Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten tukea teinejä surussa läheisen kuoltua?

Vierailija

Eivät puhu, enkä tietenkään pakota.
Otan kuolleen ihmisen ihan normaalissa puheessa välillä esille esim. "Veikko tykkäsi tästä ohjelmasta, sillä taisi olla kaikki ne dvd:tkin..." tai jos minä itken, sanon vain että "minulla on Veikkoa ikävä".

Nämä nuoret kyllä halaa, ihan spontaanisti joskus tulevat oikein rutistamaan. Mutta 17v käyttäytyy muuten aivan ylipirteästi. On koko ajan äänessä, hassuttelee ja .. on vaan tosi lennokas!!! Ihan kuin taistelisi surua vastaan ... ja sitten 13-vuotias on hiljainen, vetäytyvä. Yritän välillä käydä juttusilla, miten menee.

Miten nuoret selviää?
Oon googlannu, et on erilaisia selviytymiskeinoja, ihmiset on yksilöitä. Mutta varsinkin tuon 17-vuotiaan käytös on jotenkin niin erikoista..

Kommentit (3)

Vierailija

Se 17-vuotias saattaa esittää pirteää, koska vaistoaa sinun surusi ja haluaa helpottaa sitä omalla käytöksellään.

Oma teinini aikoinaan käsitteli rakkaan ihmisen kuolemaa parhaiten ystävänsä kanssa. Toki meilläkin juteltiin, mutta nuorelle on ilmeisesti helpompaa ja luontevaa jutella asioista hyvän, samanikäisen ystävän kanssa. Asiaan saattoi vaikuttaa juuri se, että tiesi menetyksen olevan meille muillekin raskas.Nuori kertoi tästä juttelemisestaan itse minulle.

Ota myös huomioon se, että saman perheen lapset ovat kuitenkin erilaisia perusluonteeltaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Se 17-vuotias saattaa esittää pirteää, koska vaistoaa sinun surusi ja haluaa helpottaa sitä omalla käytöksellään.

Oma teinini aikoinaan käsitteli rakkaan ihmisen kuolemaa parhaiten ystävänsä kanssa. Toki meilläkin juteltiin, mutta nuorelle on ilmeisesti helpompaa ja luontevaa jutella asioista hyvän, samanikäisen ystävän kanssa. Asiaan saattoi vaikuttaa juuri se, että tiesi menetyksen olevan meille muillekin raskas.Nuori kertoi tästä juttelemisestaan itse minulle.

Ota myös huomioon se, että saman perheen lapset ovat kuitenkin erilaisia perusluonteeltaan.

Niinhän se on.
Pelkään vaan, että lapsi ei käsittele ollenkaan ja sitten joskus myöhemmin se tulee ulos ...

On kuulemma parhaalle ystävälleen kertonut jotain. En tiedä ovatko keskustelleet sen kummemmin.

Vaikea asia kaikille :(

Vierailija

Kerro että vaikka sinä suret "näyttävästi" niin et silti vähättele lastesi surua? Eli ihan suoraan sanot että ei tarvitse varoa tunteiden näyttämistä sinulle. Vaikka nyt on surua niin olet silti lasten äiti/isä ja sinä haluat tukea heitä?

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat