Lue keskustelun säännöt.
Kukaan suvusta ei enää kestä mummuani
13.12.2015 |
Hän on 88-vuotias ja asuu vielä kotonaan rivitalossa kun aviomiehensä on vielä suht.kunnossa. Tarvitsevat kuitenkin apua kaupassa käymisessä, pihan hoitamisessa, siivoamisessa, pesulla käymisessä ja akvaarion hoitamisessa. Olemme vuorotellen veljen ja isän kanssa tarjoutuneet avuksi.
Kauppaa varten hän kirjoittaa listan muttei tajua ettei tiettyjä tuotteita ole enää olemassa tai pakkaus on muuttunut. Sitten riehuu ja heittelee ne "väärät" tavarat sitä kaupassa käynyttä päin ja hokee että nyky"nuoret" on pilalla kun ei osaa tuoda edes oikeita tavaroita. Joskus sylkee kauppakassiin jos siellä on "väärä" tuote
Pesutilanteessa ei anna kenenkään miespuolisen auttaa joten minä pesen hänet kaksi kertaa viikossa. Tilanne on tuskallinen kun hän läpsii tai raapii minua "älä koske sinne" kun alapääkin pitäisi pestä. Olen ehdottanut että pesetkö sitten itse, niin ei hän enää taivu. Nyt varmaan tulee alapeukkuja mutta olen alkanut antamaan ennen pesuhetkeä hänelle rauhoittavan lääkkeen. Syö siis niitä muutenkin eli en myrkytä/tapa ketään. Silloin ei ainakaan läpsi tai raavi, kiroilee vain itsekseen mutta saan pestyä ja kuivattua hänet ja vaatteet päälle.
Lääkkeitä (sydän & verenpainelääkkeet + tarvittaessa ne rauhoittavat ja unilääkkeet) ei huoli enää keneltäkään vaan ne täytyy murskata ruokaan/juomaan.
Olisi NIIN PALJON helpompaa kun hän suostuisi menemään vanhainkotiin muttei suostu, ennemmin kuulemma tappaa itsensä. Ei kukaan nyt sitäkään halua.
Haluaisi aina pitää 2-vuotiastani sylissä mutten uskalla antaa kun kerran pudotti lapsen selkä edellä maahan ja huusi häntä äpäräksi (?) Lapsi pelkää häntä. Sanon aina että lapsella on jokin meno tai on hoidossa muualla.
Mitä teen, en kestä enää?
Kommentit (22)
Kotihoidon asiakkaaksi. He käyvät kaupassa, antavat lääkkeet ja hoitavat pesut. Keskitytte vain pihan ja akvaarion hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soita kotihoitoon. Sieltä saa avun ja kun he huomaavat että mummu on mikä on, alkaa vanhainkotipaikan etsiminen. Kokemusta on.
Ei se kotihoitokaan tai vanhainkodin hoitajat ilman rauhoittavia riehuvaa vanhusta pese. Siitä on turha kantaa syyllisyyttä.
Eli soita kotihoitoon, selitä tilanne ja oma jaksaminen. He luultavasti haluavat kartoittaa tilannetta ja pitää hoitopalavereja mutta se kyllä kannattaa jos itse haluat säilyttää järkesi. Ei se tuosta enää helpommaksi muutu.
Voisiko hänellä olla alzhaimer? Siihen voi kuulua tuollainen väkivaltainen käytös.
Eivät ne mummut ja papat yleensä sinne vanhainkotiin halua mennä. Tilanteet vain ovat sellaiset, että se on paras vaihtoehto.
Mummusi ei enää ymmärrä asioita, eikä kykene huolehtimaan itsestään, joten hän valitettavasti on menettänyt itsemäärämisoikeutensa. Tämä on realismia, vaikka voi tuntua ikävältä.
Teillekin - ja varsinkin sinulle ap, tuo tilanne käy jatkuessaan todella raskaaksi. On kaikkien etu, että hankitte mummulle laitospaikan.
Luuletko ap, että vaarisi pärjäisi itsekseen, vai tulisiko teidän yrittää saada molemmille paikka, yhteinen, yhdessä ollen?
Omille lapsilleni olen sanonut, että vastaavassa tilanteessa ehdottomasti hankkivat minulle laitospaikan, ihan ilman omantunnontuskia.
Vaarikaan ei kykene talosta ja pihasta huolehtimaan, saati akvaaariota hoitamaan. Ei saa nostella selkävian takia mitään painavia vesiämpäreitä.
Raskasta tämä on, mutta voiko paikan hankkia vasten toisen tahtoa? Vaarille olisi ok jos mummu pääsisi hoitokotiin. Kyllä hän siellä jotenkuten vielä pärjäisi jos käymme auttamassa, esim. tuomme ruuat ja autamme isommissa siivouksissa. Lääkkeensä hän osaa ottaa itse.
Tietysti hän haluaisi käydä rakastaan katsomassa mahdollisimman usein.
Ja miten mummu reagoisi kun joutuisi vieraiden ihmisten ympärille hoitokotiin? Heitetään varmaan pihalle jos on väkivaltainen sielläkin?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On siellä muitakin "väkivaltaisia", hoitajat ovat tottuneet.
Ymmärrän hyvin tuon kysymyksesi "vastoin toisen tahtoa", mutta, kuten sanoin, ihmisellä, joka ei kykene itsestään huolehtimaan, ei ole enää itsemääräämisoikeutta. Hän ei enää ymmärrä omaa parastaan, saati muiden roolia auttajana. Kuulostaa siltä, että vaarikin on jo hieman väsynyt tilanteeseen, joten suosittelen teitä alkamaan hoitaa laitospaikkaa. Käytte sitten siellä mummua tapaamassa ja seuraa pitämässä.
Olen itse joutunut sekä äitini että anoppini kanssa vastaavaan tilanteeseen ja muistan kyllä, kuinka vaikeaa oli tehdä päätös. Lopputulos oli kuitenkin kaikkien kannalta parempi. Mummot olivat turvallisessa hoidossa ja valvonnassa ja me kävimme pari kertaa viikossa vierailulla.
Kertokaa agressiivisyydestä jo paikkaa hakiessa, jotta saatte oikeanlaisen paikan. Kaikkien turvallisuuden vuoksi mummo jo hoitokotiin, vaikka ei itse haluakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saaneeko palvelukotipaikkaa, kun pärjää vielä kotonaan ulkopuolisen avun turvin. Nykyään monella paikkakunnalla on kriteerinä se, että jos ei maksimiavuilla (3-4 kotihoidon käyntiä/vrk) pärjää, sitten vasta pääsee tuettuun asumiseen. Mutta ulkopuolinen apu eli kotihoito voisi tilanteessa olla hyvä asia. Tulee hoidettua pesut ja kauppa-asioinnit eikä tarvitse sukulaisten kanssa rikkoa välejä.
Mummu on reilusti alipainoinen kun ei jaksa/halua/muista syödä, voinko luottaa siihen että hoitokodissa pidetään huolta että hän syö?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin ihmeen vanhainkotiin? Laitokseen tai edes palveluasuntoon ei pääse, jos kykenee itse syömään.
En ymmärrä, miksi ei ole keskusteltu kotisairaanhoidon kanssa siitä, miten edetä. Mummo saisi samantien ainakin pesuapua kotihoidosta samoin kuin jonku käymään säännöllisesti tarkistamassa tilanteen. Laitospaikkaa hän tuskin saisi noin hyväkuntoisena.
Akvaario on minusta turha, jos ei vaari pysty sitä hoitamaan, pihassa riittää nurmikon leikkuu, muun osan voi antaa rehottaa.
Paras toki olisi, jos kotona yhdessä pärjäisivät säännöllisin käynnein. Mieluiten jokin kunnallinen tai rehellinen kolmannen sektorin toimija asialle, koska yksityisiä yrityksiä kiinnostaa palvelun sijaan vain raha, mahdollisimman suuri voitto.,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa dementialta, olisi varmasti hyvä saada lääkäriin ainakin arvioimaan terveydentila. Kuinka mahtaa olla aviomiehen laita, onko häntä kohtaan väkivaltainen? Mahtaako vanhus nyt itsekään kovin onnellinen olla, kun tuolla tavalla käyttäytyy. Ainakin heille kotiapu kuuluisi varmaan, jos kotona haluaa ja kykenee vielä asumaan.
Puhuin juuri vaarin kanssa puhelimessa, hän pyysi voinko ottaa akvaarion. Suostuin. Yksi murhe vähemmän heille.
Vaari ei vastaa kun kysyn onko mummu hänelle väkivaltainen, mumisee vain että ei sillä väliä. Kotihoitoon soitan heti huomenna.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on maailmasta tullut sairas paikka. Tai itse asiassa kirjaimellisesti liian terve. Jengi elää lääkkeillä ja kaiken maailman jatkopaloilla niin kauan, että itse ihmisestä on jäljellä enää kaukainen muisto. Ei ihmisarvoa eikä elämää. Työnnetään hoitokotiin omaan paskaansa makaamaan ja pumpataan täyteen rauhoittavia, koska muuten se taas puree hoitajaa. Katsomassa käydään ehkä jouluna, ettei omatunto huuda öisin. Sallisivat edes sen helvetin eutanasian - eihän tällänen palvele kenenkään etua.
15, kiitos, sait minut itkemään. Mitä muuta voin tehdä? Kyllä käyn katsomassa itse ainakin kaksi kertaa viikossa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
15, kiitos, sait minut itkemään. Mitä muuta voin tehdä? Kyllä käyn katsomassa itse ainakin kaksi kertaa viikossa.
Ap
Olen pahoillani, ei ollut tarkoitus itkettää. Aihe vain sattuu herättämään helvetisti tunteita, pääosin epäuskoa ja hämmennystä. Lisäksi olen ehkä vähän kärkäs suustani. Silti. En voi käsittää, miksi elämää venytetään kuin viimeistä senttiä. Mummosi ei selvästi ole enää onnellinen saati läsnä. Minusta sellainen ei vain ole elämää. En tietenkään tarkoita, että pitäisi nyt sitten tuupata hänet jonnekin metsään kuolemaan, mutta lieneekö parempi vuosien hoitokotimakuutuskaan. Ihminen elää nykypäivänä luonnottoman pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa agressiivisyydestä jo paikkaa hakiessa, jotta saatte oikeanlaisen paikan. Kaikkien turvallisuuden vuoksi mummo jo hoitokotiin, vaikka ei itse haluakaan.
ÄLKÄÄ PUHUKO SANAAKAAN MUMMUN HUONOISTA PUOLISTA! EI MISSÄÄN NIMESSÄ! ETTE SAA MUMMELIA IKINÄ TUNGETTUA MIHINKÄÄN JOS PALJASTUU ETTÄ SILLÄ ON MIELENTERVEYDEN ONGELMIA TMS
15, viestisi oli törkeä. Vaikka olisit suorasanainen ja sinua ärsyttäisi, mieti jos sinulle ja läheisellesi sanottaisiin noin.
Ap, soitto kotihoitoon ja omalle terveysasemalle ainakin, missä lääkäri arvioi mummosi tilanteen. Sitä varten kotihoito on, että he käyvät siellä eivätkä omaiset monta kertaa viikossa. Vanhainkotiin ei tosiaan noin hyväkuntoisena pääse, muutenkin kotona pidetään mahdollisimman pitkään jopa huonokuntoisia ihmisiä. Itse työskentelin syksyn 2014 kotihoidossa ja sitä ihmisten kuntoa ihmettelin - täysin vuodepotilaita kotona yksin katsoo samaa kattoa ja seinää 24/7. Neljä kertaa päivässä kotihoitaja käy tekemässä pesut ja vaihtamassa vaipat.
Tuollainen on niin teille kun varmasti vaarillekkin raskasta :( paljon voimia teille.
Onko mummollasi edunvalvontaa tai onko kukaan omaishoitaja? Entä mummon lapset? Yleensä lapset hoitavat näitä asioita, poikkeuksiakin toki on.
Lääkäriin lisäksi yhteyttä, saadaan mahdillinen diagnoosi.
Ja sinä joka väläytit eutanasiaa, nykyään vanhuksille on olemassa lääkitystä jolla höperyyttä saadaan hidastettua, aggressiivisuutta hillittyä ja muutenkin lyhyttä loppuaikaa parannettua.
Ap, ole huoleti. Jos mummo pääsee laitokseen ja osastolle jolla hyvä maine, hän saa ruuan kaksi kertaa päivässä ja aamiaisen+välipalat. Ja katsotaan että syödään.
Oma mummoni pääsi ihanalle osastolle jossa hänen jäljellä oleva aikansa tulee olemaan laadukasta.
T.kolmonen
Kyllä tuollainen tapaus jo hoitoon kuuluu. Tarvittaessa pakotatte ja haette oikeudelta päätöksen, ettei mummu enää pärjää yksin. Tehän voitte saada syytteen heitteillejätöstä, jos annatte mummun asua yksikseen.