Lue keskustelun säännöt.
Mistä tämä kertoo? (verensokeritasosta...?)
06.12.2015 |
Olen 28 vuotias kahden lapsen äiti. (65cm ja 52kg). Syön huonosti, tiedän sen. Tai tarkemmin liian vähän. Syön tosin myös joka päivä karkkia (iltasin, kun lapset menevät nukkuun).
Ihmettelen suuresti, kuinka pitkiä aikoja voin olla syömättä, eikä itselleni tuu nälkä/ huono-olo. Puolisoni kertoo, että jos hän ei syö aamupalaa, häntä alkaa samantien heikottaan.
Itse pystyn olemaan aamusta iltaan asti syömättä tai juomatta, eikä huono olo siltä tule. Ilmeisesti verensokeritasoni on erittäin hyvä? Vai osaisiko joku kertoa tarkemmin?Tosin en tahallani ole juomatta ja syömättä, mutta välillä se unohtuu, kun on niin kauheesti huolehdittavaa, suunniteltavaa, muistettavaa jne.
Haluaisin oppia syömään yhtä säännöllisesti, kun lapsillekin ruuan teen. Kun toinen lapsista syö jo itsenäisesti, syötän toista lusikalla. En ehdi samaan aikaan syömään, paitsi viikonloppusin kun mies on myös auttamassa. Yritän tosin keksiä ratkaisun tähän, sillä haluan antaa lapsilleni itsekin mallia ruokailuista!
Kommentit (7)
No annat sen toisen opetella lusikoimaan samalla kun sinä syöt. Sitten kun olet syönyt niin voit lusikoida lapselle. Tai sitten samalla kun syöt niin välillä laitat lusikallisen lapsen suuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika erikoista, että olet melkein yhtä pitkä kuin paksukin.
Minusta te äidit, jotka ette "muista" syödä, mutta olette ainakin 5 kertaa päivässä ruan kanssa tekemisissä olette tosi outoja! Se, että syöttää vauvaa lusikalla, ei estä itseä syömästä siinä samalla... Itse syön 5 kertaa päivässä, kahden lapsen kanssa, toinen 5 vuotias ja toinen 1v 6 kk. Samaa ruokaa kuin lapsetkin, joten en näe mikä ongelma yhtälössä on.
Terveellä ihmisellä keho huolehtii automaattisesti verensokeritasosta, joka ei pääse putoamaan liian alas (eikä nousemaan liian ylös), kuten diabeetikoilla. Jotkut nyt vain reagoivat nälkään ja ruan "puutteeseen" ärtymällä.
Vierailija kirjoitti:
Terveellä ihmisellä keho huolehtii automaattisesti verensokeritasosta, joka ei pääse putoamaan liian alas (eikä nousemaan liian ylös), kuten diabeetikoilla. Jotkut nyt vain reagoivat nälkään ja ruan "puutteeseen" ärtymällä.
Riippuu paljon siitä, mitä syö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hupsis! Tarkoitan tietysti 165cm ja 52kg. Mutta hauskasti huomautettu ;)
Koen myös, että haluaisin syödä ruuan rauhassa ja kahden pienen lapsen kanssa se on mahdotonta. Tai ainakin itse koen näin.
Ehkä tosiaan on vain niin, että kehoni on hyvin terve ja huolehtii, ettei laskuja ja nousuja juurikaan pääse tulemaan. Kiitos vastauksistanne!
Onko muilla samanlaisia kokemuksia?