Lue keskustelun säännöt.
Muita "joululahjoja vain lapsille" -periaatetta noudattavia?
10.12.2015 |
Meidän perheessä on ollut käytössä jo 5 vuotta sellainen periaate, että lahjoja ostetaan vai lapsille. Aikuisten osalta ollaan pidetty erittäin pientä lahjapolitiikkaa, mutta yritetty kuitenkin olla ostamatta. Viimeksi taisin viedä isoveljeni mökille mennessäni muutaman 10 euron punkkupullon joulupöytään ja varsinaiset lahjat ainoastaan lapsille.
Joulu on kuitenkin mielestäni lasten juhla. Heille onkin mukava ostaa lahjoja.
Kommentit (21)
Meidän perhe. Tosin ei siksi, että joulu olisi vain lasten juhla vaan siksi, että meni ihan mahdottomaksi, kun yllätyslahjojen ostaminen oli mahdotonta kun kukaan oikeasti ei halunnut mitään tai jos halusi, se oli tyyliin määrätty DVD-boksi. Helpompaa, että kukin ostaa itselleen mitä tarvitsee. Meillä väki on vielä aika minimalisteja joten edes ylimääräistä vääränlaista keittiöpyyhettä tai servettejä ei kannata antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsettomalle pariskunnalle tuollainen sääntö on aika perseestä. Esim. mulla ja miehellä on yhteensä 11 sisarusten lasta, itsellä ei yhtään. Me ostetaan kaikille niille lapsille sekä joulu- että synttärilahjat, satunnaiset rippi-, ylioppilas- ym. valmistujaislahjat myös. Laskekaa huviksenne kuinka paljon rahaa noihin menee, ja aikaa niiden miettimiseen ja etsimiseen. Ja me ei saada odottaa itsellemme edes joululahjaa?
Äitini tuota yrittää, mutta joka joulu ostan hänellekin jonkun lahjan. Siinähän yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Joulu on kuitenkin mielestäni lasten juhla. Heille onkin mukava ostaa lahjoja.
Joulu on Vapahtajan syntymän muistojuhla. Miksi kummassa se koskisi vain lapsia? Mahdatkohan katsella liikaa joulun alusajan TV-mainoksia, kun tuollainen käsitys on sinuun uponnut?
Me myös. Aikuiset osaavat itse ostaa mitä tarvitsevat. Kaikille helpompaa, edullisempaa ja vähemmän stressaavaa näin. Jää jopa aikaa ja energiaa nauttia joulusta ja joulunajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomalle pariskunnalle tuollainen sääntö on aika perseestä. Esim. mulla ja miehellä on yhteensä 11 sisarusten lasta, itsellä ei yhtään. Me ostetaan kaikille niille lapsille sekä joulu- että synttärilahjat, satunnaiset rippi-, ylioppilas- ym. valmistujaislahjat myös. Laskekaa huviksenne kuinka paljon rahaa noihin menee, ja aikaa niiden miettimiseen ja etsimiseen. Ja me ei saada odottaa itsellemme edes joululahjaa?
Itse rajaan lapsettomat tämän säännön ulkopuolelle vaikka muuten meillä näin toimitaankin. Veljelleni ja hänen avokilleen ostan kummallekin omat lahjat, kun heillä ei ole lapsia. En kuitenkaan halua heiltä itselleni lahjaa vaan laittavat paketin lapselleni.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomalle pariskunnalle tuollainen sääntö on aika perseestä. Esim. mulla ja miehellä on yhteensä 11 sisarusten lasta, itsellä ei yhtään. Me ostetaan kaikille niille lapsille sekä joulu- että synttärilahjat, satunnaiset rippi-, ylioppilas- ym. valmistujaislahjat myös. Laskekaa huviksenne kuinka paljon rahaa noihin menee, ja aikaa niiden miettimiseen ja etsimiseen. Ja me ei saada odottaa itsellemme edes joululahjaa?
Miksi te ootte lähteneet tuollaiseen systeemiin? Meillä on ihan selvää, että vaan kummilapsille ostetaan lahjat, oli ne sitten sukulaisia tai kavereiden lapsia.
Eli esim. miehellä on veljiä kaksi kappaletta ja heillä lapsia yhteensä kuusi. Kaksi näistä on meidän kummilapsiamme ja ostamme lahjat vain näille kummilapsille. Ja sama päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomalle pariskunnalle tuollainen sääntö on aika perseestä. Esim. mulla ja miehellä on yhteensä 11 sisarusten lasta, itsellä ei yhtään. Me ostetaan kaikille niille lapsille sekä joulu- että synttärilahjat, satunnaiset rippi-, ylioppilas- ym. valmistujaislahjat myös. Laskekaa huviksenne kuinka paljon rahaa noihin menee, ja aikaa niiden miettimiseen ja etsimiseen. Ja me ei saada odottaa itsellemme edes joululahjaa?
Me olemme myös lapseton pariskunta emmekä todellakaan tarvitse tai odota mitään lahjoja, vaikka annammekin suvun lapsille lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomalle pariskunnalle tuollainen sääntö on aika perseestä. Esim. mulla ja miehellä on yhteensä 11 sisarusten lasta, itsellä ei yhtään. Me ostetaan kaikille niille lapsille sekä joulu- että synttärilahjat, satunnaiset rippi-, ylioppilas- ym. valmistujaislahjat myös. Laskekaa huviksenne kuinka paljon rahaa noihin menee, ja aikaa niiden miettimiseen ja etsimiseen. Ja me ei saada odottaa itsellemme edes joululahjaa?
No teillä on ainakin läheisiä ihmisiä paljon. Ette joudu elämään yksinäisyydessä. Eikä kaikkien tarvitse tietenkään elää tuon "ei lahjoja aikuisille"- periaatteen mukaan. Ei mekään eletä sen mukaan. Aluksi toki yritettiin, mutta sitten jouluntaika vei mukanaan. On kiva kun kuusen alla on aikuisillekkin jotain mukavaa extraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kun meilläkin toimittaisiin näin. Olen ihan kyllästynyt turhaan tavaraan ja viinipullojen vaihtamiseen.
Tosin haluaisin herättää kysymystä, mihin ikään vedetään lapsen raja? Teinit on usein aika herkkiä, ja vaikka eivät mitään tarvitsisikaan, voivat olla pahoilla mielin, jos pienemmät saavat lahjoja ja he eivät. Vaikka eivät tätä näytäkään.
Ja itselläni on kaksi opiskelevaa nuorta aikuista, joille kyllä toivoisin lahjoja, heillä kun on usein ihan tarvettakin. Esim. herkkukori, tarpeellinen astia tai keittiöväline, lahjakortti mieleiseen urheiluharrastukseen. Tai vaikka se viinipullo;) Erityisesti poika ottaa erittäin mielellään lahjaksi ihan perusvaatteitakin, t-paitoja, sukkia, kalsareita. Ei tarvi sitten itse ostaa:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulu on kuitenkin mielestäni lasten juhla. Heille onkin mukava ostaa lahjoja.
Joulu on Vapahtajan syntymän muistojuhla. Miksi kummassa se koskisi vain lapsia? Mahdatkohan katsella liikaa joulun alusajan TV-mainoksia, kun tuollainen käsitys on sinuun uponnut?
Vai että oikein Vapahtaja isolla alkukirjaimella? Tuliko nyt vanhurskas olo, kun saa esittää tekokristittyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulu on mun mielestä kaikkien juhla. Juhlan aihe ei kuitenkaan ole tavara, vaan se juhla itsessään. Kuka juhlii Jeesuksen syntymää, kuka pimeyden selän taittumista.
Kun on ollut rahasta tiukkaa lahjoja on annettu vain lapsille, kun on ollut väljempää, olemme antaneet lahjoja myös aikuisille. Lahjojen rahallisella arvolla ei ole meille merkitystä. Meille joulun herkut ja kauniisti korsiteltu koti, hyvä tunnelma ovat lahjoja nekin.
Vierailija kirjoitti:
Voi kun meilläkin toimittaisiin näin. Olen ihan kyllästynyt turhaan tavaraan ja viinipullojen vaihtamiseen.
Tosin haluaisin herättää kysymystä, mihin ikään vedetään lapsen raja? Teinit on usein aika herkkiä, ja vaikka eivät mitään tarvitsisikaan, voivat olla pahoilla mielin, jos pienemmät saavat lahjoja ja he eivät. Vaikka eivät tätä näytäkään.
Ja itselläni on kaksi opiskelevaa nuorta aikuista, joille kyllä toivoisin lahjoja, heillä kun on usein ihan tarvettakin. Esim. herkkukori, tarpeellinen astia tai keittiöväline, lahjakortti mieleiseen urheiluharrastukseen. Tai vaikka se viinipullo;) Erityisesti poika ottaa erittäin mielellään lahjaksi ihan perusvaatteitakin, t-paitoja, sukkia, kalsareita. Ei tarvi sitten itse ostaa:)
Minä lakkasin saamasta joulu- ja synttärilahjoja kummeilta, tädeiltä ja sediltä, kun olin käyny riparin, kai se oli joku aikuisuuden rajapyykki?
Vanhemmiltani, mummiltani ja appivanhemmilta saan näin 23-vuotiaana opiskelijana vielä lahjoja.
Meillä ostetaan lahjat omien lasten lisäksi kummilapsille. Lasten isovanhempia muistetaan jouluna teettämällä lapsista kuvakirjat ja laittamalla kuvakirjan lisäksi pakettiin jotain jouluista herkkua. Viime vuonna cake in a jar ja tänä vuonna pikeerillä koristeltu piparkakkukuusi.
Tarvittaessa ja halutessani ostan itselleni joululahjan joulun jälkeen alesta.
Miehen suvussa on nyt ekaa kertaa tällainen systeemi. Joka on ihan okei, kun viime joulunakin saatiin kaikilta karkkia ja tänä jouluna meillä on vauva. Mutta vähän surettaa ne miehen veljet, joilla ei vielä lapsia ole. Lapselliset voi iloita lastensa puolesta, mutta nää kaks joutuu ostamaan kasan lahjoja eikä saa mitään vastineeksi. Pitäiskö kuitenkin ostaa jotain pientä, vaikka sitä suklaata heillekin?
Sulle 13. Miksi ette suoraan sovi aikuisten kesken, että ette osta lahjoja aikuisille, mutta näille teineille/opiskelijoille omaan perheeseen tarpeellista tavaraa. Itse olemme menetelleet omassa perheessä näin. Sukulaisten kesken on lahjanvaihto loppunut jo aikaa sitten yhteisellä sopimuksella ja hyvin toimii. Loppui se turhan tavaran ostaminen ja lahjastressi. Nyt suu vain auki. Jos ei tämän vuoden jouluun onnistu, niin sitten ensi vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulu on kuitenkin mielestäni lasten juhla. Heille onkin mukava ostaa lahjoja.
Joulu on Vapahtajan syntymän muistojuhla. Miksi kummassa se koskisi vain lapsia? Mahdatkohan katsella liikaa joulun alusajan TV-mainoksia, kun tuollainen käsitys on sinuun uponnut?
Vai että oikein Vapahtaja isolla alkukirjaimella? Tuliko nyt vanhurskas olo, kun saa esittää tekokristittyä?
Onko sinulla jokin ongelma? Kun tarkoitetaan juuri tiettyä vapahtajaa, kirjoitetaan se isolla. Ihan kuten Jumalakin kirjoitetaan isolla, kun tarkoitetaan kristinuskon jumalaa. Muut jumalat kirjoitetaan pienellä. Tuollaisesta ei kannata palkokasvia sieraimiinsa tempaista. Relaa vähän.
Meidän perhe. Tosin ei siksi, että joulu olisi vain lasten juhla vaan siksi, että meni ihan mahdottomaksi, kun yllätyslahjojen ostaminen oli mahdotonta kun kukaan oikeasti ei halunnut mitään tai jos halusi, se oli tyyliin määrätty DVD-boksi. Helpompaa, että kukin ostaa itselleen mitä tarvitsee. Meillä väki on vielä aika minimalisteja joten edes ylimääräistä vääränlaista keittiöpyyhettä tai servettejä ei kannata antaa.