Olenko aivan kamala ihminen ystävääni kohtaan?

Vierailija

Pyöritään harrastusten vuoksi aika pienissä piireissä, missä kaikki tuntee toisensa.

Olen erään jätkän tiennyt yli viiden vuoden ajan ja säännöllisen epäsäännöllisesti aina törmätty baareissa vuosien varrella. Nyt emme olleet nähneet yli vuoteen ja hän tuli ystäviensä kanssa luokseni juhliin ja samantie kun näimme tunsin kuinka tällä kertaa välillämme oli jonkun asteista kemiaa (ennen näin ei ole ollut). Illan mittaan juttelimme enemmän ja enemmän ja hän päätyi tulemaan luokseni yöksi. Tajusin jossain vaiheessa olevani aivan korvia myöten ihastunut ja tunne oli molemmin puoleinen. Sen jälkeen olemme viettäneet kaikki illat,yöt ja aamut yhdessä ja kaikki tuntuu todella normaalilta.

Ongelma vain on se että tämä mies on todella hyvän ystäväni entinen suuri ihastus. Heillä on ollut jotain säätöä lähemmäs pari vuotta sitten, mutta se ei ole jatkunut pidemmälle, koska tunteet eivät olleet molemmin puoleiset. Silti ystäväni edelleen on roikkunut miehessä ja puhuu miehestä jatkuvasti.

Ystäväni on nyt pettynyt ja vihainen että olen nyt kyseistä miestä nähnyt... En ole saanut sanottua että olen todella ihastunut, koska en tiedä tekisikö se asiasta paremman vai pahemman. Vaikka ystäväni ystävyys merkitsee minulle paljon, ei hänen vihoittelunsa ole estänyt minua näkemästä miestä. Unohdan kaiken muun hänen kanssaan ja minulla on satoja perhosia vatsassa. En ihastu herkästi ja nyt on vain sellainen tunne että tämän miehen kanssa synkkaa älyttömän hyvin...

Silti kuitenkin minua harmittaa että ystäväni ja pari meidän yhteistä ystäväämme ovat tuominneet minut. Olenko aivan kamala ihminen jos jatkan miehen tapailua ja kun aika on sopiva kerron että olen oikeasti kiinnostunut miehestä, enkä vain kiusallani tapaile häntä tyyliin "nyt kun en muutakaan keksinyt".

Miten toimisitte tilanteessani? olemme kaikki lähemmäs 25-vuotiaita (vaikka ei siltä kuulosta tämä varailu kulttuuri)

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Anna mennä! En varmaan nyt heti alkuun liian paljon asiaa hieroisi kaverisi naamaan mutta jos teistä on jotain tullakseen niin eiköhän kaveri anna anteeksi.

Eihän heillä ole kertomasi mukaan edes ollut vakavaa suhdetta, etkä ole mennyt heidän väliinsä jos heidän jutustaan jo pidemmän aikaa.

Kaverisi pitää vaan päästä miehestä yli. Olisi aivan sama juttu jos mies löytäisi jonkun uuden naisen jota kaverisi ei tunne, mutta nyt erona se että voi suuttua sinulle.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei ei ei ei.

Kavereiden entisiin ei yksinkertaisesti kosketa. Vai oletteko teini-ikäisiä?

Olisiko jotain perusteluja esittää...Teini-iässä tosiaan tuollaisia sopimuksia tehtiin...

Vierailija

Jaa-aaa vaikea sanoa miten itse toimisin, mutta ymmärrän myös ystäväsi tunteet. Mun pitäisi olla just todella, todella ihastunut että menisin tekemään noin... Ystäväsi ei kuitenkaan ole seurustellut miehen kanssa, joten se on mielestäni pienempi paha kuin että olisivat seurustelleet. Toisaalta mies ei voi sille mitään ettei koskaan kiinnostunut ystävästäsi, sellaista se elämä joskus on. Toisaalta välisi ystävääsi saattavat pilaantua tämän myötä lopullisesti. Joten mieti tarkkaan! 

Mulle kävi muuten kerran näin. Olin vielä aika nuori, 17vuotias ja kaverini 19. Hän oli mua ennen baarissa, ja vietti siellä jo aikaa parin miehen kanssa. Minä menin perästä, ja ihastuin oitis toiseen miehistä. Tunne oli kai molemminpuolinen (sen illan ainakin), ja päädyime miehen luo jatkoille. MIes oli kuitenkin ottanut selkäni takaa yhteyttä ystävääni, ja satuin törmäämään häneen (ystävään)kaupungilla juuri kun olivat tapaamassa. Sainkin kuulla pian että "seurustelivat" ja kyllä se todella pahalta tuntui. Kuin olisi vedetty matto jalkojen alta. Meni pari viikkoa, ja miehellä oli uusi nainen kierroksessa... Ystävyytemme ei koskaan tästä enää selvinnyt. 

Vierailija

Onko pienissä piireissä varaa jumitteluun?

Tässä on monta eri variaatiota loppu tulemaan, että mietihän tarkkaan onko tämä mies ystävyyden menettämisen arvoinen? Jos on, niin anna mennä. Ehkä saat miehestä loppu elämäsi rakkauden ja ystävän tai sitten menetät kaiken.

Tai sitten ystäväsi ymmärtää loppupeleissä... Sä olet jo askeleesi jo tehnyt ja sua paheksutaan.

Vierailija

Minähän en kiinnostuisi miehestä, jonka joku kaveri on jo pilannut. Haluan että mieheni on ainutlaatuinen ja uusi. Ja onneksi onkin.

Vierailija

Kyseinen mies on tunnetusti tosi reilu tyyppi ja ystävänikin aina muistaa kertoa kuinka reilusti hoiti heidän tilanteensa aikanaan. En siis usko, että haluaa pelailla tässä ketään. On myös tosi ujo ja kun tunnusti tykkäävänsä minusta niin tunsi kuinka hänen sydämmensä hakkasi tuhatta ja sataa ja posket punottivat.

Kaipaisin perusteluja jos joku on sitä mieltä että ehdoton ei. Olen oikeasti todella ihastunut ja pitkästä aikaa oleminen jonkun miehen kanssa tuntuu todella luontevalta. En todellakaan ole koskaan suunnitellut tätä etukäteen, enkä tapailisi miestä jos tunne ei olisi niin selvästi molemmin puoleinen...

En tosiaan ole sanonut ystävälleni vielä että olen ihastunut. Myönsin vain että olemme nähneet ja siitä jo suuttui todella kovasti... AP

Vierailija

Anna mennä vaan, jos tosissasi miehestä tykkäät ja hän sinusta. Vähän lapsellista tuollainen entisten heilojen ja hoitojen "varaaminen". Ketään ei voi omistaa eikä toisten onni ole itseltä pois. Ystäväsi pääsee varmasti asiasta yli.

Trine

No voi hyvää päivää!  Lapset, lapset...ei ihmisiä voi "varata" itselleen. Eikä voi myöskään määrätä toisten tunteita. Kun kerran on selvää, että mies ei ole ystävästäsi kiinnostunut eikä heistä ikinä tulisi paria, mikä sinun ystäväsi on kieltämään sinulta suhteen?

 Olette kuin lapset hiekkalaatikolla...   

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Onko ystäväsi ja tämä mies pannut keskenään?

Jos siitä on pari vuotta aikaa... niin ei kiiinnosta enää kiviäkään.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat