Kielen vaihtaminen parisuhteessa

Jotkut ns.mamupatjanaiset ovat ylpeitä poikaystävänsä kielitaidottomuudesta ja varmaan oikein ylpeänä sönkkäävät julkisella paikalla esim.espanjaa, jotta kaikki näkevät miten eksoottinen ja sivistynyt on. Olen siis tuntenut tällaisia mamuja, joiden tyttöystävä ei rupea puhumaan suomea, kun ei halua miehen olevan "kuin suomalainen mies".

Että erotu eduksesi vain ja opeta myös puhumaan suomea.

-Mies 29v + 1v-

Toisaalta meillä on niin että missään ei ole niin todennäköistä että molemmat puhutaan miehen kielellä kuin julkisella paikalla koska näin muut eivät ymmärrä mitä sanotaan. Todella kätevää, vaikka täytyykin muistaa vähän mitä sanoo koska ainahan joku toinenkin saattaa ymmärtää. Mutta kuitenkin on kotoisampi tunne kun ei muut kuuntelene. Etenkin pääkaupunkiseudulla siis mennään todella paljon julkisesti miehen kielellä koska muutenkin porukka on niin tottunut että on ulkomaalaisia opiskelijoita jne niin ei kukaan ihmettele, maalla taas saa enemmän huomiota siitä että puhuu jotain "outoa kieltä" ja on helpompi mennä vaan suomella.

Heippa! Täällä toinen, joka on samaa asiaa miettinyt! Todellakin ymmärrän, ettei ole helppoa ja luontevaa vaihtaa kieltä tosta noin vaan. Olen oman poikaystävän kanssa seurustellut kolme vuotta ja käyttämämme kieli on englanti. Olemme asuneet yhdessä Suomessa ja tällä hetkellä hänen kotimaassaan. Suomessa hän kävi suomen kielen kurssilla ja oppi jonkin verran suomea. Kotona kuitenkin pääasiassa puhuttiin englantia. Välillä yksinkertaisia keskustelunpätkiä käytiin suomeksi. Suurin osa sukulaisistani ei kuitenkaan puhu hyvää englantia, joten heidän seurassaan poikaystäväni on pakko puhua suomea. Hän on siis sukulaisteni kautta oppinut todella paljon sanoja ja yksinkertaista lauseenmuodostusta. Samaten nyt, kun asutaan hänen kotimaassaan, niin sukulaisensa pakottavat minut puhumaan heidän äidinkieltään ja olenkin oppinut hyvin. Keskenämme edelleen puhutaan englantia, koska se vaihto ei vain tule luonnostaan. Joskus saatetaan sekoittaa pakkaa puhumalla omia äidinkieliämme. Ymmärrän kyllä, että varmasti molemmat olisimme oppineet nopeammin toisen äidinkielen, jos kotona ei puhuttaisi englantia. Mutta mutta, menee se näinkin. :) sukulaisten ansiosta täällä siis on opittu, heille se tuntuu olevan paljon helpompaa pakottaa toinen käyttään vierasta kieltä. :D toki on myös ne kielikurssit mahdollisia. Meillä onneksi on ollut tilanne, jossa ei ole mitään kamalaa kiirettä oppia toisen osapuolen äidinkieltä.

Tsemppiä teille asian kanssa ja toivottavasti löydätte itsellenne sopivan ratkaisun! :)

Ps. Alkoi ärsyttää puolestasi, kun heti tänne oli tullut kommenttia ihmisiltä, joilla ei selkeästi kokemusta tästä asiasta ole...

Jos tyyppi haluaa elää ja asua Suomessa, niin ehdottomasti suomenkieli käyttöön. Pitemmällä tähtäimellä tästä on teille kummallekkin hyötyä. Näin hän oppii itsenisesti hoitamaan asioita ja kannustaa miestä oma-aloitteisesti tarttua eteen tuleviin tilanteisiin.  win-win tilanne!

Vierailija kirjoitti:

Kauanko sun miehesi on ajatellut asua Suomessa puhumatta maan kieltä?

Asun itsekin maassa jonka kieltä en puhu enkä aio opetella, englannilla pärjää mainiosti ja niin pärjää Suomessakin. Varsinkin jos on maassa vain lyhyemmän aikaa eikä pysyvästi asettumassa aloilleen niin onhan se jo ajanhukkaakin opetella yhtä maailman vaikeimmista kielistä ellei OIKEASTI löydy mielenkiintoa sen opetteluun. Sen energian voi valjastaa johonkin hyödyllisempäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Jos tyyppi haluaa elää ja asua Suomessa, niin ehdottomasti suomenkieli käyttöön. Pitemmällä tähtäimellä tästä on teille kummallekkin hyötyä. Näin hän oppii itsenisesti hoitamaan asioita ja kannustaa miestä oma-aloitteisesti tarttua eteen tuleviin tilanteisiin.  win-win tilanne!

Kiitos vastauksestasi :) Joo, muakin ärsyttää, viesteistä tosiaan huomaa ettei heillä ole kokemusta asiasta. Saattaisi muuttaa vähän ihmisten perspektiiviä asioihin jos joutuisivat itse vaihtamaan kumppanin kanssa puhuttua kieltä. Mutta kiva kuulla että muillakin on samoja kokemuksia. Olen itsekin koettanut opiskella vähän miehen äidinkieltä ja haluaisin sitä oppia enemmänkin. En kuitenkaan odota että mieheni alkaisi sitä minulle opettamaan. Toki voin häneltä kysyä neuvoa, kuten hänkin minulta suomen kielestä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Heippa! Täällä toinen, joka on samaa asiaa miettinyt! Todellakin ymmärrän, ettei ole helppoa ja luontevaa vaihtaa kieltä tosta noin vaan. Olen oman poikaystävän kanssa seurustellut kolme vuotta ja käyttämämme kieli on englanti. Olemme asuneet yhdessä Suomessa ja tällä hetkellä hänen kotimaassaan. Suomessa hän kävi suomen kielen kurssilla ja oppi jonkin verran suomea. Kotona kuitenkin pääasiassa puhuttiin englantia. Välillä yksinkertaisia keskustelunpätkiä käytiin suomeksi. Suurin osa sukulaisistani ei kuitenkaan puhu hyvää englantia, joten heidän seurassaan poikaystäväni on pakko puhua suomea. Hän on siis sukulaisteni kautta oppinut todella paljon sanoja ja yksinkertaista lauseenmuodostusta. Samaten nyt, kun asutaan hänen kotimaassaan, niin sukulaisensa pakottavat minut puhumaan heidän äidinkieltään ja olenkin oppinut hyvin. Keskenämme edelleen puhutaan englantia, koska se vaihto ei vain tule luonnostaan. Joskus saatetaan sekoittaa pakkaa puhumalla omia äidinkieliämme. Ymmärrän kyllä, että varmasti molemmat olisimme oppineet nopeammin toisen äidinkielen, jos kotona ei puhuttaisi englantia. Mutta mutta, menee se näinkin. :) sukulaisten ansiosta täällä siis on opittu, heille se tuntuu olevan paljon helpompaa pakottaa toinen käyttään vierasta kieltä. :D toki on myös ne kielikurssit mahdollisia. Meillä onneksi on ollut tilanne, jossa ei ole mitään kamalaa kiirettä oppia toisen osapuolen äidinkieltä.

Tsemppiä teille asian kanssa ja toivottavasti löydätte itsellenne sopivan ratkaisun! :)

Ps. Alkoi ärsyttää puolestasi, kun heti tänne oli tullut kommenttia ihmisiltä, joilla ei selkeästi kokemusta tästä asiasta ole...

Oho, mun piti lanata tätä viestiä tuohon ylempään kommenttiin!! Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän kansallisuudesta onko. mahdollisuuksia edes oppia auttavasti suomenkieltä aikuisena.

No kansallisuudesta se ei todellakaan riipu lainkaan.

Ammatin puolesta olen huomannut kansallisuuksia, joille mene suomenkieli perille. Onko sitten vika asenteissa vai kyvyssä oppia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän kansallisuudesta onko. mahdollisuuksia edes oppia auttavasti suomenkieltä aikuisena.

No kansallisuudesta se ei todellakaan riipu lainkaan.

Ammatin puolesta olen huomannut kansallisuuksia, joille mene suomenkieli perille. Onko sitten vika asenteissa vai kyvyssä oppia?

En ole kirjoittanut kumpaakaan näistä kommenteista, mutta saisinko kysyä mitkä kansalaisuudet kyseessä?

Onko mistä kotoisin. Kaikki ei opi koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän kansallisuudesta onko. mahdollisuuksia edes oppia auttavasti suomenkieltä aikuisena.

No kansallisuudesta se ei todellakaan riipu lainkaan.

Ammatin puolesta olen huomannut kansallisuuksia, joille mene suomenkieli perille. Onko sitten vika asenteissa vai kyvyssä oppia?

En ole kirjoittanut kumpaakaan näistä kommenteista, mutta saisinko kysyä mitkä kansalaisuudet kyseessä?

Lähi-Idästä ja Afrikasta lähtöisin olevat, aasialaiset oppii ja Euroopasta lähtöisin olevat oppii myös aikuisena melko hyvin suomenkielen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän kansallisuudesta onko. mahdollisuuksia edes oppia auttavasti suomenkieltä aikuisena.

No kansallisuudesta se ei todellakaan riipu lainkaan.

Ammatin puolesta olen huomannut kansallisuuksia, joille mene suomenkieli perille. Onko sitten vika asenteissa vai kyvyssä oppia?

En ole kirjoittanut kumpaakaan näistä kommenteista, mutta saisinko kysyä mitkä kansalaisuudet kyseessä?

Lähi-Idästä ja Afrikasta lähtöisin olevat, aasialaiset oppii ja Euroopasta lähtöisin olevat oppii myös aikuisena melko hyvin suomenkielen.

Ei liene mitään kansalaisuutta, joka millään tavalla estäisi kielten oppimisen. Uuden kielen oppiminen on kuitenkin vaikeampaa silloin, jos ei aikaisemmin ole opiskellut vieraita kieliä. Samoin jos ei ole muutenkaan päässyt olemaan juuri koulussa. Jos joutuu opettelemaan lukemisenkin perusteista, oppiminen on vielä hitaampaa.

Sen sijaan se, että "Afrikasta lähtöisin olevat" eivät oppisi kieliä, on ihan höpöhöpöä. Monissa Afrikan maissa puhutaan useita kieliä, joita myös oletetaan ihmisten osaavan. Viiden kielen puhuminen ei ole mitenkään harvinaista. On vain niin, että täällä Suomessa kielikursseilla ovat todennäköisemmin ne konfliktialueita lähteneet, joilla ei ole ollut mahdollisuutta opiskella kieliä aikaisemmassa elämässään.

Meillä ei ole onnistunut kielen vaihtaminen, vaikka olemme sitä usein vuosien varrella yrittäneet. Mieheni puhuu erittäin hyvää suomea ja esim. muiden seurassa puhumme kyllä keskenämme suomea.

Kahdestaan ollessa palaamme kuitenkin aina miehen äidinkielen käyttöön. Tämä johtuu siitä, että meidän molempien olemus muuttuu ihan merkittävästi kielestä riippuen. Mieheni kielellä meillä on mukavinta olla yhdessä ja se nyt kuitenkin meille on tärkeintä.

Meillä on suomalais-englanninkielinen perhe. Puhun itse yliopistotasoista englantia, olemme molemmat akateemisia. Jotta mieheni pääsisi samaan kielitaitoon suomen osalta kuin minä englannin osalta puhutaan varmastikin monesta monesta vuodesta. En minäkään vuodessa tai parissa kielitaitoani ole hankkinut. On aika kaukainen ajatus, että olisimme valmiita vaihtamaan kieltä ja puhumaan vuosikaudet helppoja asioita kuten "Ota pyykit narulta". Ihmiset, joilla ei ole asiasta mitään kokemusta eivät selvästikään harrasta parisuhteissaankaan syvällisiä keskusteluita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän kansallisuudesta onko. mahdollisuuksia edes oppia auttavasti suomenkieltä aikuisena.

No kansallisuudesta se ei todellakaan riipu lainkaan.

Ammatin puolesta olen huomannut kansallisuuksia, joille mene suomenkieli perille. Onko sitten vika asenteissa vai kyvyssä oppia?

En ole kirjoittanut kumpaakaan näistä kommenteista, mutta saisinko kysyä mitkä kansalaisuudet kyseessä?

Lähi-Idästä ja Afrikasta lähtöisin olevat, aasialaiset oppii ja Euroopasta lähtöisin olevat oppii myös aikuisena melko hyvin suomenkielen.

Ei liene mitään kansalaisuutta, joka millään tavalla estäisi kielten oppimisen. Uuden kielen oppiminen on kuitenkin vaikeampaa silloin, jos ei aikaisemmin ole opiskellut vieraita kieliä. Samoin jos ei ole muutenkaan päässyt olemaan juuri koulussa. Jos joutuu opettelemaan lukemisenkin perusteista, oppiminen on vielä hitaampaa.

Sen sijaan se, että "Afrikasta lähtöisin olevat" eivät oppisi kieliä, on ihan höpöhöpöä. Monissa Afrikan maissa puhutaan useita kieliä, joita myös oletetaan ihmisten osaavan. Viiden kielen puhuminen ei ole mitenkään harvinaista. On vain niin, että täällä Suomessa kielikursseilla ovat todennäköisemmin ne konfliktialueita lähteneet, joilla ei ole ollut mahdollisuutta opiskella kieliä aikaisemmassa elämässään.

Juuri näin. Lisäisin vielä, että tutkimusten mukaan oman äidinkielen rakenteen teoreettinen hallinta on myös hyvin tärkeä peruste vieraiden kielten oppimiseen, minkä takia mamukriitikkojen jatkuva kieliopetusnillitys on jälleen yksi esimerkki heidän tyhmyydestään.

Ap:n kysymykseen, minulla oli avovaimoni kanssa puhua suomea ja hänellä omaa äidinkieltään ja sitten kun puhuttiin jostain monimutkaisemmasta, niin englantiin vaihtaminen tapahtui aika luontevasti. Molemmat tosin osasimme toistemme kieliä jonkin verran jo tavatessamme.

http://www.vauva.fi/keskustelu/2450163/aar_jyy_loynsan_tynait

Puhutaan englantia ja vaihto ei ole onnistunut mutta pakko tehdä lähitulevaisuudessa sillä olen raskaana. Englanti ei ole kummankaan meistä äidinkieli vaikka molemmat puhumme sitä lähes natiivitasolla.

olen samassa tilanteessa.tuntui ihan kummalliselta,kun mies puhui suomea minulle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän kansallisuudesta onko. mahdollisuuksia edes oppia auttavasti suomenkieltä aikuisena.

No kansallisuudesta se ei todellakaan riipu lainkaan.

Ammatin puolesta olen huomannut kansallisuuksia, joille mene suomenkieli perille. Onko sitten vika asenteissa vai kyvyssä oppia?

Todennäköisemmin oman äidinkielen rakenteessa. Kielenoppiminen on todennäköisesti vaikeaa jos yrittää opiskella aivan toisenlaisille lainalaisuuksille rakentuvaa kieltä.

Painuhan vajukki hittoon täältä, sinun mielipiteet ei kiinnosta ketään. Katkeruus paistaa niin läpi tästä säälittävästä avautumisesta. Olet ihan uuden sanan oppi ut vajukki, oikein mamupatja.? Tajuatko vajukki että suurin osa meistä on naimisissa miehemme kanssa, olen kyllä ihan ihminen en patja. Ehkä sinulla on tyydyttävä suhde patjasi kanssa, muista vaihtaa välillä ja muista tuuletus!