Miksi AV:lla AMK:ta ei pidetä akateemisena laitoksena?
Suoraan wikipediasta lainattua:
"Academia is the internationally recognized establishment of professional scholars and students, usually centered on colleges and universities, who are engaged in higher education and research."
AMK vastaa kyllä tuota kuvausta ihan siinä missä yliopistokin. Taitaa olla lähinnä katkerien lukutoukkien puhetta tämä AMK:n vähättely, kun vastavalmistuneet AMK-insinöörit tienaavat reippaasti enemmän kuin 10 vuotta naistutkimukseen ja muuhun humanistiseen huuhaahan paneutuneet yliopistolaiset. Näkeehän sen jo nimestäkin; University of Applied Sciences.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Ketä loppupeleissä kiinnostaa kuka on akateeminen ja kuka ei. Kaikki me maataan arkussa loppujen lopuksi. Turhaa elämän tuhlaamista riidellä tästä. Jokainen saa itse käsittää miten haluaa. Se ei ole keltään pois. Paitsi tietysti sellaiselta jolla on jo sairaalloinen neuroosi tämän asian pohtimiseen.
Yleensä kaikissa tapauksissa on toivottavaa käyttää oikeaa termiä, oikeaa sanaa, jotta ei muille ihmisille tule väärinymmärryksiä. Toki henkilö voi olla itse sitä mieltä, että on keltainen, vaikka olisikin oikeasti harmaa. Jos tämä henkilö kuitenkin sanoo muille olevansa keltainen, ja sitten ottaa takin pois samalla ja näyttääkin oikeasti olevan harmaa, niin se voi herättää hieman ihmetystä muissa ihmisissä. Ei muuta, mutta ihmetystä.
Vierailija kirjoitti:
hahaha
katkerat amikset täällä itkee
amk ei ole yliopisto, amkit ottivat englanniksi käyttöön university -nimen just siksi kun haluavat profiloitua samaan porukkaan :D
se että opinnäytteessä on jopa LÄHDEVIITTEET (Huhhuh!!!!) ei tee siitä tieteellistä, tosta näkeekin hienosti että jos näin luulee niin ei ole tieteestä koskaan kuullutkaan :D
ihme itkua kun amkssa ei hyväksytä sitä että ovat tarkoitettu käytännön työhön eivätkä tutkimukseen - olisi ehkä kannattanut hakeutua sit yliopistoon jos kerta haluaa tehdä tiedettä :]
Toisaalta yhdelläkään humanistisella linjalla yliopistossa ei tehdä tiedettä. Sosiaalinen tiede on tiedettä vain nimessään; mitään sen aikaansaamia tuloksia ei voida validoida tieteellisellä metodilla. Joten tuolla logiikalla humanistiset yliopistolinjat eivät ole myöskään akateemisia.
niin, ei amk ole tieteellinen. Itse taisin olla ainoa meidän vuosikurssilta jonka tutkimus julkaistiin.
Näkökulmia:
-esimerkiksi luokanopettaja valmistuu yliopistosta, kuten myös lastentarhanopettajakin. Jokainen tietää, että näiden pääasiallisena tehtävänä on tehdä käytännön työtä tutkimuksen sijasta.
-on lapsellista ja typerää arvioida päällisin puolin toisia tutkintotasoja tietämättä niiden sisällöstä todellisuudessa mitään. Esimerkiksi viestin 21 kirjoittanut voisi miettiä syvällisesti, kuinka suuri kokemus hänellä on kaikista Suomen ammattikorkeakouluista ja niiden jokaisesta koulutusohjelmasta. Aikamoisia suuria linjoja nimittäin viestissä vedellään.
-AMK ei ole akateeminen, ei virallisesti eikä puolivirallisesti. Se ei tarkoita sitä, että se olisi tutkintona huonompi kuin kanditutkinto.
-epäkypsää käytöstä mollata toisia nostaakseen omaa arvoaan (ei yhteenkään korkeakouluun sopivaa käytöstä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä loppupeleissä kiinnostaa kuka on akateeminen ja kuka ei. Kaikki me maataan arkussa loppujen lopuksi. Turhaa elämän tuhlaamista riidellä tästä. Jokainen saa itse käsittää miten haluaa. Se ei ole keltään pois. Paitsi tietysti sellaiselta jolla on jo sairaalloinen neuroosi tämän asian pohtimiseen.
Yleensä kaikissa tapauksissa on toivottavaa käyttää oikeaa termiä, oikeaa sanaa, jotta ei muille ihmisille tule väärinymmärryksiä. Toki henkilö voi olla itse sitä mieltä, että on keltainen, vaikka olisikin oikeasti harmaa. Jos tämä henkilö kuitenkin sanoo muille olevansa keltainen, ja sitten ottaa takin pois samalla ja näyttääkin oikeasti olevan harmaa, niin se voi herättää hieman ihmetystä muissa ihmisissä. Ei muuta, mutta ihmetystä.
Onneksi en ole itse ainakaan törmännyt elämäni aikana ihmisiin, joille on tärkeä tuoda esille omaa koulutustaan. Se missä on töissä/opiskelee on tullut usein esille, mutta perusterveen järjen omaavat ihmiset tuskin huutelevat kilpaa sillä mikä tutkinto paperi on kädessä ja mikä ei toisella. Mutta kyllä, ymmärrän pointtisi. Se on kai sitten joissakin toisissa piireissä tuollaista oman tutkintonsa esille tuomisen ylpeyttä. En toki tarkoita, että sinun piireissäsi olisi näin.
Vierailija kirjoitti:
Amk-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Jos se ei ole akateeminen tutkinto, ei ole kandikaan. Lisäksi joillakin amk-tutkinnoilla voi hakea maisterikoulutukseen ja tulla hyväksiluetuksi kandiksi ;)
T. yksinkertainen amk:lainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hahaha
katkerat amikset täällä itkee
amk ei ole yliopisto, amkit ottivat englanniksi käyttöön university -nimen just siksi kun haluavat profiloitua samaan porukkaan :D
se että opinnäytteessä on jopa LÄHDEVIITTEET (Huhhuh!!!!) ei tee siitä tieteellistä, tosta näkeekin hienosti että jos näin luulee niin ei ole tieteestä koskaan kuullutkaan :D
ihme itkua kun amkssa ei hyväksytä sitä että ovat tarkoitettu käytännön työhön eivätkä tutkimukseen - olisi ehkä kannattanut hakeutua sit yliopistoon jos kerta haluaa tehdä tiedettä :]
Toisaalta yhdelläkään humanistisella linjalla yliopistossa ei tehdä tiedettä. Sosiaalinen tiede on tiedettä vain nimessään; mitään sen aikaansaamia tuloksia ei voida validoida tieteellisellä metodilla. Joten tuolla logiikalla humanistiset yliopistolinjat eivät ole myöskään akateemisia.
Mikä on mielestäsi tieteellinen metodi? Ilmeisesti vain luonnon ilmiöiden mittaaminen? Tutustupa tieteen määritelmiin.
Kansalaisopisto on korkein oppilaitos. Nimestäkin näkee; Volkshochschule. Se on tarkoitettu kansalle ja sieltä tulee paras opiskelija-aines, koska tarjonta on niin monipuolista; on tanssia, runoutta, kieliä, laulua, lintutietoutta jne.
-Mies 29v + 1v-
Itselläni on opistotutkinto ja olin oppilaskunnan jonkinlainen aktivisti. Teimme useita ekskursioita ympäri Eurooppaa ja Neuvostoliittoonkin.
Kysymys loppupeleissä oli tutkintojen yhdenmukaistaminen Euroopassa. Ja sitä kautta hyväksilukemiset jos menee töihin toiseen maahan.
Hyvältä idealta vaikutti, mutta kävimme Saksassa eräässä ammattikorkeakoulussa ja kierroksen jälkeen, kukaan meidän porukasta ei voinut kyseistä ammattikorkeakoulua pitää Suomalaista maataslousoppilaitosta korkeampana oppilaitoksena.
Akateemisesta koulutuksesta puhumattakaan, meillä oli olo että vierailisimme suomalaista insinööriopistoa tasokkaammassa laitoksessa pettymys oli suuri ja muutkin vierailukohteet Saksassa vastasivat korkeintaan suomalaista teknikkotasoa.
Ja koko uudistus minusta meni kivelle Suomessa. Tuli vain ylimääräisiä vuosia opiskeluun ja lopputulos oli huonompi. Ennen kuin piti palkata insinööri tai diplomi insinööri, tiedettiin että insinöörillä oli sentään työkokemusta alaltaan.
No me insinöörit olemme katoavaa kansanperinnettä, mutta Eussa rinnastettu korkeimpaan kastiin DIn kanssa.
Ammattikorkeakoulun idea jotenkin veistettiin kun kaiken alan puljulta tehtiin kilpaa ammattikorkeakouluja. Minusta tuo koulutyyppi ja nimityssopii lähinnä käytännöllisille aloille ja yksi idea oli että insinööri voisi vuodessa tai muutamassa lukea itsensä DIksi.
Koko juttu meni minusta pieleen, insinöörit olivat tätä ajamassa, ilman kuvitelmia akateemisuudesta. En tiedä mitä kaikkia ammattikorkeakouluja nykyään edes on mutta sen ei tosiaan ollut tarkoitus olla mikään akateeminen tutkinto.
Minulla itsellä toki on myös korkeakoulututkinto. Mutta sanon olevani insinööri.
Ainakin kuin hain töitä. Tai riippuu mistä hain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Jos se ei ole akateeminen tutkinto, ei ole kandikaan. Lisäksi joillakin amk-tutkinnoilla voi hakea maisterikoulutukseen ja tulla hyväksiluetuksi kandiksi ;)
T. yksinkertainen amk:lainen
Vaikka amk -tutkinolla voi päästä maisterikoulutukseen, ei se esim. tradenomista kandia tee. Lisäksi käytännössä täytyy tehdä jonkin verran kandikursseja täydentävinä opintoina maisterikurssien lisäksi.
Tieteellisen tutkimuksen lähteet tulevat olla tieteelliset. Pitää osata arvioida, onko tässä kansainvälisesti kaikki keskeinen saatavilla oleva tutkimustieto, sisältäen alojen lehtien kattavat haut ja muut tieteelliset julkaisut. Jos aihe on erityinen, niin väitöskirjojen lisäksi lähteiksi voi kelvata gradu. Ammatilliset kirjat eivät ole kelpoja lähteitä muuta kuin yleisen keskustelun esittämiseen. Esim. Jari Sinkkosen kansantajuiset kirjat eivät ole valideja lähteitä ellei sitten löydä niistä Sinkkosen tieteelliset viittaukset ja osaa arvioida niiden painoarvoa suhteessa kotimaassa käytyyn keskusteluun vaikkapa poikien psykologisesta kehityksestä.
Tutkimuksessa tulisi ilmentä myös metodologian perusteet ja miten tieteellistä menetelmää on sovellettu kyseisessä opinnäytetyössä. Tietysti kyseessä on vain alempi korkeakoulututkinto, eivätkä kandityötkään niin briljantteja ole. Kuitenkin sieltä pitää pystyä kuvaamaan tutkimusmenetelmän johdonmukainen käyttö ja tulosten peilaaminen tieteelliseen keskusteluun aiheesta. Näitä ei vaadita kuin pintaraapaisu amk-kouluissa. Usein on tehty "laadullinen sisällönanalyysi" eli on miettitty, että mitä tässä nyt kaikkea oli ja tehty jokin alkeellinen luokittelu. Siihen päälle sitten vähän reflektiota. Teknisen puolen opinnäytteet taas usein hienosti kytkeytyvät työelämään ja antavat relevanttia tietoa esimerkiksi tutkimuskohteena olleen organisaation toiminnasta, mutta tuloksia ei arvioida osana laajempaa tieteellistä keskustelua. Vaikka siinä insinöörskän työssä olisi laskettu laskuja ja olisi sitten kuvaajiakin.