Lue keskustelun säännöt.
Te jotka osaatte käsitellä isoja rahasummia! Nyt apua.
23.11.2015 |
Olen ulosottovelkainen kolmen lapsen yksinhuoltaja. Sairastuin muutama vuosi sitten ja menetin lähes kaiken.
Töihin olen mennyt heti äitiyslomalta, ja maksellut kohta kaikki pois. Luottotietoja saan kai odotella puhtaaksi vasta vuosien päästä. Asun lasten kanssa pääkaupunkiseudulla kaupungin vuokra-asunnossa. En omista mitään.
Isäni kuoli, ja olen saamassa perintöä noin 50 000 euroa. Tulevaisuudessa on toiselta vanhemmalta odotettavissa perintöä vielä noin 100 000 euroa lisää. En tiennyt ollenkaan että vanhempani ovat olleet noinkin varakkaita. Emme siis ole olleet kovin läheisiä.
Tuntuu pahalta ja väärältä "äkkirikastua" tällä tavoin, mutta kun ne rahat ovat nyt kuitenkin tulossa, niin mietin suorastaan kauhuissani mitä teen.
En koskaan ole tuollaisia summia käsitellyt. Olen tehnyt ikäni töitä pienellä palkalla, elänyt kädestä suuhun. En oikein edes ymmärrä tätä tilannetta.
Mitä teen rahoille? Maksan tietysti loppuvelat pois, mutta sitten? En tarvitse tällä hetkellä mitään materiaa. Katto on pään päällä ja lapsilla lämmintä vaatetta. En halua riskeerata mitään. Tietysti ajattelen, että tahdon jättää lapsilleni jotain kun on minun vuoroni lähteä. En tahdo että he joutuvat elämään samanlaista kituuttelevaa elämää kuin minä, ja keräämään pulloja maitotölkkiä varten.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Asuntouskovaisia näkyy tosiaan olevan liikenteessä. Asunto ei ole mikään helppo ja ongelmaton sijoitusmuoto, siinä on omat juttunsa mitä pitää tietää ettei tee tyhmyyksiä. Pitäisin asuntosijoittamista vieläpä petollisena, koska monella on helposti sellainen kuvitelma, että se on helppo ja ymmärrettävä sijoitusmuoto. Osakkeiden kohdalla ei kukaan erehdy samalla tavalla luulemaan itsestään liikoja. Hajauttaminenkaan ei ole aivan ongelmatonta asuntosijoittamisen kohdalla. Menee aika pitkään, ennen kuin sinulla on edes 10 asuntoa, mitä voi jo pitää jonkinlaisena hajautuksena.
Nykyiset vuokratuotot perustuvat pitkälti asumistukijärjestelmään. Sitä kautta pumpataan veronmaksajien rahoja asuntosijoittajille. Jokainen voi kohdallaan miettiä, kuinka kestävä tällainen systeemi on nykyisessä taloustilanteessa? Onko tämä Suomessa niin pyhä lehmä, ettei uskalleta tehdä mitään systeemin tervehdyttämiseksi ja asumisen hinnan laskemiseksi? Vai tuleeko jossain vaiheessa tilanne, että on tähänkin hulluuteen puututtava ja tehtävä perusteellinen remontti sosiaalitukijärjestelmään, joka puhaltaisi asuntojen hinta- ja vuokrakuplan?
Toki jos kiinteistösijoittaminen sinällään kiinnostaa, niin sitä on mahdollista toteuttaa kiinteistöyhtiöiden (Sponda ja mitä näitä on) tai REITien kautta. USA:ssa on todella konservatiivisesti hallinoituja REITtejä, jotka on tarkoitettu eläkesäästöjen parkkeeraamiseen ja jotka nakuttavat tasaista (ja hissuksiin nousevaa) osinkoa joka kuukausi. Ennemmin sijoittaisin johonkin tällaiseen kun ottaisin riskin vuokralaisesta, joka jättää vuokrat maksamatta ja pistää kämpän tuhannen päreiksi. (Oravasta kannattaa pysyä kaukana, se on lähinnä pyramidihuijaus, vaikkeivät viranomaiset siihen ole toistaiseksi puuttuneet.)
Jos asunto on hyvällä paikalla (toki jos ei ole niin sitten on ehkä riski) niin siitä saa aivan saman vuokratuoton oli näitä tukia tai ei. Helsingin keskusta-alueelle ei enää hirveästi asuntoja mahdu ja aina on heitä jotka ovat valmiita maksamaan keskusta-asumisesta. (Joksi Kallionkin nykyään lasken). Minunkin näytöillä jää aina AINAKIN 5-6 halukasta nuolemaan näppejään, kun voin antaa asunnon vain yhdelle hakijalle kerrallaan. Eikä ole tarvinnut kuin se yksi näyttö.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kolme sijoitusasuntoa. Aloitimme 30.000 euron pääomalla, loput lainaa. Aina kun oli maksettu lainaa pois 20.000 ostimme seuraavan, taas lainalla. Kolmas on juuri hankittu. Pieniä asuntoja pääkaupunkiseudulta, kaikissa vuokralainen valmiina. Velkaahan totta meillä on, mutta reilusti tulojakin joilla ne maksaa. Nämä kaikki on myös helppo myydä jos sairastumme tai tarvitsemme rahaa tärkeämpään. Laskimme, että eläkkelle jäädessä ollaan velattomia ja saamme kivan lisän tuleviin eläkkeisiin. Lapsillekin sitten siinä kivat pesämunat.
Ihmiset pelkää asuntosijoittamista ihan turhaan ja pankithan ei niistä provikoita saa, joten ei tietenkään suosittele sitä. Mekin köyhät ollaan nyt useamman asunnon omistajia, ei olisi aikanaan uskonut 😊
Ap voi tarvita sitä rahaa tai osia siitä. En sitoisi asuntoon.
Tarkennan tässä vielä, että ulosottoon ei ole maksettavaa enää kuin 4000 euroa. Alkuperäinen summa oli 20 000 e. Muita velkoja ei ole.
Ikää minulla on 34 vuotta, joten ehkä on vielä aikaa järjestellä elämää paremmaksi.
Ap
Enkä ymmärrä mitä 38 tarkoittaa että pitäisi olla 10 asuntoa, että voisi puhua hajauttamisesta asuntosijoittamisessa? :D Korkeintaan voisi ajatella, ettei pidä koko omaisuuttaan asunnoissa, mutta en näe siinäkään ongelmaa. Itselläni on perittynä tuo asunto ja osakkeita ja jälkimmäiset olen myynyt, asunto on edelleen. Eli persaukiselle (siis tulopuolelle, kuten itse) helposti realisoitavat kohteet ovat pahoja. :P
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on kyllä pakko ihmetellä näitä asunnonostoneuvoja. Jos perit 50 000 ja maksat siitä vielä perintöverot yms. niin sinulla ei valitettavasti ole mitään saumaa hankkia asuntoa ainakaan pk-seudulta. Puhutaan ihan eri summista.
Useamman sijoitusasunnon omistajana en voi muutenkaan suositella asuntosijoittamista henkilölle, joka ei ole siihen lainkaan perehtynyt. Etenkään, jos asunto pitää ostaa osin lainarahalla.
Jos saat NYT sen muutaman kymmenen tuhatta, suosittelen maksamaan heti velkasi pois ja laitat hetkeksi loput pankkiin odottamaan, että pulssi tasaantuu. Älä muuta kulutustottumuksiasi, ennen kuin olet päättänyt, mihin suurempiin ostoksiin/sijoituksiin haluat rahasi laittaa.
Kun maksat nyt ulosottovelkasi ja hinaat itsesi taloudellisesti kuiville, voit ehkä käyttää tuon myöhemmin perittävän 100 000 € asunnon käsirahaksi. Siihen mennessä luottotietosi ovat myös todennäköisesti palautuneet. Sen rahan olemassaoloa ei kuitenkaan vielä tarvitse aktiivisesti muistaa, eikä varsinkaan laskea olemassaoleviin varoihisi. Perintöjen ollessa kyseessä on aina parempi odottaa, eikä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Raha on sinun vasta, kun se on tililläsi.
Iloitse tässä vaiheessa siitä, että vapaudut velkataakasta ja voit siinä mielessä huokaista helpotuksesta. Kaikkea rahaa ei tarvitse heti käyttää, taloudellinen turva tulee siitä, että rahaa on myös säästössä. Joko matalan riskin/tuoton sijoituksina tai jopa tilillä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kyllä pakko ihmetellä näitä asunnonostoneuvoja. Jos perit 50 000 ja maksat siitä vielä perintöverot yms. niin sinulla ei valitettavasti ole mitään saumaa hankkia asuntoa ainakaan pk-seudulta. Puhutaan ihan eri summista.
Useamman sijoitusasunnon omistajana en voi muutenkaan suositella asuntosijoittamista henkilölle, joka ei ole siihen lainkaan perehtynyt. Etenkään, jos asunto pitää ostaa osin lainarahalla.
Jos saat NYT sen muutaman kymmenen tuhatta, suosittelen maksamaan heti velkasi pois ja laitat hetkeksi loput pankkiin odottamaan, että pulssi tasaantuu. Älä muuta kulutustottumuksiasi, ennen kuin olet päättänyt, mihin suurempiin ostoksiin/sijoituksiin haluat rahasi laittaa.
Kun maksat nyt ulosottovelkasi ja hinaat itsesi taloudellisesti kuiville, voit ehkä käyttää tuon myöhemmin perittävän 100 000 € asunnon käsirahaksi. Siihen mennessä luottotietosi ovat myös todennäköisesti palautuneet. Sen rahan olemassaoloa ei kuitenkaan vielä tarvitse aktiivisesti muistaa, eikä varsinkaan laskea olemassaoleviin varoihisi. Perintöjen ollessa kyseessä on aina parempi odottaa, eikä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Raha on sinun vasta, kun se on tililläsi.
Iloitse tässä vaiheessa siitä, että vapaudut velkataakasta ja voit siinä mielessä huokaista helpotuksesta. Kaikkea rahaa ei tarvitse heti käyttää, taloudellinen turva tulee siitä, että rahaa on myös säästössä. Joko matalan riskin/tuoton sijoituksina tai jopa tilillä.
Velkaa on muutama tonni joten se ei tunnu missään. Omaa pääomaa edelleen niin paljon, että saa hyvällä marginaalilla lainaa pieneen asuntoon. Vantaalta saa kaksioita sadalla tonnilla ja niistä vuokraa seitsemän-kahdeksan sataa kuussa. Vastike ehkä 150 kuussa ja koko laina maksaisi alle 500 kuussa, mutta tässähän ei tarvitsisi lainaa kun max 60.000,-
Plussalle jää, ja kun toinen osa perintöä tulee, siitä vaan toista ostamaan. Näin vaurastuu. Jos tuhlaa rahat, ei vaurastu.
Naiset on aika huonoja sijoittamaan ja ottamaan riskejä yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä14 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kyllä pakko ihmetellä näitä asunnonostoneuvoja. Jos perit 50 000 ja maksat siitä vielä perintöverot yms. niin sinulla ei valitettavasti ole mitään saumaa hankkia asuntoa ainakaan pk-seudulta. Puhutaan ihan eri summista.
Useamman sijoitusasunnon omistajana en voi muutenkaan suositella asuntosijoittamista henkilölle, joka ei ole siihen lainkaan perehtynyt. Etenkään, jos asunto pitää ostaa osin lainarahalla.
Jos saat NYT sen muutaman kymmenen tuhatta, suosittelen maksamaan heti velkasi pois ja laitat hetkeksi loput pankkiin odottamaan, että pulssi tasaantuu. Älä muuta kulutustottumuksiasi, ennen kuin olet päättänyt, mihin suurempiin ostoksiin/sijoituksiin haluat rahasi laittaa.
Kun maksat nyt ulosottovelkasi ja hinaat itsesi taloudellisesti kuiville, voit ehkä käyttää tuon myöhemmin perittävän 100 000 € asunnon käsirahaksi. Siihen mennessä luottotietosi ovat myös todennäköisesti palautuneet. Sen rahan olemassaoloa ei kuitenkaan vielä tarvitse aktiivisesti muistaa, eikä varsinkaan laskea olemassaoleviin varoihisi. Perintöjen ollessa kyseessä on aina parempi odottaa, eikä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Raha on sinun vasta, kun se on tililläsi.
Iloitse tässä vaiheessa siitä, että vapaudut velkataakasta ja voit siinä mielessä huokaista helpotuksesta. Kaikkea rahaa ei tarvitse heti käyttää, taloudellinen turva tulee siitä, että rahaa on myös säästössä. Joko matalan riskin/tuoton sijoituksina tai jopa tilillä.
Velkaa on muutama tonni joten se ei tunnu missään. Omaa pääomaa edelleen niin paljon, että saa hyvällä marginaalilla lainaa pieneen asuntoon. Vantaalta saa kaksioita sadalla tonnilla ja niistä vuokraa seitsemän-kahdeksan sataa kuussa. Vastike ehkä 150 kuussa ja koko laina maksaisi alle 500 kuussa, mutta tässähän ei tarvitsisi lainaa kun max 60.000,-
Plussalle jää, ja kun toinen osa perintöä tulee, siitä vaan toista ostamaan. Näin vaurastuu. Jos tuhlaa rahat, ei vaurastu.Naiset on aika huonoja sijoittamaan ja ottamaan riskejä yleensä.
Että persus edellä puuhun vaan? Entäs sitten, kun koko raha on kiinni asunnossa ja velkaa on ja taloyhtiöön tuleekin katto-, julkisivu- tai peräti putkiremontti? Korttitalo kosahtaa aika nopeasti, jos taloudenhallinta ei ole muutenkaan ap:n leipälaji. Mikäli kyse on paljon uudemmasta talosta tai sellaisesta, jossa kaikki isot rempat tehty, ei myyntihintakaan ole noin alhainen yhtiövastikkeesta puhumattakaan. Vuokratulostakin maksetaan n. 1/3 veroa.
Totta kai kannattaa säästää tai sijoittaa vaikka rahastoihin, mutta noin pienellä summalla (50 000 € miinus verot) en usuttaisi ketään kokematonta + luottotiedotonta asuntokaupoille.
Siis AP on perinyt isänsä(50t) ja perii jossain vaiheessa äitinsä, mutta siihenhän voi mennä vaikka 20 vuotta.