Lue keskustelun säännöt.
????????? Tiesitkö TÄMÄN Jouluaamun varpusesta? ???????????
Kohta itket!!!!!!
25.11.2015 |
Joululaulussa "Varpunen jouluaamuna" tyttö tarjoaa nälkäiselle linnulle ruokaa ja tekoa pidetään hyvänä. Aika moni pitää tarinaa vain kauniina satuna.
Laulu valitettavasti perustuu tositapahtumiin: Sakari Topeliuksen sairas Rafael-poika kuoli isänsä syliin 1-vuotissyntymäpäivänään kauniina kevätpäivänä 12.5.1858. Rafael oli sairastunut jo talvella ja leikkivät sisarukset lohduttivat sairauden uuvuttamaan pienokaista sanomalla, että "paranet kyllä, jos jaksat kesään asti." Mutta pikku-Rafael ei jaksanut. "Yhä heikommaksi kävi hengitys, yhä kalpeammaksi poski ja hän sulki silmänsä", kerrotaan Rafael Topeliuksen viimeisistä hetkistä.
Sakari Topelius oli poikansa kuolemasta syvästi järkyttynyt. Eläinten suurena ystävänä hän kirjoitti jouluyönä runon, jonka suomenkielisestä käännöksestä tehtiin kyseessä oleva joululaulu.
Aika surullista... Nyt tuo joululaulu itkettää enemmän, kun muistamme pienenä poisnukkunutta Rafael-poikaa.
Rafael Topelius
s. 12.5.1857 Helsingissä
k. 12.5.1858 pitkän sairauden uuvuttamana vanhempiensa käsivarsille kotonaan Helsingissä
Kommentit (107)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tiennyt. Luulin että kaikki tietävät ilman muuta. On siitä niin paljon puhuttu.
Muistan, että jo ala-asteella kerrottiin ensimmäisillä luokilla kun laulua opeteltiin.
Miten se perustuu tositapahtumiin? Onko sen Topeliuksen poika muka muuttunut varpuseksi??
Jotain rajaa mielikuvitukselle.
Topelius kertoi lapsilleen näiden veljen poismenosta kauniisti. Muistaakseni Topelius oli silloin Helsingin yliopiston rehtorina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, tiesin kyllä, että siinä oli suru taustalla. Mikähän sillä Rafaelilla oli, kun noin kauan sairasti. Eli ei ollut pikainfektio.
Tämän tiesin. Sibeliukseltahan kuoli tytär lavantautiin. Varpunen jouluaamuna on yksi mun suosikki joululauluista. Erityisesti Marco Hietalan esittämänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu, tiesin kyllä, että siinä oli suru taustalla. Mikähän sillä Rafaelilla oli, kun noin kauan sairasti. Eli ei ollut pikainfektio.
1850-luvulla oli laaja kolera-epidemia, johon kuoli joukoittain ihmisiä. Lisäksi oli vaivana muita vakavia kulkutauteja, mm. punatautia ja lavantautia.
1850-luvulla oli lasten kuolleisuus suuri, sillä lastentaudit (tuhkarokko, hinkuyskä ja kuristustauti) ja keuhkokuume olivat tuolloin usein kuolemaan johtavia, varsinkin kun lapset köyhemmissä perheissä olivat aliravittuja. Kurkkumätä oli myös yleinen kuolinsyy.
Lähde: http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/historia/terve8…
Ja uutta tässä oli...? Olin luullut, että kaikki suomalaisista joululauluista pitävät tietävät tuon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pojalla oli jonkinlainen keuhkotauti.
Kauheaa, ennen lapsia tosiaan kuoli paljon, mutta ei se varmastikaan ollut yhtään vähemmän kamalaa vanhemmille kuin nykyään. En ollut tiennyt tuota, mutta kyllähän siitä laulusta huomaa että siinä on jotain tuollaista taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutamista vastauksista huomaa, että joillekin kuolema on liian vaikea asia vielä aikuisenakin. Mihin lie kasvatus unohtunut?
Toisista vastauksista paistaa taas huono itsetunto: huomion antaminen toiselle katsotaan toisen hyljeksimiseksi. Vähä sama kuin toisen kehuminen katsotaan toisen haukkumiseksi.
Onneksi valtaosa palstalaisista on kuitenkin henkisesti aikuisia ja tästä tulee hyvä ketju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, tiesin kyllä, että siinä oli suru taustalla. Mikähän sillä Rafaelilla oli, kun noin kauan sairasti. Eli ei ollut pikainfektio.
1850-luvulla oli laaja kolera-epidemia, johon kuoli joukoittain ihmisiä. Lisäksi oli vaivana muita vakavia kulkutauteja, mm. punatautia ja lavantautia.
1850-luvulla oli lasten kuolleisuus suuri, sillä lastentaudit (tuhkarokko, hinkuyskä ja kuristustauti) ja keuhkokuume olivat tuolloin usein kuolemaan johtavia, varsinkin kun lapset köyhemmissä perheissä olivat aliravittuja. Kurkkumätä oli myös yleinen kuolinsyy.
Lähde: http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/historia/terve8…
Joo, eli jätetään vain kaikki lapset rokottamatta ja otetaan pakolaisia niin saadaan lisää toisten tuskasta kirjoitettuja joululauluja jälkipolville. Hienoa, eikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, tiesin kyllä, että siinä oli suru taustalla. Mikähän sillä Rafaelilla oli, kun noin kauan sairasti. Eli ei ollut pikainfektio.
1850-luvulla oli laaja kolera-epidemia, johon kuoli joukoittain ihmisiä. Lisäksi oli vaivana muita vakavia kulkutauteja, mm. punatautia ja lavantautia.
1850-luvulla oli lasten kuolleisuus suuri, sillä lastentaudit (tuhkarokko, hinkuyskä ja kuristustauti) ja keuhkokuume olivat tuolloin usein kuolemaan johtavia, varsinkin kun lapset köyhemmissä perheissä olivat aliravittuja. Kurkkumätä oli myös yleinen kuolinsyy.
Lähde: http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/historia/terve8…
Joo, eli jätetään vain kaikki lapset rokottamatta ja otetaan pakolaisia niin saadaan lisää toisten tuskasta kirjoitettuja joululauluja jälkipolville. Hienoa, eikö?
Ennen vanhaan ei niinkään surtu vauvan kuolemaa, vaan juhlittiin jos vauva selvisi ja kasvoi isoksi. Elämä ei ollut mikään itsestään selvyys silloin eikä kyllä ole nykyäänkään. Jos Pekka-vauva kuoli, seuraava poikavauva kastettiin Pekaksi. Näin saatiin Pekka "takaisin". :)
Onko Topeliuksilla sukuhauta? Jouluna kynttilä sinne?
Olen kuullut laulun joka joulu lapsesta lähtien, mutta vasta aikuisena kuulin sen perustuvan tositapahtumaan eli Helsingin yliopiston rehtorin lapsen kuolemaan 1800-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, tiesin kyllä, että siinä oli suru taustalla. Mikähän sillä Rafaelilla oli, kun noin kauan sairasti. Eli ei ollut pikainfektio.
1850-luvulla oli laaja kolera-epidemia, johon kuoli joukoittain ihmisiä. Lisäksi oli vaivana muita vakavia kulkutauteja, mm. punatautia ja lavantautia.
1850-luvulla oli lasten kuolleisuus suuri, sillä lastentaudit (tuhkarokko, hinkuyskä ja kuristustauti) ja keuhkokuume olivat tuolloin usein kuolemaan johtavia, varsinkin kun lapset köyhemmissä perheissä olivat aliravittuja. Kurkkumätä oli myös yleinen kuolinsyy.
Lähde: http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/historia/terve8…
Joo, eli jätetään vain kaikki lapset rokottamatta ja otetaan pakolaisia niin saadaan lisää toisten tuskasta kirjoitettuja joululauluja jälkipolville. Hienoa, eikö?
Ennen vanhaan ei niinkään surtu vauvan kuolemaa, vaan juhlittiin jos vauva selvisi ja kasvoi isoksi. Elämä ei ollut mikään itsestään selvyys silloin eikä kyllä ole nykyäänkään. Jos Pekka-vauva kuoli, seuraava poikavauva kastettiin Pekaksi. Näin saatiin Pekka "takaisin". :)
Vauvoja kyllä kastettiin kuolleiden nimillä, mutta on melko pitkälle menevä tulkinta, että vauvoja ei olisi surtu. Nykytutkimuksessa mainitsemastasi käsityksestä on pitkälti luovuttu.
Aika karu 1-vuotissyntymäpäivä pikku-Rafaelilla... :(
Mistäs se muuten johtuu, että joitakin ärsyttää n-i-i-n v-i-e-t-ä-v-ä-s-t-i se, että toiset surevat kuollutta lasta? Tässäkin ketjussa on ilmoittautunut jo monta tällaista "mielensä pahoittajaa"?
Huono itsetunto - "kun toisella annetaan, se on minulta pois"? Vai missä syy?
Luin tuosta jo muutama vuosi sitten. Se tavallaan avasi sen "olen pieni veljesi, tulin taivahasta..." Surullista kyllä. Ennen lapsia kuoli paljon ja ymmärtääkseni Topeliukseltakin useampi, mutta tuosta pikkupojasta kirjoitti runon.