Mitä lapsenne harrastaa ja mitä hyötyä siitä on?

Taitoluistelussa 10 v treenaa 5-6 kertaa viikossa, luit ihan oikein. Ei ole siis helppo laji, vaativimmasta päästä varmasti. Vaatii sinnikkyyttä ja motivaatiota mennä koulun jälkeen treeneihin säännöllisesti. Lomia on jouluna viikon verran, pari viikonloppua syksyllä ja kesällä heinäkuussa. Muuten treenataan vuoden ympäri plus kisat päälle.

Pitääkö harrastuksesta olla jotain hyötyä? Lapset tekee sitä, mikä niitä kiinnostaa. Itse harrastan moottoripyöräilyä ja siitä ei hyödy kuin varaosa- ja varustekauppias. Kivaa on silti.

Minusta ihan mikä tahansa harrastus on hyödyllinen monellakin tapaa. Lapsi saa iloa  ja itsetunto kohoaa kun oppii uusia taitoja asioita. Harrastuksen parista löytää samanhenkisiä kavereita. Joukkuelajeissa oppii ryhmätaitoja. Jos harrastuksesta  tulee pitkäikäinen, tuo se mielekästä sisältöä elämään etenkin teini-iässä, ja voi suojata siltä, ettei notku iltoja kaupungilla ja päädy huonoon seuraan. Mielestäni mieluinen harrastus on yksi osatekijä (mutta ei tietenkään ainut eikä ehdottoman välttämätön) siinä, että lapsesta kasvaa tasapainoinen ja terve aikuinen. 

Meillä lapset saavat harrastaa sitä, mitä itse haluavat heti kun osaavat mielipiteensä kertoa. Tällä hetkellä on jalista, luistelua, kokkausta, partiota ja lorukerhoa, ei samalla lapsella kaikkea vaan 1-3 harrastusta kullakin. 

Paljon parempi 5 iltaa taitoluistelua viikossa kuin videopelejä tai kännykällä näpläämistä. Omat harrastaa ratsastusta. Kallista, tiedän. Mutta kehittää tasapainoa, kehon hallintaa ja ennen kaikkea itsevarmuutta. Lisäksi opettaa vastuuta ja huolellisuutta.

Poika harrastaa lätkää ja tyttö teatteria. Molemmat teinejä.

Kundilla ainakin meinaa muuten vapaa-aika mennä tietokonetta tai xboxia pelaillessa, niin todella hyvä, että on teini-iän harrastanut 3-5 kertaa viikossa lätkää. Harrastusvuosia on takana noin 10. Saanut kavereita, hyvä kunto, liikunnallinen elämäntapa, oppinut ryhmässä toimimista ja yhteistyötä, sulautuu hyvin isoon joukkoon, oppinut käsittelemään pettymyksiä (tosin vähän huonosti)...hyviä asioita on vaikka kuinka paljon!

Tyttö taas on teatteriharrastuksensa myötä tullut rohkeammaksi, oppinut esiintymään, saanut ystäviä, oppinut sitoutumaan siihen mihin ryhtyy, ompelee roolivaatteita, maalaa lavasteita ym.ym.

En keksi harrastuksista mitään negatiivista.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin tänään kun työkaveri kertoi tyttärensä käyvän taitoluisteluharjoituksissa useita kertoja viikossa. Mitä ihmeen hyötyä sellaisesta on? Voihan liikuntaa harrastaa halvemmallakin eikä taitoluistelu ole varmaan edes kehittävin laji? Vaikea myöskään uskoa, että lapsesta mikään julkkis tulisi, itselleni tulee mieleen vain Susanna Rahkamo. Omat lapseni käyvät partiossa ja pyhiksessä, koska ne antaa hyvät eväät elämään.

Minkä takia lapsesta pitäisi tulla julkkis? :o

Muuten, partio ja pyhis eivät kummatkaan ole kehittäviä "lajeja".

Meillä tyttö käy kuvataidekoulua ja on kehittynyt sekä piirtämisessä että keskittymisessä. Koululta on tullut palautetta, että tyttö jaksaa keskittyä tehtäviin tunneilla todella hienosti. Kuvataidekoulu on ohjannut siihen suuntaan, että ns. työn imu löytyy helpommin myös koulun hälinässä.

Muuten taitoluistelu ei sulje pois partiota tai seurakunnan toimintaa. Taitoluistelua harrastava ja siinä kilpaileva tyttöni on käynyt myös seurakunnan puuha-, kokki- ja näytelmäkerhossa. Partioon voisi mennä myös halutessaan. Mutta on valinnut soittamisen sen sijaan. Veljensä taas käy partiossa.

Treenaaminen on muuten portti myös tiettyihin ammatteihin. Esim liikunnanopettaja, poliisi tai palomies, tai fysioterapeutti. Poliisiksi on turha yrittää jos on ikänsä kerhoillut vaan. Ei ole helpot kuntotestit.

Meillä on viisi poikaa, joista kolme vanhinta pelaa lätkää.

Vanhin kinusi aikoinaan kaksi vuotta, että saisi aloittaa lajin. Pikkuhiljaa pienemmät halusivat myös aloitta jääkiekon, kun olivat ensin sivusta seuranneet isoveljen pelailua.

Jääkiekko on mielestäni ollut hyvä valinta... Sitouttanut ainakin meidän juniorit hyvin mukaan. Monipuolista liikuntaa, paljon kavereita, kivoja kisa- ja turnausmatkoja.

Miinuksena kova hinta (kausimaksut ja varusteet kalliita).

Lapsi harrastaa kerran viikossa tanssia ja telinevoimistelua - kehittää monipuolisesti koordinaatiota, lihaskuntoa, kuntoa ylipäänsä, taiteellisuutta, aivojen toimintaa. Lisäksi pelaa yhtä pallopeliä, joka kohotta kuntoa, kehittää koordinaatiota, luo joukkuehenkeä, opettaa toisten kanssa toimimista, sääntöjen noudattamista, nöyryyttä ja taistelutahtoa. Lisäksi pallopelin "sivutuotteena" pääsee itse kirjuriksi ja junnutuomariksi, mikä kehittää sitten muita taitoja: järjestelmällisyyttä, asioista huolehtimista, oikeudenmukaisuutta, täsmällisyyttä.

Mielestäni nämä itsessään ovat lapselle jo hyödyllisiä asioita.