Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Katsoitteko eilen Marja Hintikka Liven?

Vierailija

Mulle tuli ihan fyysisesti paha olla siitä piiskaamisesta, kauheeta että lapset joutuu kokeen tollasta niin monessa perheessä :(
Sillä naisvieraalla oli hyvät jutut. Eskosta tykkään myös.
Jennylle nauran joka kerta ääneen.

Kommentit (14)

Vierailija

Meinasin tehdä aloituksen samasta aiheesta. Mua rupes itkettämään, kun näin miten se lyöminen sattui niitä. Itsekin olen saanut lapsena vitsaa pyllylle. :-(

Omalle lapselle en oo muuta ruumiillista kuritusta antanut kuin tukkapöllyä joskus. Mutta nyt kyllä loppuu sekin tässä perheessä. Kyllä se lapseen sattuu vaikkei aikuinen sitä aina ajattelekaan. :`(((

Vierailija

Katsoin ja oli ihan yllättävän järkyttävää. Yleisökin siellä ensin naureskeli, kun ne pahoinpitelijät, showpainijat, olivat toki koomisia hahmoja, mikä vaan tehosti sitä järkytystä, kun porukka tajusi, että ei hemmetti, niihin sattuu OIKEASTI. Olen itsekin antanut tukkapöllyä, mistä en ole ikinä ollut ylpeä. Joskus mietin, kun sanotaan, että vaikka 30 % kannattaa jotain kuritusmuotoa, niin vedetäänkö se johtopäätös siitä, kuinka moni myöntää niin tekevänsä. Itse nimittäin olen mm. huutanut ja antanut tukkapöllyä, mutta en ikimaailmassa pidä niitä hyvinä keinoina, myönnän ihan täysin oman syyllisyyteni ja vajavaisuuteni tässä asiassa. Mutta kuten Katri Manninen hyvin sanoi, pitää olla tiukassa paikassa jokin muu keino toimia kuin se pahoinpitely. Itse tajusin joskus, että minun täytyy miettiä se jo etukäteen, ei siinä vaiheessa, kun mieli pimenee, enää keksi mitään. Pahoinpitely on selvästi väärin, mutta kuten K. M. sanoi, jos siihen syyllisyyteen jää vain vellomaan, ahdistus kasvaa, ja juuri se ahdistus usein aiheuttaa jo alunperinkin sen pahoinpitelyn. Eli se ei auta vaan pahentaa tilannetta. "En ikinä enää tee niin" -hokeminen ei auta, pitää keksiä käytännöllisiä, konkreettisia juttuja mitä tekee vaaratilanteessa, kuten K. M. lyö tyynyä purkaakseen höyryjä. Mutta siinä tämä ohjelma oli MAINIO, että jos jollakulla ei tähän mennessä ole oikein ollut motivaatiota muuttaa toimintaansa, keksiä keinoja, niin nyt kyllä varmasti on. Ihan sama vaikka olisi kuinka monta sukupolvea lapsia pätkitty ympäri seiniä, niin se kipu ja tuska on joka kerralla uusi. Lyöminen on lyömistä, ei sille mitään hienompaa nimeä tarvitse keksiä (kuten kasvatus).

Vierailija

Minäkin sain lapsena piiskasta, mutta ei se sattunut. Teko oli enemmänkin symbolinen. Pahempi oli se häpeän tunne.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minäkin sain lapsena piiskasta, mutta ei se sattunut. Teko oli enemmänkin symbolinen. Pahempi oli se häpeän tunne.
Sama. Kyllä se sattuikin, mutta häpeä oli kai suurempi tunne.

Vierailija

Se on hyvä, että ohjelma on saanut tunteet pintaan. Toki osalla se johtuu siitä, että toimii itse aivan yhtä järkyttävästi omiaan lapsiaan kohtaa kuin show-painijat tai naureskeleva studioyleisö tv-ohjelmassa. 

Vierailija

Ap on myös huutanut lapsille ja pimeänä hetkenä tukistanut. Sitä en tosin enää tee enkä ole tehnyt pitkiin aikoihin. Ohjelma vahvisti entisestään sen. Katrilta tuli hyviä konkreettisia vinkkejä. Mulla myös kiristyy leukaperät ja koko kasvot. Nyt on hyvä työstää niitä. Minua on myös lapsena nakeltu pitkin seiniä. En muista siitä niinkään sitä kipua vaan sen häpeän ja surullisen ja pahan mielen.
Ap

Vierailija

Odotan parhaillaan ensimmäistä lasta, ja ohjelma sai todellakin miettimään! Mulle annettiin pienenä tukkapöllyä ja selkään, lisäksi huudettiin naama punaisena uhaten väkivallalla. Ja muistan vaan pelon, ja että huusin kuinka sattuu, en edes sitä mitä olin tehnyt väärin.
Teen ihan kaikkeni, etten ikinä joudu sortumaan vastaavaan. Mikä oikeus aikuisella on pahoinpidellä puolustuskyvytöntä lasta ilman seuraamuksia kun ei muitakaan sen enempää??

Vierailija

Empä edelleenkään katsonut.

Hintikan ja Lehtisen edellinen "radioshow" noin 10 vuotta sitten teki huonoudessaan niin pahan olon etten ole vieläkään toipunut.

Kemiat ei kohtaa.

Vierailija

Melkoinen Fail oli ohjelman pointti.

Se että ruumiillisen kurituksen antaa vanhemmat, joiden lapsi tietää rakastavan häntä on aivan eri asia kuin se, että jotkut köriläät pahoinpitelee aikuisia naisia.  Väkivalta ja pahoinpitely tai niillä uhkaaminen on eri asia kuin ruummiillinen kuritus tai sillä uhkaaminen. Ruummillista kuritusta annetaan aivan eri tarkoitusperistä kuin pahoinpitely ja lapsikin tajuaa sen. Sitä ei myöskään pitäisi antaa vihaisena ja kaikenlainen hakkaaminen ei todellakaan ole ok.

Minäkin sain lapsena risua ja tukasta tai korvalehdestä joskus tartuttiin ja olen kiitollinen että näin tapahtui. Tosiaan eihän tuo nyt paljon sattunut vaan se häpeä oli siinä se pointti.

Vielä kun vanhemmat tekivät selväksi sen, että heidän on tämä nyt pakko tehdä, koska ovat sen luvanneet, niin tuntui jo silloin lapsena järkevältä ja ymmärsi pointin. Vähän jälkeenpäin oli ihan hyvä, turvallinen ja rauhallinen olo. Ei missään nimessä aiheuta mitään traumoja lapselle.

Itse pidän naama punaisena huutamista, -jota nykyään kuulee yhä enemmän vanhemmilta- paljon traumaattisempana kuin pikku ripsausta "koivuniemen herralta".

Eihän sanallinenkaan kuritus, ynnä "jäähylle" pistämiset tunnu mukavalta, mutta onko kurin pointti tuntua mukavalta?

Näin lapsi oppii, että kun tekee jotain ilkeää tai tyhmää, niin siitä seuraa epämukavuutta. Hyvin yksinkertaista mutta jos tuo oppi jää saamatta tai antamatta, niin iän karttuessa häpeä on aina vain isompi sekä lapselle itselleen, että myös vanhemmille. Lopulta saattaa käydä, niin että pikku ripsaus ei enää auta ja kuritusta jatkaa sitten muut tahot kuin vanhemmat.

Vierailija

Katsoin tänään Areenasta. Onneksi olin lukenut jo että siinä piiskataan, niin se ei järkyttänyt. Mutta ne luvut joiden mielestä eri jutut on ok kyllä yllätti. Itse en hyväksy väkivaltaa. Yllätyin myös että Esko Eerikäinen vaikutti niin hyvältä isältä.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat