Koirani 16v lähti viimeiselle matkalleen eilen, äitini pilkkasi suruani
Eläinlääkäri tuli meille kotiin hänet lopettamaan. Äitini joka oli hoitamassa lapsia vähätteli asiaa. "No olisiko se ollut parempi että olisi ollut lapsesi, eikös näin ole parempi?"
Ei mitään muuta sanottavaa sitten löytynyt.
Otin sen verran rauhoittavia että pysyn suunnilleen järjissäni. Lapsi on miehen äidillä.
Kommentit (61)
Ei hän kovin fiksusti sanonut. Hän ei ehkä osannut käsitellä sinun suruasi.
Itselläkin on koira, enkä uskalla edes ajatella sitä päivää kun joudun tuosta ihanasta ja rakkaasta olennosta luopumaan.
Voimia surun keskellä! On varmasti hirveä tunne, varsinkin kun on elänyt niin suuren osan elämästään sen kanssa.
Valitettavasti tiedän miltä susta tuntuu. :( Jaksamisia! Itsellä pahin suru kesti joitain viikkoja.
Eläimistä tulee usein tärkeitä juuri sellaisille ihmisille, joiden peruskokemus toisista ihmisistä on huono (kuten ei-rakastava äiti). Onneksi koiria on olemassa!
En voi sanoa tietäväni miltä susta tuntuu kun oma koira on 10v ja pelkään myös tulevaa. Se on vaikea tilanne.
Tuollainen ei-eläinrakas ja selvästi myös epäempaattinen ei vaan ymmärrä.
Otan osaa ja halaukset sulle. Menetin oman koiravanhukseni kesällä ja luulin kuolevani itsekkin.
Ehkä äitisi hermostui jos olit aivan poissa tolaltasi (ja ilmeisesti olit jos joudut turvautumaan mielialalääkitykseen). Ajatteli ehkä että lapsille ei tee hyvää nähdä äitiä aivan rauniona. Tuskin hän koiran merkitystä vähättelee, ei vaan ymmärrä miksi suru menee noin ylitse.
Aikoinaan rakas kissaystäni 16 vuoden yhteisen taipaleemme jälkeen jätti minut. Kun kerroin silloisessa työpaikassani asiasta ja sanoin, että jos olen hieman outo, niin se johtuu ystäväni kuolemasta. "Työkaverit" nauroivat ja sanoivat että "sehän on pelkkä kissa". En koskaan unohda heidän sanojaan. Onneksi sain jättää heidät taakseni.
Moni ihminen ajattelee, että eläin on vain eläin, ihminen on tärkeämpi. Sellainen pilkkaaja vaan unohtaa, että kun hän vähättelee kissan tai koiran kuolemaa surevaa tuttavaansa, eihän hän pilkkaa eläintä vaan sen läheisen ihmisen tunteita.
Moni ihminen ajattelee, että ihmiset on aina tärkeämpiä mutta kyllä minä ainakin pelastaisin palavasta talosta ensiksi oman koiran, kuin aivan vieraan lapsen.
Aika ajattelematon äiti sinulla, osanottoni!
Osanottoni. Jouduin lopettamaan koirani pari vuotta sitten ja oli kyllä kova paikka tälläiselle raavaalle miehellekin. Ei kovin tahdikasta äidiltäsi. Ajattele sitä niin että hän yritti lohduttaa mutta tulos oli varsin heikko.
Miten menee ap? Monet ei tajua, että lemmikit on rakkaita perheenjäseniä. Voimia sulle.
Hengissä ollaan mutta kännit vedän taas.
Ap
Todennäköisesti hän vain yritti lohduttaa sinua. Hän ei halua nähdä sinua surullisena ja yritti kömpelösti helpottaa oloasi ihmeellisellä vertauskuvallaan.
Ei oo tottakaan! Joku saatanan elukka, ja pelastetaan ennemmin kuin pikkulapsi! Kyllä on maailma hulluksi tullut!
Älä tee sitä. Ei se surua poista. Surut saa surtua nopeemmin ihan selvinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Hengissä ollaan mutta kännit vedän taas.
Ap
Otan osaa. Annan surun tulla ja käsittele se, meni siihen pitkä tai lyhyt aika. Oma koirani kuoli 17v. sitten, eläinlääkäri tuli keskellä yötä päästämään hänet kivuista. Suru oli lohduton ja pitkä, sen jälkeen on kuollut mm. isovanhempani, eikä sekään suru ole ollut niin kipeä kuin koirani poismenon suru.