinnon suorittaneet.
Ala-asteen luokalta on valmistunut ainakin yksi DI, yksi lääkäri, yksi solubiologi, yksi sosiaalityöntekijä. AMK:sta on valmistunut paljon porukkaa, on sosionomia, insinööriä, sairaanhoitajaa yms. Ammattikoululaisiakin on.
Yläasteen luokalta en oikeastaan kauheasti tiedä? Lukion vuosikurssilaisista yliopistoon lähti moni, mutta sanoisin, että kuitenkin useampi lähti ammattikorkeakouluun. Jopa ammattikouluun lähti muutama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maalaiskoulun 18 oppilaasta lukion suoritti 14, yliopistotutkinnon 5, amk-tutkinnon ainakin 3, merkonomeja tuli 5 kpl.
Tässä on kyllä aika paljon merkitystä myös sillä, missä sen peruskoulun on käynyt ja milloin. 2000-luvulla Helsingissä on aika eri asia, kun 50-luvulla pienessä maalaiskylässä.
Halutaanko suorittavaa työtä tekevien määrää lisätä tulevaisuudessa.
Luulenpa, että halutaan. Tähän viittaa kilpailukykyharppaus/yhtesikuntasopimus/pakkolaki hankkeet.
Tuotteiden hinnassa työn osuus on liian suuri. Tarvitaan lisää kappaletavaran tekijöitä.
Itsellä on ollut suuria vaikeuksia työllistyä. En ole mikään verkostoituja. Hyvät arvosanat minulla toki on, eikä tehnyt tiedollisesti tiukkaa. Tutkijaksi? Ei oikein motivoi roikkua löysässä hirressä eläkeikään, vaikka muuten kiinnostaisi kovasti. Verkostoituminen olisi sielläkin edessä Työttömyys paradoksaalisesti takaa sentään jotain vakautta elämään...
Monet ovat sanoneet, että paikkani olisi yliopistolla tutkijana. Kuten sanottua löysä hirsi ei oikein houkuttele. Käytännön asioissa voin olla täysi toope, vaikka keksinkin usein omia menetelmiä niiden hoitamiseen.
Meitä oli 8 kyläkoulussa ja minä olen ainoa maisteri. Yksi toinen on gradua vaille valmis maisteri, amikseen meni 3, ammattikorkeakouluun 3.
Alue: Aihe vapaa
Ei taida maistereiksi valmistua, AMKista varmaan kuitenkin osa. En näe sinänsä luvussa mitään ongelmaa. AMK:ssa nykyisessä muodossa näen, mutta mitäpä odottaa kepulaisten laitokselta.