Mies opettaa lapsen huonoille ruokatavoille, mitä ihmettä tehdä?
Mies on kuulemma aina ollut nirso ja jo lapsesta asti kranttu ruokansa suhteen. Hänen perheessään se oli sallittua; omassa perheessäni ei ikinä ole sallittu nirsoilua. Syödään mitä eteen tarjotaan ja sillä sipuli.
No, niin kauan ku lapset oli pieniä selvittiin ruokailutilanteista mitenkuten: joskus mies söi yhdessä meidän kanssamme, joskus ei milloin milläkin verukkeella (ei ole nälkä, söi töissä paljon jne) Olen jo oppinut että mies ei syö mitään perunaruokaa; keitettyjä perunoita meillä on ehkä 2 krt vuodessa; ei mitään kiusauksia, ei patoja, ei keittoja. Enkä ole niitä tehnyt. Joskus mies kokkaa ja silloin ruoka on lähinnä grillausta, jauhelihakastiketta pastan/spagetin kanssa tai tosi harvoin jotain kalaa. Sisäfilepihvi on bravuuri ja hyvää mutta ei minusta arkiruokaa Lettuja paistaa myös mutta pannukakkuun ei koske. Suolaa ja kermaa käyttää ja minusta niitä ei laiteta ruokaan
Nyt sitten nuorempi lapsi lähentelee teini-ikää ja on alkanut entistä valikoivammaksi sen suhteen mitä syö (ei syö kasviksia lämpiminä, ei perunaa, ei kanaa, ei possua nyt listan aluksi) Ylipäätään kaikki arkiruoka on yäk, pahaa ja on jopa oksentanut/yökännyt lautaselleen kun ei vaan "pysty" syömään mitään pehmeää. Nyt sitten jos silmä välttää = en ole kotona ja ruoka on odottamassa/vaatii pelkkää lämmitystä niin 99% siihen ei ole koskettu (ei ole nälkä/ syötiin leipää jne)
Tosi kivaa ja motivoivaa! Miehen mielestä hänen ei tarvitse syödä mitään, mistä ei ei pidä, lapsi ei tykkää arkiruoasta (ei syö koulussakaan kuin sen mitä on pakko) ja minä kiristelen hampaitani hiljaa mielessä. En halua arkiruokailusta järkyttävää valtataistelua mutten haluaisi kasvattaa toista yhtä mahdotonta ruokailijaa :( Mutta millä ihmeellä saan lapsen oppimaan syömään arkiruokaa jos malli toiselta vanhemmalta on, että ei tarvitse syödä jos ruoka ei ole mieleistä? Ja tästä on tapeltu/keskusteltu /väännetty moooooonta vuotta. Mies ei ole pätkääkään halukas muuttamaan suhtautumistaan, ei näe asiassa ongelmaa ja kokee että hän on hyvin elänyt tyylillään 40+ tavallaan eikä aio edelleenkään syödä sellaista, josta ei pidä. Minä en halua hirveää tappelua, josta ei tule mitään. Mikä minulta on keksimättä?
Kommentit (50)
Mies ja lapsi syö mielellään leipää, pizzaa, grillattua ruokaa, naudan sisäfilepihvejä . Mies syö joskus kalaa, lapsi ei koske kalaan ollenkaan, ei ole koskaan maistamista enempää syönyt. Kasviksista menee kurkku.
Itse olen kohtuu kaikkiruokainen ja onneksi myös toinen lapsi syö paremmin kuin toinen. Kalaa söisin mielelläni useimminkin, samoin salaatteja, kasvisosekeittoja tai uunikasviksia; mutta ne saan syödä ihan yksin.
Jotenkin tuntuu, että kysymys on lähinnä siitä, että tämä lapsi ei suostu syömään huonolaatuista ruokaa kun on päässyt paremman makuun. Ihan luonnollista minusta. Nyt kannattaisi aloittajan valittamisen sijasta alkaa vähän panostaa siihen ruuanlaittoonsa. Ostaa parempia raaka-aineita ja tehdä ruoka ajatuksen kanssa ja huolella, sekä lopettaa typerä pelleily suolattomuutensa kanssa. Veikkaanpa, että alkaa ruoka maistua hyvin pian.
Ei ne yrtit ja pippurit riitä. Suola sen maun tuo, eikä sitä tarvitse purkkitolkulla siihen ruokaan tunkea.
Mä olen kaikkiruokainen, mutta joskus aikoinaan koulussa (oli yleisesti hyvät ruoat siinä laitoksessa) oli niin mautonta ruokaa, että sitä en yksinkertaisesti saanut alas. Ruoka oli hyvän näköistä ja tuoksuikin, mutta se maku oli niin valju, että vieläkin iljettää.
Yli kymmenen vuoden jälkeen itselläni on kertakaikkisen mennyt kiinnostus kaikkeen kokkaamiseen kun pöydästä löytyy aina vähintään yksi, joka ei tykkää. Ja aika on tässkin perheessä kortilla; siihen ruoanlaittoon ei ole tuntitolkulla aikaa/motivaatiota arkipäivinä. Arkeen haluan nopeita ja halpoja ruokia, ei mitään tuntien urakkaa.
Lapsen listalle mahtuu myös nakit, joissa olen tehnyt myönnytyksen epäterveellisen sallimisen kanssa.
No voi hitto, aika hankala tilanne teillä. Jospa pitäisit ruokapäiväkirjaa miehen ja teinin syömisistä pari viikkoa ja sitten yrittäisit sen avulla näyttää että ei oo ihan ok. Luulisi miestä kiinnostavan edes kasvavan teinin ravinto? Myös ravintoterapeuttiin voi ottaa yhteyttä, se ei ole mitään hihhulointia vaan ihan järkeviä apuja saa. Kyllä miehetkin ymmärtää lopulta kun rautalangasta vääntää ja joku "ammattilainen" selittää.
Ruokaan ei saa laittaa suolaa tai kermaa? Joo, en ihmettele ettei ne sun kokkaukset uppoa =D En itsekään pidä kinkkukiusauksesta tai kaalilaatikosta, saati syö perunaa ihan muuten vaan kovin usein. Mielestäni arkiruuan voi koskaa hyvinkin pasta+salaatti+proteiini, jos se kelpaa. Jos ruokasi ovat rakenteeltaan "pehmeitä" niin ei se kovin mukava suutuntuma kyllä ole...
Oletko yrittänyt ottaa teiniä mukaan kokkailuun? Ehkä innostuisi jos itse tekisi myös...
Siinä olen muiden kanssa samaa mieltä, että ilman suolaa ei ruoka kyllä maistu millekään. Tarkoitus on rajoittaa suolan käyttöä, ei jättää kokonaan pois! Elimistö tarvitsee myös sitä.
Ei ole sinun velvollisuutesi/oikeutesi tuputtaa kenellekkään mitään ruokia mistä ei pidetä.
Oho vahingossa tuli nuo " " ammattilaiseen # 26
Vierailija kirjoitti:
Luulisi miestä kiinnostavan edes kasvavan teinin ravinto? Kyllä miehetkin ymmärtää lopulta kun rautalangasta vääntää ja joku "ammattilainen" selittää.
Ei, miehen mielestä riittää että lapsi pysyy hengissä. Ja ravintoterapeutin puheille ei suostuisi tai ei ainakaan kuuntelisi. Hän on jääräpäisesti sitä mieltä että ihmisen ei tarvitse syödä mitään, mistä ei pidä ja mitään kasviksia, vihanneksia tai hedelmiä ei ole mikään pakko syödä missään muodossa jos ei tykkää.
Sisäfilee ei ole bravuuri, sen osaa tollokin tehdä. 20 sekuntia per puoli, ripaus suolaa ja pippuria. Näin siksi että sellainen liha ei vaadi juurikaan taiota.
Vierailija kirjoitti:
Mies ja lapsi syö mielellään leipää, pizzaa, grillattua ruokaa, naudan sisäfilepihvejä . Mies syö joskus kalaa, lapsi ei koske kalaan ollenkaan, ei ole koskaan maistamista enempää syönyt. Kasviksista menee kurkku.
Noilla tiedoilla heillä molemmilla on ravinnepuutoksia. On yksilöllistä miten nopeasti nuo kehittyvät sairauksiksi.
Sinuna söisin monipuolista ruokaa ja antaisin miehen huolehtia omasta ja lapsen ruokailusta. Hyvässä lykyssä lapsi oppii syömään kunnolla jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Yli kymmenen vuoden jälkeen itselläni on kertakaikkisen mennyt kiinnostus kaikkeen kokkaamiseen kun pöydästä löytyy aina vähintään yksi, joka ei tykkää. Ja aika on tässkin perheessä kortilla; siihen ruoanlaittoon ei ole tuntitolkulla aikaa/motivaatiota arkipäivinä. Arkeen haluan nopeita ja halpoja ruokia, ei mitään tuntien urakkaa.
Lapsen listalle mahtuu myös nakit, joissa olen tehnyt myönnytyksen epäterveellisen sallimisen kanssa.
Kyllä se nakki ja makkara on ihan oikeaa ruokaa. Ei sitä muuten saisi myydä ruokana.
Kuka tässä loppujen lopuksi on se perheenne ongelma.
Miten ihmeessä tässä ketjussa suola, voi, kerma ja nakit on ok ruokaa kun yleensä täällä kaikki syö täydellisen terveellistä maistuvaa, tuoretta ja monipuolista kotiruokaa ilman suolaa, kermaa tai rasvaa?
Miestä vois ehkä
Lotivoida sillä että kuuluu siihen porukkaan joka ei ehkä koskaan eläkkeelle pääse, muut pääsee nauttimaan hänen eläkemaksuissa maksamista rahoistaan kun hän itse kuolee kuuskymppisenä.
Teini kannattaa laittaa itse kokkaamaan terveellistä ruokaa. Pistä se googlettamaan ohjeita mitä olisi halukas koittamaan ja yhdessä sitten teette.
Ihanan rento mies. Ap,teillä ei ole saanut nirsoilla, niin et kai kuvittele voivasi ymmärtää vapaamman kasvatuksen saanutta. Perkeleen nipotusta sulta, kunhan lapset veriarvot ovat kunnossa ja ruoka kuitenkin maistuu. Ovatko allergiat testattuja, tuskin. Itse syön mikä maistuu, olen ollut aina sellainen. Vaihdetaan miehiä, saat tuon mun ravinto-oppineen, otan sun miehesi ja vietämme ihania orgioita, kai sille hyvä viini maistuu. Tiedätkö edes lapsesi lab.kokeiden tulokset. Anna sinäkin muiden elää tavallaan. NIPOTTAJA.
Onnitteluni, olet onnistunut kasvattamaan nuoren, joka päätyy ennen täysi-ikää psykologin puheille keskustelemaan siitä, että ruoka on iso ongelma. Miksi ihmeessä äidit ei tajua sitä, että ruoka on pelkkää ravintoa, se ei ole aikaa eikä rakkautta eikä välittämistä. Perhe syö sitä mitä se syö, mutta siitä ei tehdä mitään isoa numeroa, jos ei maita peruna tai suolaton veteen tehty pinaattikeitto.
Oma 95v isoäitini syö joka päivä suolakalaa, rasvaista juustoa ja laittaa kermaa lähestulkoon kaikkiin ruokiin. Ei se infarkti välttämättä iske, vaikka syö maistuvaa ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Onnitteluni, olet onnistunut kasvattamaan nuoren, joka päätyy ennen täysi-ikää psykologin puheille keskustelemaan siitä, että ruoka on iso ongelma. Miksi ihmeessä äidit ei tajua sitä, että ruoka on pelkkää ravintoa, se ei ole aikaa eikä rakkautta eikä välittämistä. Perhe syö sitä mitä se syö, mutta siitä ei tehdä mitään isoa numeroa, jos ei maita peruna tai suolaton veteen tehty pinaattikeitto.
Oma 95v isoäitini syö joka päivä suolakalaa, rasvaista juustoa ja laittaa kermaa lähestulkoon kaikkiin ruokiin. Ei se infarkti välttämättä iske, vaikka syö maistuvaa ruokaa.
Suola, kerma ja rasva eivät suinkaan ole synonyymeja maistuvalle. Kohtuukäytettyinä toki oivallisia, mutta esim suola on pitkälti tottumiskysymys - kun lapsesta asti tottuu vetämään kaiken sapuskansa tönkkösuolattuna niin vähempi ei maistu miltään. Siksipä ruoka tehdäänkin vähäsuolaisena ja pöytään katetaan sirotin, jotta nuo makuhermonsa pilanneet voivat pilata sen ruuan itselleen sopivalla suolamäärällä.
Vierailija kirjoitti:
Mies ja lapsi syö mielellään leipää, pizzaa, grillattua ruokaa, naudan sisäfilepihvejä . Mies syö joskus kalaa, lapsi ei koske kalaan ollenkaan, ei ole koskaan maistamista enempää syönyt. Kasviksista menee kurkku.
Itse olen kohtuu kaikkiruokainen ja onneksi myös toinen lapsi syö paremmin kuin toinen. Kalaa söisin mielelläni useimminkin, samoin salaatteja, kasvisosekeittoja tai uunikasviksia; mutta ne saan syödä ihan yksin.
Tee sellaisia ruokia joissa kasvikset on ruuan seassa, ei meilläkään muksut tykkää mistään erillisistä uunikasviksista. Kokeile vaikka oikeaa kanacurrya ja chili con carnea, gumboa, jambalayaa jne. Näissä on reilusti makua eikä seassa olevat kasvikset erotu niin selkeästi.
Tee sitten leipä itse ja jätä leikkeleet pois ja laita suolaa ruokaan!