Miten Ruotsi onnistuu tuossa talouskasvussaan?

Korkeammat verot ja palkat -> julkisella puolella on varaa palkata ja ihmisillä on varaa kuluttaa.

Suomessa julkinen sektori on riippakivi.

Eivät ole eurossa, vaan pelaavat kruunuilla. Helppo devalvoida tarvittaessa, eikä kärsi euron heikkoudesta.

Nordean analyytikko Andreas Wallström katsoo, että hyvät kasvuluvut vähentävät Riksbankin paineita kasvattaa elvytystään.

Ruotsi on siis elvyttänyt, oikein. Suomi ei, meillä harrastetaan mieluummin leikkauksia.

.Ruotsalaiset tekevät enemmän työtä

Kaikenikäiset ruotsalaiset miehet ja naiset käyvät enemmän töissä. Suurin ero on vanhemmissa ikäluokissa, mutta myös parhaassa työiässä olevat, 25–54-vuotiaat, käyvät Ruotsissa useammin töissä. Vahvalla työllisyysasteella on positiivinen vaikutus ruotsalaisten kulutukseen ja talouteen.

Ruotsissa palkat ovat nousseet 2013-2015 6,3%......meillä tarjotaan nollalinjaa.

Ruotsalaisilla yrityksillä on itseluottamusta luoda brändejä

Suomessa moititaan yleisesti sitä, että vaikka olemme kekseliäitä, emme silti osaa myydä tuotteitamme muille. Liikaa Einsteinia ja liian vähän Marilynia, bränditutkija Kirsti Lindberg-Repo on todennut. Viimeksi suomalaisia kannusti vaikuttavampaan markkinointiin Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck.

Toista on Ruotsissa: H&M, Ikea, Electrolux, Spotify, Volvo, Nobel-palkinto. Se osaa luoda brändejä, joita koko maailma rakastaa.

Ruotsalaiset pk-yritykset tähtäävät maailmalle

Ruotsissa pienemmillä yrityksillä on selvästi matalampi kynnys lähteä myymään ja markkinoimaan tuotteitaan kansainvälisesti. Suomessa vienti nojaa paljon suuryrityksiin. Ruotsissa pk-yritysten, eli pienten ja keskisuurten yritysten, osuus viennistä on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

 Digitalisaation hyödyntäminen

Suomi on digitaalisuuden edelläkävijämaa, siitä ei pääse mihinkään. Vaikka Suomella on tutkimusten mukaan maailman parhaat edellytykset hyödyntää digitaalisuutta, sitä ei saada tuotua käytäntöön. Meidän suurin digitalisaatioon liittyvä puheenaiheemme ovat surullisenkuuluisat julkisen sektorin it-hankkeet.

Digitalisaatio merkitsee yrityksille mahdollisuutta tehdä kansainvälistä verkkokauppaa, mutta Suomi ei ole onnistunut hyödyntämään tätä mahdollisuutta. Ulkomaisen asiakasmäärän osuus verkkoliiketoiminnasta oli Suomessa 16 prosenttia vuonna 2014. Ruotsissa vastaava luku on 59 prosenttia.

Kolme syytä johtaa yrityksiin. Suomessa kielletään, että vika olisi yrityksissä ja niiden johdossa.

Ruotsalainen yrityskulttuuri on muutenkin erilainen kuin suomalainen. Siellä asioista keskustellaan, työntekijänkin mielipiteellä ja näkemyksellä on merkitystä. Meillä jostain ihmeen syystä on vallalla ajattelu, että vain johtajat osaavat ajatella ja nähdä tulevaisuuteen. Suomessa johtajuudesta on tehty itseisarvo, loukkaamaton status ja unohdettu samalla, että tehtävänä on luotsata yritys kasvuun.

Siellä on terveempi työelämä. Saikutetaan, jäädään varhaiseläkkeelle ja kiusataan vähemmän kuin Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa töitä ei saa oikein kukaan koska hakija on liian nuori/vanha/väärää sukupuolta/alikoulutettu/ylikoulutettu. Jopa sellaiset firmat joilla olisi varaa, mieluummin säästävät eivätkä uskalla palkata uusia ihmisiä koska Suomessa ilmapiiri on niin huono eikä tulevaisuudenuskoa ja luottamusta oikein ole.  

Mikäkä siellä on tuo työttömyysprosentti? Meillä taitaa kokopäivätyötä riittää 50%:lle työikäisistä?

Silloin kun suomi vielä ihmetteli onko lama tulossa Ruotsi teki rajuja leikkauksia sosiaalietuuksiin sekä uudisti työttömyysturvan ym. He sai kasvun aikaan nopeasti. Mutta heitä auttaa myös se ettei he kuulu Euroon.

Suomessa äimästellään pitäskö tehdä jotain ja kun joku haluaa tehdä jotain aletaan protestoida.

Vierailija kirjoitti:

Eivät ole eurossa, vaan pelaavat kruunuilla. Helppo devalvoida tarvittaessa, eikä kärsi euron heikkoudesta.

Ruotsin kruunu kelluu ja on koko ajan markkinoiden määräämällä tasolla, joten mitään devalvatiopaineita ei kasaudu.

Keskuspankkikorolla ohjaavat talouttaan.

Siellä ei olla niin helvetin kateellisia eikä jakseta jankata kaikista turhuuksista. Ja kyseessä koko kansanspektri, rivityöläisistä politikkoihin asti. Positivisuutta on kilokaupalla enemmän. Miten tämä vaikuttaa, vain lapioiden työntäjen määrällä on per**** merkitystä, ei me tollaisa akkojen juttuja, toteaa nyt perus eli varsinainen kantasuomalainen - no siten että nuo ovat kautta yhteiskunnan läpi meneviä arvoja joiden mukaan toimitaan ja joka vie asioita jatkuvasti positiivisella tavalla eteenpäin. Uskokaa tai älkää, kyttäilyyn ja kateuteen menee paljon energiaa eikä sitä kurota kiinni lapiointia tihentämällä. Miten tämä ratkaistaan? Ajalla. Vain ajalla. Seuraavan sukupolven on oltava erilainen, joskin nykyinen sukupolvi vänkyröinnillään jättää taas sellaisen henkisen perinnön että pelkään pahoin ettei yksi sukupolvi enää riitä. Olemme ruotsia 1-2 sukupolvea perässä kaikessa siksi että meillä oli sota ja siksi että meillä oli neuvostoliitto.

..ja edelliseen se, että jankataan vain teknisistä yksityiskohdista kuten eurosta ei vie meitä mihinkään. Se on sitä jankkaamista. Se on toki komponentti, mutta niin monimutkainen ettei sitä voi yksiselitteisesti kääntää minkään asian pulesta. Mutta eurojankutus on yksi hyvä esimerkki mihin energiaa käytetään (jo vuosia) sen sijaan että tehtäisiin asioita. Työpaikalla tuo vänkyröinti johtaisi organisaatiomuutoksiin ja potkuihin, valitettavasti kansalle ei voi antaa potkuja.

Ruotsiin on tullut vuosien mittaan niin paljon maahanmuuttajia, että tulokset alkavat näkyä. Vaikka siis juuri tulleet mamut ovat usein työttömiä niin ne 5-10 vuotta sitten tulleet alkaa olla kohtuudella työelämässä. Aktiiviväestöä on siis enemmän suhteessa vanhuksiin toisin kuin meillä ja huoltosuhde parempi. Suomenkin olisi hyvä lisätä työperäistä maahanmuuttoa, en vaan tiedä miten se tapahtuisi. Jos itse oisin osaava mamu ja etsisin töitä pohjoismaista niin enpä kyllä tiedä miksi valitsisin just Suomen.

Ruotsi elvytti talouttaan, eikä lähtenyt leikkaamaan. Suomessahan vasemmisto halusi samaa, mutta oikeistopopulistit lähti maalailemaan kauhukuvia että pitää leikata, leikata, leikata ja sillä tiellä ollaan vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa julkinen sektori on riippakivi.

Työkkäri pitäis lakkauttaa.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun suomi vielä ihmetteli onko lama tulossa Ruotsi teki rajuja leikkauksia sosiaalietuuksiin sekä uudisti työttömyysturvan ym. He sai kasvun aikaan nopeasti. Mutta heitä auttaa myös se ettei he kuulu Euroon.

Suomessa äimästellään pitäskö tehdä jotain ja kun joku haluaa tehdä jotain aletaan protestoida.

Ruotsin työttömyysturva:

Työttömyysturva

Ruotsin työttömyysturva on työttömäksi joutuvan muutosturva.

Työttömyyskorvausta saat, jos täytät tietyt ehdot

Työttömyysturva on yleinen vakuutus. Se koostuu kahdesta osasta: yleisestä peruspäivärahasta (peruspäiväraha) ja vapaaehtoisesta tulonmenetyskorvauksesta (ansiosidonnainen korvaus). Saadaksesi ansiosidonnaista korvausta sinun on oltava työttömyyskassan jäsen.

Miten liityn työttömyyskassaan?

Voit liittyä työttömyyskassaan, jos jäsenyytta hakiessasi olet ansiotyössä ja työskentelet kassan toimialalla. Vaikka et olisikaan ansiotyössä, voit liittyä työttömyyskassaan, jos täyty ehdot, kun viimeksi olit ansiotyössä.

Et voi liittyä työttömyyskassaan, jos olet toisen työttömyyskassan jäsen tai olet täyttänyt 64 vuotta.

Miten työttömyysvakuutus toimii?

Työttömyyskassat maksavat työttömyyskorvaukset.

Peruspäivärahaa saat, ellet ole työttömyyskassan jäsen tai et täytä ansiosidonnaisen korvauksen ehtoja.

Ansiosidonnaista korvausta saat, jos olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 12 kuukautta ja täyttänyt työssäoloehdon sen jälkeen kun viimeksi liityit työttömyyskassaan.

Mitkä ovat korvauksen ehdot?

Sinulla on oikeus työttömyyskorvaukseen, jos

olet työkykyinen ja voit työskennellä vähintään 3 tuntia työpäivässä ja keskimäärin vähintään 17 tuntia viikossa

olet ilmoittautunut työnhakijaksi julkiseen työnvälitykseen ja

olet muutenkin työmarkkinoiden käytettävissä.

Sinun on myös täytettävä työssäoloehto. Työssäoloehto täytyy, jos välittömästi työttömyyttä edeltävän 12 kuukauden puiteajan aikana olet

ollut ansiotyössä vähintään 6 kuukautta ja työskennellyt vähintään 80 tuntia kalenterikuukaudessa tai

ollut ansiotyössä vähintään 480 tuntia yhdenjaksoisen 6 kalenterikuukauden ajan ja työskennellyt vähintään 50 tuntia näistä jokaisen kuukauden aikana.

Kuinka kauan voin saada työttömyyskorvausta?

Jos täytät työttömyyskorvauksen saamisen edellytykset työttömyyskassa myöntää 300 korvauspäivän mittaisen korvausjakson. Jos sinulla 300. päivänä on alle 18-vuotiaita lapsia, voit saada oikeuden 150 lisäkorvauspäivään. Korvauksen maksaminen aloitetaan 7 päivän karenssin jälkeen.

Kuinka suuri työttömyyskorvaus on?

Peruspäiväraha on 320 kruunua (35 euroa)korvauspäivältä, jos olet ollut kokopäivätyössä, aiempien tuloistasi riippumatta. Jos olet ollut osa-aikatyössä, peruspäivärahaa vähennetään suhteessa työaikaan.

Jos sinulla on oikeus ansiosidonnaiseen korvaukseen, korvauksen taso on 80 % aikaisemmasta ansiotulostasi ensimmäisiltä 200 työttömyyspäivältä (korkeintaan 680 kruunua korvauspäivää kohti). Sen jälkeisiltä korvauspäiviltä korvataan 70 % aikaisemman ansiotulosi määrästä (korkeintaan 680 kruunua korvauspäivää kohti).

Hyvähän tuo on suomalaiseenkin työttömyysturvaan verrattuna.

Ja ainakin maahanmuuttajille maksettu toimeentulotuki on suurempi kuin Suomessa...

Ruotsissa on paljon laajempi teollinen pohja. Ruotsi selvisi toisesta maailmansodasta lähes vaurioittumattomana ja oli valmis tuottamaan tavaroita Euroopan jälleenrakentamiseen. Suomessa valmistettiin vuosia ilmaiseksi sotakorvauksia Neuvostoliittoon. Suomen teollisuus on pitkälti raskasta konepajateollisuutta ja meillä ei ole mitään suuria kuluttajatuotebrändejä. Ruotsilla on molempia, raskasta teollisuutta ja maailman suurimpia kulutusbrändejä. On Ikeat, H&M, Ericsson, Volvo, Saab, Electrolux, Skanska, Sandvik ja niin edelleen. Meillä oli se iso Nokia mutta sekin meni.

Ruotsin taloudellinen tilanne ei nyt mitenkään suoraan liity tähän humanitääriseen maahanmuuttoon, koska kuten Suomessakin suurin osa humanitäärisistä maahanmuuttajista on työttömänä. Ruotsissa on talous vähän useamman kuin yhden firman varassa. Kyllähän sen eron näkee jo siitä kun katselee Ruotsin kovatuloisimpia ja Suomen kovatuloisimpia. Ruotsissa on useita miljardiomaisuuden omaavia kun taas Suomessa taitaa olla yksi.

Vierailija kirjoitti:

..ja edelliseen se, että jankataan vain teknisistä yksityiskohdista kuten eurosta ei vie meitä mihinkään. Se on sitä jankkaamista. Se on toki komponentti, mutta niin monimutkainen ettei sitä voi yksiselitteisesti kääntää minkään asian pulesta. Mutta eurojankutus on yksi hyvä esimerkki mihin energiaa käytetään (jo vuosia) sen sijaan että tehtäisiin asioita. Työpaikalla tuo vänkyröinti johtaisi organisaatiomuutoksiin ja potkuihin, valitettavasti kansalle ei voi antaa potkuja.

Et kuitenkaan, mikäli yhtään Suomen taloushistoriaa tunnet, voi kieltää tosiasiaa, että markka-aikana talouttamme hoidettiin devalvoimalla, kuten Ruotsikin on tehnyt kruunullaan. Euroa emme voi devalvoida. Olemme siis sen vankeja.

En kuitenkaan kaipaa markka-ajan korkoja, muistan hyvin, kuinka pankkimme ilmoitti nostavansa asuntolainamme koron 18,5%:iin. Tosin en siihen ilmoitukseen tyytynyt, vaan sain sen pudotettua 11%.iin, mikä oli siihen aikaan edullinen (!).

Vierailija kirjoitti:

Nordean analyytikko Andreas Wallström katsoo, että hyvät kasvuluvut vähentävät Riksbankin paineita kasvattaa elvytystään.

 

Ruotsi on siis elvyttänyt, oikein. Suomi ei, meillä harrastetaan mieluummin leikkauksia.

.Ruotsalaiset tekevät enemmän työtä

Kaikenikäiset ruotsalaiset miehet ja naiset käyvät enemmän töissä. Suurin ero on vanhemmissa ikäluokissa, mutta myös parhaassa työiässä olevat, 25–54-vuotiaat, käyvät Ruotsissa useammin töissä. Vahvalla työllisyysasteella on positiivinen vaikutus ruotsalaisten kulutukseen ja talouteen.

Ruotsissa palkat ovat nousseet 2013-2015 6,3%......meillä tarjotaan nollalinjaa.

 

Ruotsalaisilla yrityksillä on itseluottamusta luoda brändejä

Suomessa moititaan yleisesti sitä, että vaikka olemme kekseliäitä, emme silti osaa myydä tuotteitamme muille. Liikaa Einsteinia ja liian vähän Marilynia, bränditutkija Kirsti Lindberg-Repo on todennut. Viimeksi suomalaisia kannusti vaikuttavampaan markkinointiin Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck.

Toista on Ruotsissa: H&M, Ikea, Electrolux, Spotify, Volvo, Nobel-palkinto. Se osaa luoda brändejä, joita koko maailma rakastaa.

Ruotsalaiset pk-yritykset tähtäävät maailmalle

Ruotsissa pienemmillä yrityksillä on selvästi matalampi kynnys lähteä myymään ja markkinoimaan tuotteitaan kansainvälisesti. Suomessa vienti nojaa paljon suuryrityksiin. Ruotsissa pk-yritysten, eli pienten ja keskisuurten yritysten, osuus viennistä on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

 

 Digitalisaation hyödyntäminen

Suomi on digitaalisuuden edelläkävijämaa, siitä ei pääse mihinkään. Vaikka Suomella on tutkimusten mukaan maailman parhaat edellytykset hyödyntää digitaalisuutta, sitä ei saada tuotua käytäntöön. Meidän suurin digitalisaatioon liittyvä puheenaiheemme ovat surullisenkuuluisat julkisen sektorin it-hankkeet.

Digitalisaatio merkitsee yrityksille mahdollisuutta tehdä kansainvälistä verkkokauppaa, mutta Suomi ei ole onnistunut hyödyntämään tätä mahdollisuutta. Ulkomaisen asiakasmäärän osuus verkkoliiketoiminnasta oli Suomessa 16 prosenttia vuonna 2014. Ruotsissa vastaava luku on 59 prosenttia.

 

Kolme syytä johtaa yrityksiin. Suomessa kielletään, että vika olisi yrityksissä ja niiden johdossa.

Ruotsalainen yrityskulttuuri on muutenkin erilainen kuin suomalainen. Siellä asioista keskustellaan, työntekijänkin mielipiteellä ja näkemyksellä on merkitystä. Meillä jostain ihmeen syystä on vallalla ajattelu, että vain johtajat osaavat ajatella ja nähdä tulevaisuuteen. Suomessa johtajuudesta on tehty itseisarvo, loukkaamaton status ja unohdettu samalla, että tehtävänä on luotsata yritys kasvuun.

Samaa mieltä Ruotsalaiset on fiksumpia kuin me Suomalaiset.

Eivät menneet Euroon. Eivät ostaneet "ilmaa" Saksasta hirvittävillä rahasummilla kuten  Sonera teki jne. 

Kun se vika on siellä johdossa niin se johtuu siitä että kansa ei kykene tuottamaan niitä päteviä johtajia sinne politiikan ja yrityselämän ja virkamiesjohtoon.

On rehellistä myöntää se että Ruotsalaiset  vaan osaa ja on pätevämpiä nykyisen kaltaisessa maailmassa. Se taas on tyhmyyttä ja epärehellistä syyttää Suomalaista johtoa, ilman että hyväksyy että koko kansalla ja väestöllä on vaatimattomammat kyvyt.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi elvytti talouttaan, eikä lähtenyt leikkaamaan. Suomessahan vasemmisto halusi samaa, mutta oikeistopopulistit lähti maalailemaan kauhukuvia että pitää leikata, leikata, leikata ja sillä tiellä ollaan vieläkin.

Ei nyt ihan näinkään. Ruotsi on tehnyt paljon sellaista rakennemuutosta, mikä Suomella on vielä tehtävänä, jo aikaisemmin. Lisäksi Ruotsissa on ulkomaankauppa huomattavasti laajemmalla pohjalla kuin Suomessa, huomattavasti enemmän suuryrityksiä, paljon tuotteita  ja markkinointi kunnossa. Elvytysmantran hokeminen on ihan turhaa, sillä mitä muuta meillä muka on tehty kuin elvytetty = otettu syömävelkaa lisää miljardikaupalla per vuosi. Se tie on kyllä kuljettu jo loppuun. Samaan aikaan kaikki pitää irvishampain kiinni hankituista eduista, mitään muutoksia ei saa tehdä, jos yritetään, AKT rätkäyttää heti tukilakon päälle ja sulkee satamat. Ja Suomen maine toimittajana kärsii.

Joku politikko kävi pari vuotta sitten Ruotsissa ja ihmetteli sitä miten paljon paremmalla asenteella siellä eletään. Suomessa on erityisesti jytkystä asti hoettu että paska maa, kaikki on pielessä. Loputonta vellihousuvalitusta valituksen perään. Voiko olla vaikuttamatta yleiseen ilmapiiriin ja kansalliseen itsetuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Korkeammat verot ja palkat -> julkisella puolella on varaa palkata ja ihmisillä on varaa kuluttaa.

Ruotsissa kyllä verotetaan huomattavasti vähemmän, palkasta jää jopa 300e enemmän käteen. Tästä oli vasta artikkeli viikonloppuna.