Lue keskustelun säännöt.
Aion lähteä tänään pikkujouluihin ja vauvamme on 5 viikkoa vanha
12.12.2015 |
Anteeksi provoavasta otsikosta!
En edes tajunnut että voisin tämän takia olla pasca mutsi ennen kuin luin tuon toisen keskustelun. Tosin en aio ryypätä ja vauvamme ei ole kuumeessa, mutta on kylläkin reilusti nuorempi kuin tuon toisen keskustelun vauva.
Ihana päästä hetkeksi hengähtämään ja näkemään rakkaita työkavereita. Vauva jää luonnollisesti isänsä hellään huomaan. Ja pikkujoulupaikka on alle kilsan päässä meidän kotoamme joten pääsen äkkiä kotiin jos pikkuisella nälkä yllättääkin normaalia aiemmin ja ei jostain syystä huoli pulloa.
En nyt oikein tiedä että pitäisikö minun sittenkin tuntea tästä jotain hurjan huonoa omatuntoa? Tai varautua siihen että työkaverit pyörtyä kupsahtavat järkytyksestä kun viiden viikon ikäisen vauvan äiti menee pikkujouluihin?
Ainoa ongelma tässä on se, että mihin mekkoon minä saan nämä maitotissini mahtumaan.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on väärin lähteä moneksi tunniksi johonkin sillon kun vauvan ikä lasketaan viikoissa. Isä ei ole tuossa iässä yhtälailla pääasiallinen hoitaja, puhutte mitä puhutte. Ja ei, en ominut omaa lastani vaan isä pääsi yhtälailla hoitamaan, mutta en moneksi tunniksi jättänyt vauvaa tuossa iässä.
Minä jouduin jättämään vauvan heti synnyttyään viikoiksi sairaalaan. Hoitajat vaihtui jatkuvasti. Pääasiallista hoitajaa (äiti/isä) ei ollut jatkuvasti paikalla. Ihan normaali lapsi tuosta on kasvanut. Jotain suhteellisuudentajua nyt taas näihin kommentteihin. Toki meillä syy eroon vauvasta oli pakottava, mutta ei vauva pilalle mene yksien pikkujoulujen takia.
Joo voi hyvä luoja, siksi kun on joutunut jättämään sairauden takia lapsen niin on ok lähteä vähän humpalle kun keskosetkin jne. Oikein minäminä-äitejä täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on väärin lähteä moneksi tunniksi johonkin sillon kun vauvan ikä lasketaan viikoissa. Isä ei ole tuossa iässä yhtälailla pääasiallinen hoitaja, puhutte mitä puhutte. Ja ei, en ominut omaa lastani vaan isä pääsi yhtälailla hoitamaan, mutta en moneksi tunniksi jättänyt vauvaa tuossa iässä.
Minä jouduin jättämään vauvan heti synnyttyään viikoiksi sairaalaan. Hoitajat vaihtui jatkuvasti. Pääasiallista hoitajaa (äiti/isä) ei ollut jatkuvasti paikalla. Ihan normaali lapsi tuosta on kasvanut. Jotain suhteellisuudentajua nyt taas näihin kommentteihin. Toki meillä syy eroon vauvasta oli pakottava, mutta ei vauva pilalle mene yksien pikkujoulujen takia.
Joo voi hyvä luoja, siksi kun on joutunut jättämään sairauden takia lapsen niin on ok lähteä vähän humpalle kun keskosetkin jne. Oikein minäminä-äitejä täällä.
Annas kunnon perustelu sille, miten lapsi kärsii siitä että hän on isän hoidossa illan? Ei riitä se, että äidin kuuluu olla lapsen kanssa/minusta tuntuu että.. /mielestäni.. / lapsi kuolee jos ei haista äitiään 24/7 / lapsi ei pidä isästä / ei se vain käy, vaikka isä olisi yhtälailla hoitanut lasta todella paljon / jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on väärin lähteä moneksi tunniksi johonkin sillon kun vauvan ikä lasketaan viikoissa. Isä ei ole tuossa iässä yhtälailla pääasiallinen hoitaja, puhutte mitä puhutte. Ja ei, en ominut omaa lastani vaan isä pääsi yhtälailla hoitamaan, mutta en moneksi tunniksi jättänyt vauvaa tuossa iässä.
Minä jouduin jättämään vauvan heti synnyttyään viikoiksi sairaalaan. Hoitajat vaihtui jatkuvasti. Pääasiallista hoitajaa (äiti/isä) ei ollut jatkuvasti paikalla. Ihan normaali lapsi tuosta on kasvanut. Jotain suhteellisuudentajua nyt taas näihin kommentteihin. Toki meillä syy eroon vauvasta oli pakottava, mutta ei vauva pilalle mene yksien pikkujoulujen takia.
Joo voi hyvä luoja, siksi kun on joutunut jättämään sairauden takia lapsen niin on ok lähteä vähän humpalle kun keskosetkin jne. Oikein minäminä-äitejä täällä.
Annas kunnon perustelu sille, miten lapsi kärsii siitä että hän on isän hoidossa illan? Ei riitä se, että äidin kuuluu olla lapsen kanssa/minusta tuntuu että.. /mielestäni.. / lapsi kuolee jos ei haista äitiään 24/7 / lapsi ei pidä isästä / ei se vain käy, vaikka isä olisi yhtälailla hoitanut lasta todella paljon / jne.
Oletko lukenut mitä pienelle vauvalle oikeasti käy kun on erossa pääasiallisesta hoitajastaan? Googlettelepa annihilaatiokauhu.
Oma vauvani oli tyytyväinen tuon ikäisenä vain kun sai olla äidissä kiinni. Muuten huusi kuin syötävä, jos ei äitiä (tissiä!) näkenyt (haistanut). En siis käynyt missään ja olen ollut muutenkin todella kiinni vauvassani.
Mutta kaikki olemme erilaisia ja on hyvä jos vauvalle kelpaa isi ja pullo välillä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos vauvan pääasiallinen hoitaja onkin isä? Entä jos sekä isä että äiti ovat pääasiallisia hoitajia tismalleen yhtä paljon? Ja unohtakaa se imetys tässä keskustelussa nyt
Vierailija kirjoitti:
Entä jos vauvan pääasiallinen hoitaja onkin isä? Entä jos sekä isä että äiti ovat pääasiallisia hoitajia tismalleen yhtä paljon? Ja unohtakaa se imetys tässä keskustelussa nyt
No jos se on isä niin sitten isän poissaolo tekee saman jutun. Mitä vaikeaa tässä nyt on teidän ymmärtää? Harvoin se vain on isä juuri imetyksen takia, mutta en sano ettei voisi olla isä. "Musta tuntuu"-jutuilla vaan ei voi väittää tutkittua tietoa vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on väärin lähteä moneksi tunniksi johonkin sillon kun vauvan ikä lasketaan viikoissa. Isä ei ole tuossa iässä yhtälailla pääasiallinen hoitaja, puhutte mitä puhutte. Ja ei, en ominut omaa lastani vaan isä pääsi yhtälailla hoitamaan, mutta en moneksi tunniksi jättänyt vauvaa tuossa iässä.
Minä jouduin jättämään vauvan heti synnyttyään viikoiksi sairaalaan. Hoitajat vaihtui jatkuvasti. Pääasiallista hoitajaa (äiti/isä) ei ollut jatkuvasti paikalla. Ihan normaali lapsi tuosta on kasvanut. Jotain suhteellisuudentajua nyt taas näihin kommentteihin. Toki meillä syy eroon vauvasta oli pakottava, mutta ei vauva pilalle mene yksien pikkujoulujen takia.
Joo voi hyvä luoja, siksi kun on joutunut jättämään sairauden takia lapsen niin on ok lähteä vähän humpalle kun keskosetkin jne. Oikein minäminä-äitejä täällä.
Annas kunnon perustelu sille, miten lapsi kärsii siitä että hän on isän hoidossa illan? Ei riitä se, että äidin kuuluu olla lapsen kanssa/minusta tuntuu että.. /mielestäni.. / lapsi kuolee jos ei haista äitiään 24/7 / lapsi ei pidä isästä / ei se vain käy, vaikka isä olisi yhtälailla hoitanut lasta todella paljon / jne.
Oletko lukenut mitä pienelle vauvalle oikeasti käy kun on erossa pääasiallisesta hoitajastaan? Googlettelepa annihilaatiokauhu.
Annihilaatiokauhu ei kosketa tuttua isää, eikä näin kelpaa perusteluksi. Oliko muita?
Me hoidettiin miehen kanssa koliikkivauvaa vuorotellen joka ilta/yö että toinen sai nukkua..
Eli menin 7 aikaan illalla makkariin, luin ehkä kirjaa hetkisen ja nukahdin. Mies herätti aamulla klo8
Tätä jatkui n. 3kk
Tein lapsen miehen kanssa joka halusi myös olla läsnä lapselle ja halusi opetella hoitamaan lasta ja halusin antaa myös miehelle mahdollisuuden, koska parilla ystävällä kävi niin että eivät antaneet miehen olla sekuntiakaan vauvan kanssa kaksin ja sitten ihmeteltiin kun vauva alkoi vierastamaan isää. Eikä isäkään oikeen enää kiinnostanut kun oli koko vauva ajan saanut kuulla ettei hänen hoitoonsa uskalla vauvaa jättää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä kauhu siitä syntyy vauvalle jos ei edes erota kumpi on äiti ja kumpi isä. Jos molemmat hoitavat vauvaa, vauva pitää kumpaakin samana olentona.
Haluaisin nyt vielä selventää että meillä on mies ollut tähän asti ihan yhtä lailla vauvan hoidossa mukana. Hän on ollut vapaalla lapsen syntymästä asti ja on myös näillä näkymin toivon mukaan koko loppuvuoden (isyysvapaa & pitämättömiä lomia & joululoma putkeen) Ja vauva rauhoittuu melkein paremmin isän syliin jos on kylläinen kitinä meneillään, siinä kun ei se maidon tuoksu ole niin houkuttimena. Eli turha sanoa mitään siitä että vauva kärsisi ilman minua. Pulloruokkimiseen on myös totutettu vauva koska minulta ei aluksi tullut tarpeeksi maitoa.
Tietysti ymmärrän että se olisi eri asia jos mies olisi ollut paljon töissä, eikä vauvan kanssa. Mutta tässä meidän tilanteessa itseni jalustalle nostaminen olis vaan julmaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin nyt vielä selventää että meillä on mies ollut tähän asti ihan yhtä lailla vauvan hoidossa mukana. Hän on ollut vapaalla lapsen syntymästä asti ja on myös näillä näkymin toivon mukaan koko loppuvuoden (isyysvapaa & pitämättömiä lomia & joululoma putkeen) Ja vauva rauhoittuu melkein paremmin isän syliin jos on kylläinen kitinä meneillään, siinä kun ei se maidon tuoksu ole niin houkuttimena. Eli turha sanoa mitään siitä että vauva kärsisi ilman minua. Pulloruokkimiseen on myös totutettu vauva koska minulta ei aluksi tullut tarpeeksi maitoa.
Tietysti ymmärrän että se olisi eri asia jos mies olisi ollut paljon töissä, eikä vauvan kanssa. Mutta tässä meidän tilanteessa itseni jalustalle nostaminen olis vaan julmaa. Ap
Tässä tilanteessa ihan ok. Jos isä olisi "vieras" niin sitten ei. Tähän ei ole yleispätevää sääntöä. Se tunti per ikäkuukausi ja vuorokausi per ikävuosi on pääasiallisesta hoittajasta ja teillä tuntuu olevan tällä hetkellä sitä molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvahan on toisen pääasiallisen hoitajansa, eli isänsä seurassa ja sinä et ole kauaakaan poissa. Mikä tuosta voisi tehdä paheksuttavaa?
Se, että vauva on erossa pääasiallisesta ruokkijastaan noin pienenä. Tuon ikäisenä vauva tarvitsee ÄIDIN, hänen tuoksunsa lähelleen. Isän tarve kasvaa vasta hieman myöhemmin.
Samaa mieltä. Ja muutenkaan en ymmärtä mikä siellä pikkujouluissa voi olla kiehtovampaa kuin oma vastasyntynyt ihmeellinen..:(
Vierailija kirjoitti:
Kauanko olet pois?
Ei vielä aavistustakaan, mennään tilanteen mukaan. Parisen tuntia varmaan, iskee tuossa vaiheessa itsellä ehkä väsymys kun viime yönä valvottiin :D Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvahan on toisen pääasiallisen hoitajansa, eli isänsä seurassa ja sinä et ole kauaakaan poissa. Mikä tuosta voisi tehdä paheksuttavaa?
Se, että vauva on erossa pääasiallisesta ruokkijastaan noin pienenä. Tuon ikäisenä vauva tarvitsee ÄIDIN, hänen tuoksunsa lähelleen. Isän tarve kasvaa vasta hieman myöhemmin.
Samaa mieltä. Ja muutenkaan en ymmärtä mikä siellä pikkujouluissa voi olla kiehtovampaa kuin oma vastasyntynyt ihmeellinen..:(
"Oma vastasyntynyt ihmeellinen" tällä hetkellä nukkuu päivät ja erityisesti alkuillan/illan (mikä helpottaa lähtöä) ja valvoo yöt. Eli ehdin ihailla sitä pientä murua mitä luultavimmin koko ensi yön. Ja muutenkin miehen vuoro ihailla välillä ihan rauhassa, eipä tarvi "riidellä" siitä kumman sylissä vauva nukkuu illan :D Ap
Käy sääliksi niitä jotka puhuu siihen sävyyn kuin vauva jätettäisiin yksin kotiin kun äiti on poissa. Onhan se isäkin siellä ja samalla tavalla pystyy osallistumaan vauvan hoitoon. Isäkö on vaan sitä varten että saadaan se ipana alulle ja sitten ollaan turhia? Saattaa selittää miksi isillä on niin huono asema huoltajuuskiistoissa. Naisen tulee pysyä lapsen lähellä 24/7 koska muuten on paska äiti, ja isä ei saa tutustua omaan lapseensa. Hurraa.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsi oli ensimmäisten viiden kuukauden ajan erossa minusta joka ikinen yö. Häntä ei myöskään hoitanut isä. Hoitaja ei myöskään säilynyt samana tänä aikana. Repikää pelihousunne mammat!
Miten menee nyt? Onko eroa sisaruksiin verrattuna?
Juhlimaan vaan! Isä ja vauva kyllä pärjäävät hyvin :)
Kun meidän vauva vajaat 3 kk, oli isänsä kanssa pitkän viikonlopun sukuloimassa toispaikkakunnalla. Minä nautin omasta rauhasta kotona.