Kannattaako mennä yliopistoon, jos vaan rahkeet riittää?
Eli jos on tarpeeksi älykäs yliopistoon? Mua oppimisen kannalta houkuttelisi yliopisto, mutta työnsaannin kannalta ammattikoulu olisi ehkä järkevin.
Kommentit (12)
Kannattaa tietysti, jos valitset oikean alan. Kaikki infraa tukevat alat työllistää hyvin, esim. lvi ja sähköpuolen DI:stä on kova kysyntä.
Riippuu ihan, että mitä alaa olet kumpaankin hakemassa. Yliopistossa on monta alaa, joita ei voi mitenkään suositella opiskelemaan, samoin ammattikoulussa ja amk:ssa. Ammattikoulu on ihan hyvä vaihtoehto monille. Itse suosittelen hyvin työllistävää alaa amk:sta tai yliopistosta. Mutta en koe ongelmalliseksi ammattikouluakaan, pääseehän sieltä aina muuta opiskelemaan jos haluaa.
Nojoo
Tuohan on kyllä selkeästi provo, Mutta toisaalta pitäisi hieman miettiä, mille alalle kouluttautuu. Kaikille yliopistossa opiskelleille kilpikonnan kesyttäjille, kun ei vain ole töitä.
Lääkärit ja Lakimiehet lienevät parhaiten työllistyviä. Muutama diblomi insinöörikin voi vielä nykytilanteessa saada paikan.
Jos opiskelu yhtään kiinnostaa niin ammattikoulu on turhauttava kokemus. Nimimerkillä lukion jälkeen olin siellä vuoden kauppiksen puolella. Etenemistahti niin naurettavan hidasta että luin tunneilla romaaneja, kun ei ollut muutakaan tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
90% ikäluokkasi suomalaisista lienevät "tarpeeksi älykkäitä" yliopistoon. Sinne pääseminen ja opinnoista selviäminen ovat hyvin pitkälti kiinni muista seikoista kuin normaalialueelle sijoittuvasta älystä.
En edes kertonut minkä ikäinen olen, oletit varmaan että lukioikäinen. Omasta mielestäni kyllä 90% luokkakavereistani yläasteella tai lukiossa ei todellakaan olisi päässyt yliopistoon tai pärjännyt siellä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos opiskelu yhtään kiinnostaa niin ammattikoulu on turhauttava kokemus. Nimimerkillä lukion jälkeen olin siellä vuoden kauppiksen puolella. Etenemistahti niin naurettavan hidasta että luin tunneilla romaaneja, kun ei ollut muutakaan tekemistä.
Tämä on sinun kokemuksesi. Minä olen käynyt amk:n ja yliopiston, ja opiskellut ammattikoulussa. Kaikissa opinahjoissa on ollut joitain eroja, mutta hyviin numeroihin päästäkseen on saanut tehdä töitä. Päteviä opettajia on myös ammattikoulussa. Etenemistahti on tietenkin erilainen ihan riippuen aineestakin, mutta sellaista se on kaikkialla. Yliopiston eräälläkin kurssilla kävimme kaksi tuntia läpi kahta kalvoa, jotka eivät mitään tähtitiedettä olleet vaan ihan perusopintoja. :-)
Jos olet nuori, kyseessä on oikein korostetusti myös sosiaalinen valinta. Ilman muuta yliopistoon
Yliopistoon ei tarvitse olla erityisen älykäs että pääsee sisään...
Jos itseä kiinnostavan alan koulutus vaatii yliopisto-opiskelua, niin siitä vaan. Jos kiinnostaa enemmän joku amk tai amispohjainen, niin sitten mene sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90% ikäluokkasi suomalaisista lienevät "tarpeeksi älykkäitä" yliopistoon. Sinne pääseminen ja opinnoista selviäminen ovat hyvin pitkälti kiinni muista seikoista kuin normaalialueelle sijoittuvasta älystä.
En edes kertonut minkä ikäinen olen, oletit varmaan että lukioikäinen. Omasta mielestäni kyllä 90% luokkakavereistani yläasteella tai lukiossa ei todellakaan olisi päässyt yliopistoon tai pärjännyt siellä. Ap
No sinulla nyt ei ainakaan ole tarpeeksi kumpaakaan, ei älyä eikä rahkeita.
Vierailija kirjoitti:
Jos opiskelu yhtään kiinnostaa niin ammattikoulu on turhauttava kokemus. Nimimerkillä lukion jälkeen olin siellä vuoden kauppiksen puolella. Etenemistahti niin naurettavan hidasta että luin tunneilla romaaneja, kun ei ollut muutakaan tekemistä.
Eikös nämä yo-pohjaiset linjat ole pikkuhiljaa tarkoitus tiivistää max 1,5-vuotisiksi, josta n. puolet työssäoppimista. Karsitaan turhaa huuhaata alusta pois ja panostetaan ammattiaineisiin. Ihan hyvä uudistus.
Vierailija kirjoitti:
Eli jos on tarpeeksi älykäs yliopistoon? Mua oppimisen kannalta houkuttelisi yliopisto, mutta työnsaannin kannalta ammattikoulu olisi ehkä järkevin.
Kannattaa pohtia ensiksikin sitä, mitkä alat työllistävät. Niitä on koko ajan vähemmän.
Toiseksi tärkeää on miettiä, tahtooko oikeasti tehdä akateemista työtä. Henkinen työ on sitovaa. Sen vaihtoehtona on siedettävä suorittava työ, jonka vastapainoksi voi harjoittaa henkisiä toimintoja.
90% ikäluokkasi suomalaisista lienevät "tarpeeksi älykkäitä" yliopistoon. Sinne pääseminen ja opinnoista selviäminen ovat hyvin pitkälti kiinni muista seikoista kuin normaalialueelle sijoittuvasta älystä.