----- ABORTTI vai SYÖPÄHOIDON LOPETTAMINEN? ----- NÄIN hän valitsi...

Vastenmielistä, todella. 

Ei tuossa ole mitään ihanaa.

Mikähän tuossa nyt niin ihanaa on? Kuolema nuorena ja äiditön lapsi.

Typerä tyttö. On saattanu poikakin vähän miettiä kun joutui keskenkasvuisena lapsen yksinhuoltajaksi.

Säälittävää ja kertakaikkisen typerää. Onnistui samalla kertaa munaamaan oikein kunnolla, teiniäitiys ja itsemurha samalla kertaa. Vaatiihan sekin toki jo taitoa, ei sillä. Voi kun olisi saanut kasvaa ja miettiä vielä uudelleen.

Toivottavasti lapsi saa hyvän äitipuolen!

Minulla on 2 ystävätärtä, joiden äiti kuoli pian toisen syntymän jälkeen. Lääkäri olivat varoittaneet, että ei kestä toista raskautta.

Heille tuli äitipuoli kuvaan tyttöjen ollessa liki 10v. Äitipuolen kasvatusmenetelmät ja odotuksen lapsilta olivat kovin erilaiset kuin mihin olivat tottuneet. Hänestä ei ikinä tullut oikeaa äitiä.

Oikean äidin kaipuun aistii heistä vielä aikuisenakin.

Ei meillä kellään ole oikeutta moittia nuoren päätöstä. Teki vaikean ratkaisun ja katsoi lapsellaan olla oikeuden elää ja toivoi itsekin vielä parantuvansa. Olihan ihme jo tapahtunut pelkässä raskaaksi tulemisessa, miksei olisi voinut olla myös mahdollisuus parantua? Monestako meistä olisi samaan?

"Syöpäkasvaimet olivat levinneet laajalti aivoihin ja selkärankaan. Sairaus ei jättänyt paljoakaan toivoa parantumisesta. Hoitojen kanssa lääkärit antoivat hänelle 30 prosentin mahdollisuuden elää seuraavat kaksi vuotta... syöpähoidot tekisivät hänet todennäköisesti steriiliksi..."

Armottoman surullista ja rankkaa ollut hänelle itselleen ja perheelleen. Itse todennäköisesti olisin kuitenkin valinnut aivan samoin, varsinkin kun ennuste olisi parhaimmillaankin kaksi vuotta elinaikaa ja sekin kituen hoidoissa (olen itse seurannut lähiomaisen kamppailua ja lopulta kuolemaa syövän takia, turha tulla kertomaan paranemisprosenteista ja lääkkeistä). Itse ainakin olisin kuvitellut että synnyttämällä lapsen perheelle ja rakkaille jää pysyvä muisto itsestä ja jollain tapaa jatkan itsekin elämää lapsessa, tuo tyttö on tehnyt päätöksensä aidon rakkauden takia.

Kamala päätös hänellä oli tehtävänä.

Hänelle ei luvattu hyviä elinajantoiveita, joten eikös.ollut järkevää pitää.lapsi. Se lohdutti häntä varmaan paljon, että sai synnyttää lapsen maailmaan. Hänestä jäi jotain tänne. Tosin aivan surullista on se, että hän lapsi saa äitipuolen. Äitipuoli saattaa häivyttää mustasukkaisuuttaan lapsen elämästä äidistä kertovat tarinat ja äidin suvun.

Enpä nyt itsemurhaksi sanoisi, kun elinaikaa ei muutenkaan ollut kuin hyvällä tuurilla kaksi vuotta. Ehkäpä halusi vielä kokea raskauden ja äitiyden, kun tiesi joka tapauksessa kuolevansa lähitulevaisuudessa. Omalta ja läheisten kannalta varmasti lohdullinen päätös, kun kuollut tyttö jää lapsensa kautta elämään. Lapsen kannalta en osaa sanoa, jonkun mielestä varmaan lapsella on oikeus äitiin, ja päätös oli siksi itsekäs. Toisaalta kasvaahan niitä tervepäisiä lapsia perinteisen biologisen ydinperhemallin ulkopuolellakin: yksinäiset naiset menevät hedelmöityshoitoihin, sateenkaariperheet kasvattavat lapsia, lapsia adoptoidaan jne. Tärkeintä lienee, että on turvallinen ja rakastava lähipiiri.

Käsittämätöntä. Tuo on ainoa tilanne, jossa itse tekisin abortin. Mielestäni se olisi jopa velvollisuuteni olemasaolevia lapsia kohtaan.