Lue keskustelun säännöt.
Akateemisten lyttääminen
07.12.2015 |
Minkä takia tavikset ns. elämäm kovan koulun käyneet lyttäävät akateemisia esim. yliopistokoulutuksen saaneita? Ettei vain olisi kateus taustalla.
Kommentit (61)
En tiedä. Se on järjetöntä. Ehkä kaduttaa, ettei itse ole uskaltanut seurata unelmiaan, vaikka työttömyyden pelossa, ollut tarpeeksi hyvä koulussa tms? Ne ihmiset jotka lyttäävät, ovat noin ylipäänsä kyllä olleet ilkeitä ja katkeria ihmisiä, ei siis mitään omia kavereita, satunnaisia tuttuja. Ehkä ei vaan ymmärretä sitä henkistä pääomaa mitä koulutuksesta saadaan. Kyllä akateemisetkin lyttäävät ammareita, ehkä ylemmyyden tunnossaan sillä tavalla selän takana hihittelevät kun amis lyttää akateemisia. Amis kulttuuria kyllä arvostellaan, eikä tarvitse olla edes akateeminen tehdäkseen niin. Lapsellista hommaa kaikki tyynni jotka lyttäävät muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia tavikset ns. elämäm kovan koulun käyneet lyttäävät akateemisia esim. yliopistokoulutuksen saaneita? Ettei vain olisi kateus taustalla.
Akateeminen sortuu avauspuheenvuorossaan argumentointivirheeseen :)
Voinet valaista, että miten?
Argumentointivirhe
Argumentointivirheet ovat keskustelutekniikan yhteydessä tulleita ”virheitä”, katso myös kognitiivinen vinouma. Muodollisesti ne näyttävät oikeilta, mutta lähemmin tarkasteltuina niissä on joko looginen virhe, ne kohdistuvat johonkin muuhun kuin itse asiaan tai niissä käydään ihmisten eikä asioiden kimppuun. Kyse ei ole niinkään kieliopillisesta vaan sisällöllisestä virheestä. Suuri osa argumentointivirheistä on tunnettu jo keskiajalla, ja skolastikot ovat merkinneet niitä muistiin. Monella argumentointivirheellä on oma nimensä.
Sisällysluettelo
[piilota]
1Henkilöön kohdistuvat argumentointivirheet
2Emotionaalinen argumentointi
3Argumentointi asian vierestä
4Semanttiset virheet
5Loogiset argumentointivirheet
6Korrelaatiopohjaiset argumentointivirheet
7Syllogismivirheet
8Jakaumavirheet
9Tilastovirheet
10Lähteet
11Aiheesta muualla
Henkilöön kohdistuvat argumentointivirheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Argumentum ad auctoritatem (auktoriteettiin vetoaminen)
Argumentum ad verecundiam (arvovaltaan vetoaminen)
Ipse dixit (hän sanoi niin)
Argumentum ad populum (suosituimmuuteen vetoaminen)
Argumentum ad Hitlerum (kompromettointi)
Suutari pysyköön lestissään (omahyväisyys)
Argumentum ad hominem (henkilökohtaisuuksiin meneminen)
ad hominem abusivis (loukkaus)
ad hominem circumstantiae (argumentaation asianhaaroihin vetoaminen)
ad hominem tu quoque (argumentoijan sosiaaliseen habitukseen vetoaminen)
kaivon myrkyttäminen
ad hominem motivum (motiiviin vetoaminen, oma lehmä ojassa)
Argumentum ad crumenam (varallisuuteen vetoaminen)
Argumentum ad lazarum (köyhyyteen vetoaminen)
Itseen yleistäminen
Itsestä yleistäminen
O sancta simplicitas (voi pyhä yksinkertaisuus)
Emotionaalinen argumentointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Argumentum ad baculum (uhkailu)
Argumentum ad consequentiam (seurauksiin vetoaminen)
Argumentum ad metum (pelottelu)
Argumentum ad misericordiam (sääliin vetoaminen)
Argumentum ad novitatem (uutuuteen vetoaminen)
Argumentum ad odium (katkeruuteen vetoaminen)
Argumentum ad traditionem (perinteisiin vetoaminen)
Asenteellinen kielenkäyttö
Argumentum ad ridiculum (naurettavuuteen vetoaminen)
Imartelu
Sanakikkailu
Kaltevan pinnan argumentti
Kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden
Olkinukke
Syyllistäminen assosiaatiolla
Geneettinen virhepäätelmä
Toiveajattelu
Argumentointi asian vierestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ignoratio elenchi (yhdentekevä johtopäätös)
Virheellinen analogia (omenoita ja appelsiineja)
Sanahelinä (argumentum ad eloquantiam)
Red herring
Muoto sisällön yli (muodon merkityksen korostaminen sisältö sivuuttaen)[1]
Semanttiset virheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amfibolia (virkkeen monitulkintaisuus, muu kuin ekvivokaatio)
Bifurkaatio (vain kaksi vaihtoehtoa)
Ekvivokaatio (synonymisaatio: sekoitetaan kaksi samankuuloista sanaa toisiinsa)
Kehäpäätelmä (petitio principii)
Metaforaan vetoaminen
Reifikaatio (abstraktion kohteleminen reaalisena)
Yksikään todellinen skotti (käänteinen kehäpäätelmä)
Jos-viina-on (kaksoismerkitys)
Virheellinen todistelu
Loogiset argumentointivirheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Argumentum ad ignorantiam (käänteinen todistustaakka/tietämättömyyteen vetoaminen)
Argumentum ad logicam (premissivirhepäätelmä)
Argumentum ex silentio (vaikenemiseen vetoaminen)
Argumentum ad nauseam (toisto ilman uutta asiaa)
Humen giljotiini (naturalistinen virhepäätelmä) (väitetään asiaa hyväksi siksi, että se on luonnollista tai muuten päätellään tosiasioista arvoja)
Moralistinen virhepäätelmä (käänteinen Humen giljotiini) (väitetään asiaa todeksi siksi, että se on toivottava)
Antipartaveitset (argumentoinnin tarpeeton kompleksointi)
Nirvana-virhepäätelmä (”täydellisen ratkaisun virhepäätelmä”) (torjutaan vaihtoehto siksi, että se ei ole täydellinen)
Epätäydellinen vertailu
Epäkonsistentti vertailu
Erikoiskriteeri
Kontekstomia
Korrelaatiopohjaiset argumentointivirheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hätäinen päätelmä
Kompleksikysymys
Kompleksinen korrelaatio
Väärä vastakkainasettelu
Kytkykauppavirhe
Virheellinen premissi
Syyn ja seurauksen sekoittaminen
Virheellinen kompromissi
Post hoc ergo propter hoc
Cum hoc ergo propter hoc eli "jäätelökorrelaatio"[2]
Non sequitur
Premissin pitäminen argumenttina
Kausaalinen yliyksinkertaistaminen
Kausaalinen liittoefekti
Regressiovirhepäätelmä
Retrospektiivinen determinismi (se tapahtui, koska niin pitikin tapahtua)
Occamin partaveitsen virheellinen käyttö (yksinkertaisin selitys on ainoa oikea selitys)
Syllogismivirheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dicto simpliciter
Virheellinen poikkeuksen kielto (dicto simpliciter ad dictum secundum quid)
Virheellinen yleistys (dicto secundum quid ad dictum simpliciter)
Virheellinen konjunktio
Virheellinen disjunktio
Kaksoisnegatiivisen premissin virhe
Eksistentiaalinen virhe
Eksklusiiviset premissit
Nelitermivirhe
Keskitermivirhe
Tautologia
Jatkumovirhe
Illicit major
Illicit minor
Jakaumavirheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väärä kompositio
Väärä divisio
Ekologinen virhepäätelmä
Sokeat miehet ja elefantti
Tilastovirheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vinoutunut otos
Hätäinen yleistys
Vinoutunut poikkeus
Tilaston virhetulkinta
Pelurin virhepäätelmä
Vinoutunut lähdeaineisto
Syyttäjän virhepäätelmä
Seulomisvirhepäätelmä
Täydellisen ratkaisun virhepäätelmä
"Samalla tavalla se akateeminen akka uikuttaa kuin duunarivosukin, kun sopivasti kutittelee" tuppasin sanoa jo tekuinssinä.
Myöhemmin lukaisin vielä dipan päälle, mutta eipä se akateemisuuden hienous koskaan avautunut meikäläiselle. Tulipahan todistettua "anytime jos vaan haluan", kun pari hukkamaisteripimua oli sitä mieltä etten pystyisi.
Vierailija kirjoitti:
Olisko tässä eräänä syynä sekin että akateeminen ajattelee että hänen puheenvuorolla olisi enemmän painoarvoa kuin jonkun tavallisen tahvon mielipiteellä.
Akateemiset itse murentaa uskottavuuttaan esittämällä hölmöjä puheenvuoroja, kuten että akateeminen on suvaitsevainen, tai että ellei tunne oloaan onnelliseksi Suomessa niin mennä katsomaan peiliin ja että vika on siinä peiliin katsojassa.
Tässä osittain on varmaan sitäkin että akateeminen ajattelee että tavis on niin yksinkertainen että voi esittää vaikka mitä totena kunhan vaan ilmoitaa olevansa akateeminen.
Jotenkin näin.
Jos ilmoittaa olevansa akateeminen niin puheenvuoron pitää sitten heijastella sitä akateemisen tasoa, jookos?
Akateeminen elää usein kuplassa, jossa on helppo olla suvaitsevainen. Esim. monikulttuurisuus on heille sitä, että kohtaavat töissä ja koululla itsensä kaltaisia fiksuja ja avarakatseisia toisen kulttuurin edustajia. Kun molemmat ovat fiksuja ja avarakatseisia ja kiinnostuneita samoista asioista, he pystyvät löytämään yhteisiä puheenaiheita eri taustoista huolimatta. Mutta se mikä aiheuttaa ongelmat on se toinen puoli tulijoista, jotka elävät yhteiskunnan tuilla, ovat uskonkiihkoilijoita ja rikollisia. Ne keitä akateemiset eivät yleensä tapaa.
Älykkyys ei tee ihmisestä yhtään vähempää laumamielistä. Useimmat mieluummin hyväksyvät vähän hatarat perustelut "sopivalle" mielipiteelle kuin alkavat vastustaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lyttää akateemisia, mutta olen huomannut että he ovat lähes poikkeuksetta ylimielistä ja mielestään niin paljon parempaa porukkaa... Se, että toisella on erilainen paperi kuin toisella, ei tee kenestäkään yhtään sen parempaa ihmistä.
Et selkeästi tunne paljoa akateemista porukkaa ja samaan aikaan projisoit omat ennakkoluulosi heidän käytöksensä tulkitaan.
Terveisin akateeminen ?
Kyllä.
Ihan samaa porukkaa akateemiset ovat kuin muutkin pulliaiset. Juuri niillä, jotka eivät tunne paljoa akateemisia on omituisia stereotypioita ja harhoja meistä jonain ylimielisenä ryhmänä. Yliopistossa on suuri kirjo erilaisia ihmisiä ja kaikkia heitä yhdistää vain pääasiassa se, että tavoittelevat akateemista loppututkintoa.
Näin juuri. Ihan siellä yliopistolla on huippu tyyppejä ja samaan tapaan täysiä idiootteja kuin missään muuallakin
Öh? Ei. Kyllä siellä yliopistolla on paaaljon enemmän huipputyyppejä kuin muualla. Täysiä idiootteja siellä ei ole ollenkaan. Karsinta yliopistoon on sellainen raja, että täysidiootit eivät vaan pääse sinne. Ja kun täysidiootit on karsittu, niin huipputyyppejä on suhteellisesti enemmän. Mutta muuten tietysti ihmiset yliopistolla eivät pahemmin muista erotu.
Puhuin enemmän sosiaalisista taidoista kommentissani. Älykkäämpiä tietenkin suhteessa enemmän muihin paikkoihin. Tietyillä linjoilla jolle helpompi päästä on kuitenkin myös vähemmän älykästä ainesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia tavikset ns. elämäm kovan koulun käyneet lyttäävät akateemisia esim. yliopistokoulutuksen saaneita? Ettei vain olisi kateus taustalla.
Akateeminen sortuu avauspuheenvuorossaan argumentointivirheeseen :)
Voinet valaista, että miten?
Koska en ole akateeminen niin en osaa nimetä tätä argumentointivirhettä. Huomaan kuitenkin että kyseessä on argumentointivirhe.
Liittyy käytettyyn lauseeseen "Ettei vaan olisi kateus taustalla" ja sen liittyminen avauksen väitteeseen.
Voin toki olla väärässäkin mutta tuskin. Perustelen asian niin että alunperin argumantointivirheillä ei ollut nimiä (onko kaikilla vieläkään?) vaan joku hoksasi ne virheet ja alkoi luokittelemaan niitä, mutta kuten sanoin niin en ole akateeminen ja perehtynyt asiaan niin en osaa niitä nimetä.
Elikkä akateemisen pitäisi nimetä tuon virheen paikka ja luokka.
Vierailija kirjoitti:
En lyttää akateemisia, mutta olen huomannut että he ovat lähes poikkeuksetta ylimielistä ja mielestään niin paljon parempaa porukkaa... Se, että toisella on erilainen paperi kuin toisella, ei tee kenestäkään yhtään sen parempaa ihmistä.
Tuossahan juuri lyttäät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Samalla tavalla se akateeminen akka uikuttaa kuin duunarivosukin, kun sopivasti kutittelee" tuppasin sanoa jo tekuinssinä.
Myöhemmin lukaisin vielä dipan päälle, mutta eipä se akateemisuuden hienous koskaan avautunut meikäläiselle. Tulipahan todistettua "anytime jos vaan haluan", kun pari hukkamaisteripimua oli sitä mieltä etten pystyisi.
Ja taas amissi keksii tarinoita...
Vierailija kirjoitti:
Ei akateemisella ole tarve tuoda akateemisuuttaan esille, vaikka wt-porukat näin väittävätkin. Kun aletaan keskustella syvällisiä ja filosofisesti, niin kyllä sen keskustelun tasossa huomaa kuka on akateeminen ja kuka ei.
Viime viikolla akateemiset toivat akateemisuuttaan esiin. Oli pitkä ketju missä eri alojen akateemiset ilmoittivat koulutuksensa ja sen että ovat suvaitsevia. Ketjun idea oli se että koulutettu akateeminen on suvaitseva ja tarkoitettiin mamusuvaitsevaisuutta. Myös idea oli se että älykäs suvaitsee ja kouluttamaton tyhmä ei.
On hyvin suosittua mediankin parissa tuoda esiin tätä että tyhmä kouluttamaton juntti on suvaitsematon, "työläiset ja viljelijäväestö" on sitä junteinta sakkia, on suosituin ilmaus. Tämmöisellä on tosiasiassa vain tarkoitus vaikuttaa ihmisten asenteisiin, juuri niihin tyhmimpiin, alan suvaitsevaksi, en sitten enää ole tyhmä, logiikka :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko tässä eräänä syynä sekin että akateeminen ajattelee että hänen puheenvuorolla olisi enemmän painoarvoa kuin jonkun tavallisen tahvon mielipiteellä.
Akateemiset itse murentaa uskottavuuttaan esittämällä hölmöjä puheenvuoroja, kuten että akateeminen on suvaitsevainen, tai että ellei tunne oloaan onnelliseksi Suomessa niin mennä katsomaan peiliin ja että vika on siinä peiliin katsojassa.
Tässä osittain on varmaan sitäkin että akateeminen ajattelee että tavis on niin yksinkertainen että voi esittää vaikka mitä totena kunhan vaan ilmoitaa olevansa akateeminen.
Jotenkin näin.
Jos ilmoittaa olevansa akateeminen niin puheenvuoron pitää sitten heijastella sitä akateemisen tasoa, jookos?
Akateeminen elää usein kuplassa, jossa on helppo olla suvaitsevainen. Esim. monikulttuurisuus on heille sitä, että kohtaavat töissä ja koululla itsensä kaltaisia fiksuja ja avarakatseisia toisen kulttuurin edustajia. Kun molemmat ovat fiksuja ja avarakatseisia ja kiinnostuneita samoista asioista, he pystyvät löytämään yhteisiä puheenaiheita eri taustoista huolimatta. Mutta se mikä aiheuttaa ongelmat on se toinen puoli tulijoista, jotka elävät yhteiskunnan tuilla, ovat uskonkiihkoilijoita ja rikollisia. Ne keitä akateemiset eivät yleensä tapaa.
Älykkyys ei tee ihmisestä yhtään vähempää laumamielistä. Useimmat mieluummin hyväksyvät vähän hatarat perustelut "sopivalle" mielipiteelle kuin alkavat vastustaa sitä.
Miksi kuvittelet että akateemiset elävät kuin laput silmillä jossain norsunluutornissa? Luulet myös virheellisesti, että akateemiset työskentelevät (ja ilmeisesti asuvat 24/7) 100% yliopistoissa. Mistä ihmeestä olet saanut tuollaiset käsitykset?
Ja mille perustat yleistyksen että 50% maahanmuuttajista ovat rikollisia ja uskonkiihkoilijoita?
Sinä vaikutat itse "kuplassa" elävältä ihmiseltä, joka ei näytä tietävät mitä "akateeminen" tarkoittaa eikä varsinkaan tunne ketään akateemista, saati varmaan maahanmuuttajaakaan. Tulee siis mieleen todellakin jossain syvällä metsän sopukoissa yksinään luolassa elelevä henkilö.
Ja idea, että juuri akateeminen olisi laumaeläin, nauratti kovin sekin. Eli ihminen, jolla ei ole koulutusta, ei tunne maailmaa, ei seuraa mitään, ei lue mitään, hänkö se taas on suuri individualistinen ajattelija? :D
Ihmettelin myös kuvitelmaa, että jonkun on "helpompi olla suvaitsevainen"? Eiköhän suvaitsevaisuus ole ihan perustulakimme pohjalla ja koko EU:n ja sivistyneen maailman poliittinen lähtökohta. Lakimme kieltää syrjinnän ja rasismin. On siis aika outoa väittää, että toisten on vaikeampi noudattaa Suomen lakia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia tavikset ns. elämäm kovan koulun käyneet lyttäävät akateemisia esim. yliopistokoulutuksen saaneita? Ettei vain olisi kateus taustalla.
Akateeminen sortuu avauspuheenvuorossaan argumentointivirheeseen :)
Voinet valaista, että miten?
Koska en ole akateeminen niin en osaa nimetä tätä argumentointivirhettä. Huomaan kuitenkin että kyseessä on argumentointivirhe.
Liittyy käytettyyn lauseeseen "Ettei vaan olisi kateus taustalla" ja sen liittyminen avauksen väitteeseen.
Voin toki olla väärässäkin mutta tuskin. Perustelen asian niin että alunperin argumantointivirheillä ei ollut nimiä (onko kaikilla vieläkään?) vaan joku hoksasi ne virheet ja alkoi luokittelemaan niitä, mutta kuten sanoin niin en ole akateeminen ja perehtynyt asiaan niin en osaa niitä nimetä.
Elikkä akateemisen pitäisi nimetä tuon virheen paikka ja luokka.
Kateuden epäileminen, kun lyttää "sosiaalisesti ylempiarvoisempaa", on hyvin perusteltua, varsinkin kun se näyttäytyy noissa kommenteissa ihan alastomana usein. Ei ole kysymys argumentointivirheestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lyttää akateemisia, mutta olen huomannut että he ovat lähes poikkeuksetta ylimielistä ja mielestään niin paljon parempaa porukkaa... Se, että toisella on erilainen paperi kuin toisella, ei tee kenestäkään yhtään sen parempaa ihmistä.
Et selkeästi tunne paljoa akateemista porukkaa ja samaan aikaan projisoit omat ennakkoluulosi heidän käytöksensä tulkitaan.
Terveisin akateeminen ?
Kyllä.
Ihan samaa porukkaa akateemiset ovat kuin muutkin pulliaiset. Juuri niillä, jotka eivät tunne paljoa akateemisia on omituisia stereotypioita ja harhoja meistä jonain ylimielisenä ryhmänä. Yliopistossa on suuri kirjo erilaisia ihmisiä ja kaikkia heitä yhdistää vain pääasiassa se, että tavoittelevat akateemista loppututkintoa.
Näin juuri. Ihan siellä yliopistolla on huippu tyyppejä ja samaan tapaan täysiä idiootteja kuin missään muuallakin
Öh? Ei. Kyllä siellä yliopistolla on paaaljon enemmän huipputyyppejä kuin muualla. Täysiä idiootteja siellä ei ole ollenkaan. Karsinta yliopistoon on sellainen raja, että täysidiootit eivät vaan pääse sinne. Ja kun täysidiootit on karsittu, niin huipputyyppejä on suhteellisesti enemmän. Mutta muuten tietysti ihmiset yliopistolla eivät pahemmin muista erotu.
Puhuin enemmän sosiaalisista taidoista kommentissani. Älykkäämpiä tietenkin suhteessa enemmän muihin paikkoihin. Tietyillä linjoilla jolle helpompi päästä on kuitenkin myös vähemmän älykästä ainesta.
? Mitä ihmettä höpiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia tavikset ns. elämäm kovan koulun käyneet lyttäävät akateemisia esim. yliopistokoulutuksen saaneita? Ettei vain olisi kateus taustalla.
Akateeminen sortuu avauspuheenvuorossaan argumentointivirheeseen :)
Voinet valaista, että miten?
Argumentointivirhe
SNIP
OMG! Miten typerää! Vastauksena kopipeist koko wikin argumentointivirhe-artikkelista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei akateemisella ole tarve tuoda akateemisuuttaan esille, vaikka wt-porukat näin väittävätkin. Kun aletaan keskustella syvällisiä ja filosofisesti, niin kyllä sen keskustelun tasossa huomaa kuka on akateeminen ja kuka ei.
Viime viikolla akateemiset toivat akateemisuuttaan esiin. Oli pitkä ketju missä eri alojen akateemiset ilmoittivat koulutuksensa ja sen että ovat suvaitsevia. Ketjun idea oli se että koulutettu akateeminen on suvaitseva ja tarkoitettiin mamusuvaitsevaisuutta. Myös idea oli se että älykäs suvaitsee ja kouluttamaton tyhmä ei.
On hyvin suosittua mediankin parissa tuoda esiin tätä että tyhmä kouluttamaton juntti on suvaitsematon, "työläiset ja viljelijäväestö" on sitä junteinta sakkia, on suosituin ilmaus. Tämmöisellä on tosiasiassa vain tarkoitus vaikuttaa ihmisten asenteisiin, juuri niihin tyhmimpiin, alan suvaitsevaksi, en sitten enää ole tyhmä, logiikka :)
Kuule. Ihan omaa kuvitelmaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Samalla tavalla se akateeminen akka uikuttaa kuin duunarivosukin, kun sopivasti kutittelee" tuppasin sanoa jo tekuinssinä.
Myöhemmin lukaisin vielä dipan päälle, mutta eipä se akateemisuuden hienous koskaan avautunut meikäläiselle. Tulipahan todistettua "anytime jos vaan haluan", kun pari hukkamaisteripimua oli sitä mieltä etten pystyisi.
Ja taas amissi keksii tarinoita...
Aivan, olen myös "amissi". Kävin nääs aikuisamitsun noin 10 vuotta DI-papereiden jälkeen. Ai miksikö? Koska minua huvitti eikä iltaisin ollut tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Samalla tavalla se akateeminen akka uikuttaa kuin duunarivosukin, kun sopivasti kutittelee" tuppasin sanoa jo tekuinssinä.
Myöhemmin lukaisin vielä dipan päälle, mutta eipä se akateemisuuden hienous koskaan avautunut meikäläiselle. Tulipahan todistettua "anytime jos vaan haluan", kun pari hukkamaisteripimua oli sitä mieltä etten pystyisi.
Ja taas amissi keksii tarinoita...
Aivan, olen myös "amissi". Kävin nääs aikuisamitsun noin 10 vuotta DI-papereiden jälkeen. Ai miksikö? Koska minua huvitti eikä iltaisin ollut tekemistä.
Jepjep. Samaa porukkaa, joka ei käynyt lukiota, mutta pyrki yliopistoon ja pääsi. Ja jokaikinen näistä harvinaisuuksista päivystää tällä palstalla ja on sitä mieltä, että yliopisto-opiskelu on paskaa. Ja sitten sitä porukkaa, joka pääsi heittämällä yliopistoon opiskelemaan lääkäriksi, mutta menikin opiskelemaan siivoojaksi, koska se on haastavampaa.
Väärin. Lukio -> teku -> TTKK -> aikuisamitsu. Mikä tuossa on mahdotonta?
Ja tuohon aikaan teknilliseen korkeakouluun mentiin pääsykokeiden kautta, oli inssinpaperit tai ei. 60 ov niistä sai "offia".
Vierailija kirjoitti:
Väärin. Lukio -> teku -> TTKK -> aikuisamitsu. Mikä tuossa on mahdotonta?
Se, että akateemisen koulutuksen, vieläpä kovia insinööritieteitä, saaneena suhtautuisit akateemiseen koulutukseen kuin amissimoukan irvikuva.
Ei akateemisella ole tarve tuoda akateemisuuttaan esille, vaikka wt-porukat näin väittävätkin. Kun aletaan keskustella syvällisiä ja filosofisesti, niin kyllä sen keskustelun tasossa huomaa kuka on akateeminen ja kuka ei.