Miten Ruotsi onnistuu tuossa talouskasvussaan?

Vierailija

"Ruotsin keskuspankki oli ilahtunut havainnosta, jonka mukaan julkinen talous ei kasvanut kolmannella neljänneksellä, vaikka maa on ottanut vastaan suuren määrän turvapaikan hakijoita."

Meillä taas on tulossa miljardin lisä lasku tästä unelmasta. :(

http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kova_talouskasvu_yllatti_ennustajat/8492126

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

Nordean analyytikko Andreas Wallström katsoo, että hyvät kasvuluvut vähentävät Riksbankin paineita kasvattaa elvytystään.

Ruotsi on siis elvyttänyt, oikein. Suomi ei, meillä harrastetaan mieluummin leikkauksia.

.Ruotsalaiset tekevät enemmän työtä

Kaikenikäiset ruotsalaiset miehet ja naiset käyvät enemmän töissä. Suurin ero on vanhemmissa ikäluokissa, mutta myös parhaassa työiässä olevat, 25–54-vuotiaat, käyvät Ruotsissa useammin töissä. Vahvalla työllisyysasteella on positiivinen vaikutus ruotsalaisten kulutukseen ja talouteen.

Ruotsissa palkat ovat nousseet 2013-2015 6,3%......meillä tarjotaan nollalinjaa.

Ruotsalaisilla yrityksillä on itseluottamusta luoda brändejä

Suomessa moititaan yleisesti sitä, että vaikka olemme kekseliäitä, emme silti osaa myydä tuotteitamme muille. Liikaa Einsteinia ja liian vähän Marilynia, bränditutkija Kirsti Lindberg-Repo on todennut. Viimeksi suomalaisia kannusti vaikuttavampaan markkinointiin Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck.

Toista on Ruotsissa: H&M, Ikea, Electrolux, Spotify, Volvo, Nobel-palkinto. Se osaa luoda brändejä, joita koko maailma rakastaa.

Ruotsalaiset pk-yritykset tähtäävät maailmalle

Ruotsissa pienemmillä yrityksillä on selvästi matalampi kynnys lähteä myymään ja markkinoimaan tuotteitaan kansainvälisesti. Suomessa vienti nojaa paljon suuryrityksiin. Ruotsissa pk-yritysten, eli pienten ja keskisuurten yritysten, osuus viennistä on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

 Digitalisaation hyödyntäminen

Suomi on digitaalisuuden edelläkävijämaa, siitä ei pääse mihinkään. Vaikka Suomella on tutkimusten mukaan maailman parhaat edellytykset hyödyntää digitaalisuutta, sitä ei saada tuotua käytäntöön. Meidän suurin digitalisaatioon liittyvä puheenaiheemme ovat surullisenkuuluisat julkisen sektorin it-hankkeet.

Digitalisaatio merkitsee yrityksille mahdollisuutta tehdä kansainvälistä verkkokauppaa, mutta Suomi ei ole onnistunut hyödyntämään tätä mahdollisuutta. Ulkomaisen asiakasmäärän osuus verkkoliiketoiminnasta oli Suomessa 16 prosenttia vuonna 2014. Ruotsissa vastaava luku on 59 prosenttia.

Kolme syytä johtaa yrityksiin. Suomessa kielletään, että vika olisi yrityksissä ja niiden johdossa.

Ruotsalainen yrityskulttuuri on muutenkin erilainen kuin suomalainen. Siellä asioista keskustellaan, työntekijänkin mielipiteellä ja näkemyksellä on merkitystä. Meillä jostain ihmeen syystä on vallalla ajattelu, että vain johtajat osaavat ajatella ja nähdä tulevaisuuteen. Suomessa johtajuudesta on tehty itseisarvo, loukkaamaton status ja unohdettu samalla, että tehtävänä on luotsata yritys kasvuun.

Vierailija

Siellä on terveempi työelämä. Saikutetaan, jäädään varhaiseläkkeelle ja kiusataan vähemmän kuin Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa töitä ei saa oikein kukaan koska hakija on liian nuori/vanha/väärää sukupuolta/alikoulutettu/ylikoulutettu. Jopa sellaiset firmat joilla olisi varaa, mieluummin säästävät eivätkä uskalla palkata uusia ihmisiä koska Suomessa ilmapiiri on niin huono eikä tulevaisuudenuskoa ja luottamusta oikein ole.  

Vierailija

Silloin kun suomi vielä ihmetteli onko lama tulossa Ruotsi teki rajuja leikkauksia sosiaalietuuksiin sekä uudisti työttömyysturvan ym. He sai kasvun aikaan nopeasti. Mutta heitä auttaa myös se ettei he kuulu Euroon.

Suomessa äimästellään pitäskö tehdä jotain ja kun joku haluaa tehdä jotain aletaan protestoida.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Eivät ole eurossa, vaan pelaavat kruunuilla. Helppo devalvoida tarvittaessa, eikä kärsi euron heikkoudesta.

Ruotsin kruunu kelluu ja on koko ajan markkinoiden määräämällä tasolla, joten mitään devalvatiopaineita ei kasaudu.

Keskuspankkikorolla ohjaavat talouttaan.

Vierailija

Siellä ei olla niin helvetin kateellisia eikä jakseta jankata kaikista turhuuksista. Ja kyseessä koko kansanspektri, rivityöläisistä politikkoihin asti. Positivisuutta on kilokaupalla enemmän. Miten tämä vaikuttaa, vain lapioiden työntäjen määrällä on per**** merkitystä, ei me tollaisa akkojen juttuja, toteaa nyt perus eli varsinainen kantasuomalainen - no siten että nuo ovat kautta yhteiskunnan läpi meneviä arvoja joiden mukaan toimitaan ja joka vie asioita jatkuvasti positiivisella tavalla eteenpäin. Uskokaa tai älkää, kyttäilyyn ja kateuteen menee paljon energiaa eikä sitä kurota kiinni lapiointia tihentämällä. Miten tämä ratkaistaan? Ajalla. Vain ajalla. Seuraavan sukupolven on oltava erilainen, joskin nykyinen sukupolvi vänkyröinnillään jättää taas sellaisen henkisen perinnön että pelkään pahoin ettei yksi sukupolvi enää riitä. Olemme ruotsia 1-2 sukupolvea perässä kaikessa siksi että meillä oli sota ja siksi että meillä oli neuvostoliitto.

Vierailija

..ja edelliseen se, että jankataan vain teknisistä yksityiskohdista kuten eurosta ei vie meitä mihinkään. Se on sitä jankkaamista. Se on toki komponentti, mutta niin monimutkainen ettei sitä voi yksiselitteisesti kääntää minkään asian pulesta. Mutta eurojankutus on yksi hyvä esimerkki mihin energiaa käytetään (jo vuosia) sen sijaan että tehtäisiin asioita. Työpaikalla tuo vänkyröinti johtaisi organisaatiomuutoksiin ja potkuihin, valitettavasti kansalle ei voi antaa potkuja.

Vierailija

Ruotsiin on tullut vuosien mittaan niin paljon maahanmuuttajia, että tulokset alkavat näkyä. Vaikka siis juuri tulleet mamut ovat usein työttömiä niin ne 5-10 vuotta sitten tulleet alkaa olla kohtuudella työelämässä. Aktiiviväestöä on siis enemmän suhteessa vanhuksiin toisin kuin meillä ja huoltosuhde parempi. Suomenkin olisi hyvä lisätä työperäistä maahanmuuttoa, en vaan tiedä miten se tapahtuisi. Jos itse oisin osaava mamu ja etsisin töitä pohjoismaista niin enpä kyllä tiedä miksi valitsisin just Suomen.

Vierailija

Ruotsi elvytti talouttaan, eikä lähtenyt leikkaamaan. Suomessahan vasemmisto halusi samaa, mutta oikeistopopulistit lähti maalailemaan kauhukuvia että pitää leikata, leikata, leikata ja sillä tiellä ollaan vieläkin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Silloin kun suomi vielä ihmetteli onko lama tulossa Ruotsi teki rajuja leikkauksia sosiaalietuuksiin sekä uudisti työttömyysturvan ym. He sai kasvun aikaan nopeasti. Mutta heitä auttaa myös se ettei he kuulu Euroon.

Suomessa äimästellään pitäskö tehdä jotain ja kun joku haluaa tehdä jotain aletaan protestoida.

Ruotsin työttömyysturva:

Työttömyysturva

Ruotsin työttömyysturva on työttömäksi joutuvan muutosturva.

Työttömyyskorvausta saat, jos täytät tietyt ehdot

Työttömyysturva on yleinen vakuutus. Se koostuu kahdesta osasta: yleisestä peruspäivärahasta (peruspäiväraha) ja vapaaehtoisesta tulonmenetyskorvauksesta (ansiosidonnainen korvaus). Saadaksesi ansiosidonnaista korvausta sinun on oltava työttömyyskassan jäsen.

Miten liityn työttömyyskassaan?

Voit liittyä työttömyyskassaan, jos jäsenyytta hakiessasi olet ansiotyössä ja työskentelet kassan toimialalla. Vaikka et olisikaan ansiotyössä, voit liittyä työttömyyskassaan, jos täyty ehdot, kun viimeksi olit ansiotyössä.

Et voi liittyä työttömyyskassaan, jos olet toisen työttömyyskassan jäsen tai olet täyttänyt 64 vuotta.

Miten työttömyysvakuutus toimii?

Työttömyyskassat maksavat työttömyyskorvaukset.

Peruspäivärahaa saat, ellet ole työttömyyskassan jäsen tai et täytä ansiosidonnaisen korvauksen ehtoja.

Ansiosidonnaista korvausta saat, jos olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 12 kuukautta ja täyttänyt työssäoloehdon sen jälkeen kun viimeksi liityit työttömyyskassaan.

Mitkä ovat korvauksen ehdot?

Sinulla on oikeus työttömyyskorvaukseen, jos

olet työkykyinen ja voit työskennellä vähintään 3 tuntia työpäivässä ja keskimäärin vähintään 17 tuntia viikossa
olet ilmoittautunut työnhakijaksi julkiseen työnvälitykseen ja
olet muutenkin työmarkkinoiden käytettävissä.

Sinun on myös täytettävä työssäoloehto. Työssäoloehto täytyy, jos välittömästi työttömyyttä edeltävän 12 kuukauden puiteajan aikana olet

ollut ansiotyössä vähintään 6 kuukautta ja työskennellyt vähintään 80 tuntia kalenterikuukaudessa tai
ollut ansiotyössä vähintään 480 tuntia yhdenjaksoisen 6 kalenterikuukauden ajan ja työskennellyt vähintään 50 tuntia näistä jokaisen kuukauden aikana.

Kuinka kauan voin saada työttömyyskorvausta?

Jos täytät työttömyyskorvauksen saamisen edellytykset työttömyyskassa myöntää 300 korvauspäivän mittaisen korvausjakson. Jos sinulla 300. päivänä on alle 18-vuotiaita lapsia, voit saada oikeuden 150 lisäkorvauspäivään. Korvauksen maksaminen aloitetaan 7 päivän karenssin jälkeen.

Kuinka suuri työttömyyskorvaus on?

Peruspäiväraha on 320 kruunua (35 euroa)korvauspäivältä, jos olet ollut kokopäivätyössä, aiempien tuloistasi riippumatta. Jos olet ollut osa-aikatyössä, peruspäivärahaa vähennetään suhteessa työaikaan.

Jos sinulla on oikeus ansiosidonnaiseen korvaukseen, korvauksen taso on 80 % aikaisemmasta ansiotulostasi ensimmäisiltä 200 työttömyyspäivältä (korkeintaan 680 kruunua korvauspäivää kohti). Sen jälkeisiltä korvauspäiviltä korvataan 70 % aikaisemman ansiotulosi määrästä (korkeintaan 680 kruunua korvauspäivää kohti).

Hyvähän tuo on suomalaiseenkin työttömyysturvaan verrattuna.

Ja ainakin maahanmuuttajille maksettu toimeentulotuki on suurempi kuin Suomessa...

Aakke

Ruotsissa on paljon laajempi teollinen pohja. Ruotsi selvisi toisesta maailmansodasta lähes vaurioittumattomana ja oli valmis tuottamaan tavaroita Euroopan jälleenrakentamiseen. Suomessa valmistettiin vuosia ilmaiseksi sotakorvauksia Neuvostoliittoon. Suomen teollisuus on pitkälti raskasta konepajateollisuutta ja meillä ei ole mitään suuria kuluttajatuotebrändejä. Ruotsilla on molempia, raskasta teollisuutta ja maailman suurimpia kulutusbrändejä. On Ikeat, H&M, Ericsson, Volvo, Saab, Electrolux, Skanska, Sandvik ja niin edelleen. Meillä oli se iso Nokia mutta sekin meni.

Ruotsin taloudellinen tilanne ei nyt mitenkään suoraan liity tähän humanitääriseen maahanmuuttoon, koska kuten Suomessakin suurin osa humanitäärisistä maahanmuuttajista on työttömänä. Ruotsissa on talous vähän useamman kuin yhden firman varassa. Kyllähän sen eron näkee jo siitä kun katselee Ruotsin kovatuloisimpia ja Suomen kovatuloisimpia. Ruotsissa on useita miljardiomaisuuden omaavia kun taas Suomessa taitaa olla yksi.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat