Lue keskustelun säännöt.
Epätoivoisesti ihastunut
Ryydyn ryytymistäni
09.12.2015 |
Haluan eroon tästä ryydyttävästä tunteesta. Miten olette päässeet eroon ihastuksista, joihin ei ole mahdollisuuksia, jotka on parempi unohtaa alkuunsa? Kaikki vinkit ovat tarpeen. Pitääkin vielä nelikymppisenä tällaiseen ajautua. Ei tästä nauttiakaan enää jaksa. Turruttaisiko joku pilleri pääni?
Kommentit (65)
Ei näy tämä päivä tuovan mitään uutta. Hetken jo luulin ihastuksen olevan laantumassa, mutta sitten taas vihlaisee, kirpaisee. Mistäpä tietäisin, jos tämä onkin pakkomiellettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkomielteiseltä tuntuu, mutta tunne on että nyt kohtalo on saatellut eteeni sen ainoan oikean Naisen. Tällaista tunnetta ei ole koskaan ennen ollut ja nyt pelottaa mitä tapahtuu, päätinpä tehdä sitten miten tahansa. Todella vaikeita aikoja..
Vierailija kirjoitti:
Pakkomielteiseltä tuntuu, mutta tunne on että nyt kohtalo on saatellut eteeni sen ainoan oikean Naisen. Tällaista tunnetta ei ole koskaan ennen ollut ja nyt pelottaa mitä tapahtuu, päätinpä tehdä sitten miten tahansa. Todella vaikeita aikoja..
Olen vähän samantapaisessa tilanteessa, paitsi että olen nainen, johon työkaveri on ihastunut.
Pelkään miehen olevan hiukan liian sokea minun suhteeni. Olen aika tavallinen ja välillä hyvinkin epävarma ihminen. Tänäänkin sanoa pöläytin jotain niin yli-itsevarmaa, että olen koko iltapäivän pelännyt miehen mielenkiinnon lopahtamista.
Kysymys ap:lle: Pystytkö näkemään myös naisen heikkoudet? Tai onko hän joskus mielestäsi jopa ärsyttävä tai tökerö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkomielteiseltä tuntuu, mutta tunne on että nyt kohtalo on saatellut eteeni sen ainoan oikean Naisen. Tällaista tunnetta ei ole koskaan ennen ollut ja nyt pelottaa mitä tapahtuu, päätinpä tehdä sitten miten tahansa. Todella vaikeita aikoja..
Olen vähän samantapaisessa tilanteessa, paitsi että olen nainen, johon työkaveri on ihastunut.
Pelkään miehen olevan hiukan liian sokea minun suhteeni. Olen aika tavallinen ja välillä hyvinkin epävarma ihminen. Tänäänkin sanoa pöläytin jotain niin yli-itsevarmaa, että olen koko iltapäivän pelännyt miehen mielenkiinnon lopahtamista.
Kysymys ap:lle: Pystytkö näkemään myös naisen heikkoudet? Tai onko hän joskus mielestäsi jopa ärsyttävä tai tökerö?
Ap vastaa. Nainen olen ja mieheen ihastunut. Niin hyvin en tapausta tunne, että pystyisin alkaa analysoida. Täydellinen hänkään ei ole, mutta tosi fiksulta vaikuttaa. Nyt on ollut onnekseni vähemmän tunteita ruokkivia tilanteita.
Vierailija kirjoitti:
Pakkomielteiseltä tuntuu, mutta tunne on että nyt kohtalo on saatellut eteeni sen ainoan oikean Naisen. Tällaista tunnetta ei ole koskaan ennen ollut ja nyt pelottaa mitä tapahtuu, päätinpä tehdä sitten miten tahansa. Todella vaikeita aikoja..
Oletko nuorikin? Kysyy ap. Tuo kommentoija ei ollut ap, vaikka tuttuja tunteita itsellenikin nuoruudestani. Kaikista niistä on selvitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpi teistä on varattu? Vai onko teillä tosi iso ikäero? Jos ei mitään näistä, niin iske kiinni vaan.
Kerran sen vaan kirpasee. Mahdollisuudet on 50-50. Kadut vanhana jos et tartu tilaisuuteen. Pyydä kahville, juttele, tunnustele ilmapiiriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumpi teistä on varattu? Vai onko teillä tosi iso ikäero? Jos ei mitään näistä, niin iske kiinni vaan.
Hänestä ei ole varmuutta. Itse olen vapaa. Ikäero on aika pieni. Harmi, kun ikäiseni miehet katselevat nuorempia.
En iske kiinni. En halua imarrella häntä niin suuresti, jos saisinkin pakit.
Vierailija kirjoitti:
Kerran sen vaan kirpasee. Mahdollisuudet on 50-50. Kadut vanhana jos et tartu tilaisuuteen. Pyydä kahville, juttele, tunnustele ilmapiiriä.
Tunnustelen ja kuulostelen.
Ehkä kadun joskus, ehkä en...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedustele häneltä, onko hän varattu. Jos on, jatka keskustelua ennalta suunnitellun luonnollisesesti. Tällä keinolla voit aina kiistää kiinnostuksesi, vaikka olisikin huomiota herättävää.
Jos on sinkku, anna vastaukseksi pelkkä hymy." PALLO JÄÄ MIEHELLE" ;)
Olen todella syvässä suossa ihastumiseni kanssa ja pelkään jo terveyteni puolesta. Mun on vaan pakko päästää irti, mies ei vastaa tunteisiini. On harrastettu seksiäkin pari kertaa. Laitan aktiivisesti viestejä, mies harvemmin. Kuitenkin viestii välittämisestä. Varmaan halusi pelkkää seksisuhdetta, itse en. Olemme molemmat vapaita, pitkät liitot taustalla ja ikääkin kohta 40v.
Olen niin tolaltani, että laitoin juuri viestiä, että taisitkin vain leikkiä tunteillani ja käyttää hyväksi. Olisi kai pitänyt esittää tunteetonta naista, mutta en kyennyt.
Ehkä olen oikeasti luhistumassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen todella syvässä suossa ihastumiseni kanssa ja pelkään jo terveyteni puolesta. Mun on vaan pakko päästää irti, mies ei vastaa tunteisiini. On harrastettu seksiäkin pari kertaa. Laitan aktiivisesti viestejä, mies harvemmin. Kuitenkin viestii välittämisestä. Varmaan halusi pelkkää seksisuhdetta, itse en. Olemme molemmat vapaita, pitkät liitot taustalla ja ikääkin kohta 40v.
Olen niin tolaltani, että laitoin juuri viestiä, että taisitkin vain leikkiä tunteillani ja käyttää hyväksi. Olisi kai pitänyt esittää tunteetonta naista, mutta en kyennyt.
Ehkä olen oikeasti luhistumassa.
Voi harmi. Kuulostaa niin tyypilliseltä. Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella syvässä suossa ihastumiseni kanssa ja pelkään jo terveyteni puolesta. Mun on vaan pakko päästää irti, mies ei vastaa tunteisiini. On harrastettu seksiäkin pari kertaa. Laitan aktiivisesti viestejä, mies harvemmin. Kuitenkin viestii välittämisestä. Varmaan halusi pelkkää seksisuhdetta, itse en. Olemme molemmat vapaita, pitkät liitot taustalla ja ikääkin kohta 40v.
Olen niin tolaltani, että laitoin juuri viestiä, että taisitkin vain leikkiä tunteillani ja käyttää hyväksi. Olisi kai pitänyt esittää tunteetonta naista, mutta en kyennyt.
Ehkä olen oikeasti luhistumassa.
Voi harmi. Kuulostaa niin tyypilliseltä. Tsemppiä.
Kiitos. On vaan niin vaikeaa juuri nyt miettiä, kuinka tästä eteen päin. Ihan käytännön neuvot olisivat tarpeen, jos kenellä kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onnistuuko, mutta aina voi yrittää päättää jatkaa elämäänsä. Etsiä muuta tekemistä, toivoa ajan auttavan unohtamaan. Kun ei tässä teinikään enää ole, niin jospa näitä pystyisi jotenkin järkeilläkin. Ap
Vaikka kuinka tykästyttää, olisi omalla kohdallani vaikea löytää aikaa deittailuille. Lounastreffiseura kelpaisi, mutta muuten elämäni on varsin buukattua. Näin kun on niin helpottaa järkeillä sen verran, ettei nyt hetken ihastumisrn jälkeen mene mitään tunnustamaan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onnistuuko, mutta aina voi yrittää päättää jatkaa elämäänsä. Etsiä muuta tekemistä, toivoa ajan auttavan unohtamaan. Kun ei tässä teinikään enää ole, niin jospa näitä pystyisi jotenkin järkeilläkin. Ap
Minäkin olen epätoivoisesti ihastunut, ihastuksen kohteena on vanha kaverini (tunnettu melkein 30 vuotta). Minun tilanteen tekee hankalaksi se että olen naimisissa, ihastuksen kohde on vapaa. Vaikka kuinka yritän päästä tunteen yli en onnistu. Muutaman viikon voin olla pitämättä yhteyttä ihastukseen mutta koko ajan on mielessä. Monet kerrat olen päättänyt unohtaa ja monet itkut olen itkenyt mutta eroon en pääse. Tätä on jatkunut pian vuoden eikä loppua näy...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onnistuuko, mutta aina voi yrittää päättää jatkaa elämäänsä. Etsiä muuta tekemistä, toivoa ajan auttavan unohtamaan. Kun ei tässä teinikään enää ole, niin jospa näitä pystyisi jotenkin järkeilläkin. Ap
Minäkin olen epätoivoisesti ihastunut, ihastuksen kohteena on vanha kaverini (tunnettu melkein 30 vuotta). Minun tilanteen tekee hankalaksi se että olen naimisissa, ihastuksen kohde on vapaa. Vaikka kuinka yritän päästä tunteen yli en onnistu. Muutaman viikon voin olla pitämättä yhteyttä ihastukseen mutta koko ajan on mielessä. Monet kerrat olen päättänyt unohtaa ja monet itkut olen itkenyt mutta eroon en pääse. Tätä on jatkunut pian vuoden eikä loppua näy...
Onko sinulla ollut ennen vastaavaa? Jos satut tätä ketjua vielä lukemaan.
Erostani ei ole mahdottomasti aikaa, mutta jo nyt muistelen kaiholla sitä aikaa, kun oli onnellinen yksinolosta, sai olla kotona aivan oma itsensä. En todellakaan kaivannut iltaisin miesseuraa, enpä niitä miehiä paljoa missään nähnytkään. Nyt sitten jo vingun tavoittamattoman tyypin perään. Helpottaisipa kuulla, että hän on varattu tai, etten kiinnosta pätkääkään, mutta lähinnä pelko tulla torjutuksi estää toimimasta. Ei haluaisi enää joutua hylätyksi. Eikä haluaisi toiselle syyllisyydentunteita, jos joutuukin antamaan pakit. Ap
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onnistuuko, mutta aina voi yrittää päättää elämänsä.
En ehkä haluaisi näin radikaalia ratkaisua kuitenkaan.
Tässä mitään loppuikää jossitella. Aika uusia tuntemukset. En aivan vielä haluaisi pudota maahan...