Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Minä iloitsen opinnoistani, äiti valittaa ja murehtii

Vierailija

Aloitin elokuussa yliopistossa, sain unelmieni opiskelupaikan. Kaikki muut ovat iloisia puolestani ja opinnot ovat sujuneet hyvin, olen todella motivoitunut. Äitini kuitenkin murehtii ja valittaa miten pitäisi vauvoja ja avioliittoa jo miettiä ja miten olen niin vanha kun valmistun ja valivali. On todella raskasta nähdä äitiä kun aina alkaa sama valitusvirsi, miten hänen tutut ovat jo isovanhempia ja he ovat päässeet häihin yms.
Mikä avuksi? Olen siis 24.

Kommentit (4)

Vierailija

Ei auta kuin sanoa mammalle suoraan, että sinä olet aikuinen ihminen joka elät omaa elämääsi johon ei mammalla ole sanomista. Sinä teet elämässäsi ne valinnat jotka haluat, ei mammasi. Joka kerta kun mamma edes koittaa avata suunsa asiasta, sanot, että et keskustele asiasta hänen kanssaan. Kyllä se jossain kohtaa lopettaa.

T: kokemuksesta

äidit on..noh..äitejä

Minulla on taas toistepäin. Olen 30 ja valmistuin pari vuotta sitten yliopistosta maisteriksi. Minulla on oma firma ja nyt häät tulossa pitkäaikaisen avokkini kanssa. Meille menee taloudellisesti ihan ok, miten nyt näinä aikoina voi mennä. Meillä on miehen kanssa haaveenaa häiden jälkeen lapset ja äiti tietää sen. Saankin nyt koko ajan kuunnella, että minun pitäisi vielä miettiä ja ajatella elämää ydinperheen ulkopuolelta. Että en saisi mennä naimisiin ja lapsia olen vielä liian nuori miettimään...

Ja äidilläni ei siis ole mitään miestäni vastaan. Hän kehuu tätä lempivävykseen ja sanoo hänelle odottavansa meidän häitä. Minulle sitten kahden kesken valittaa kuinka en saisi koskaan mennä naimisiin ja minun pitäisi lukea itseni tohtoriksi jne jne.

Että mikäkö neuvoksi? Ensinnäkin suodata toisesta sisään ja toisesta ulos. Niin minä teen. Ja toiseksi. Sano äidillesi, että elämäsi tulee olemaan onnellisempaa ja tasapainoisempaa kun saat nyt elää rauhassa nuoruutesi ja etsiä itsesi ja pitää hauskaa. Jos nyt sidot itsesi mieheen ja lapsiin ja lykkään opiskelujasi, tulet vielä katumaan ja katkeroitumaan kun et saanut toteuttaa unelmiasi.

Ja jos tämäkään ei auta, niin ota asia huumori ja osta vaikka koira, jota äitisi saa pitää lapsenlapsenaan.

Vierailija

Anna mamman marmattaa jos ei usko että osaat itse elää omaa elämääsi niinkuin itse haluat ja on hyvä juuri sinulle.

Jos äitisi lapsia haluaa niin tehköön itse...eikö nykyään moni melkein "vaihdevuosissa" tee vielä lapsia :) 

Vierailija

Anna kun arvaan, äidilläsi ei ole itsellä yliopistotutkintoa? Se on kateellinen ja haluaisi että sullakaan ei ois, vaan eläisit samanlaisen elämän kuin se, nuorena lapset jne. Oma äitini on ihan samanlainen, mutta mä oon lukenut sitä aina kuin avointa kirjaa ja tiedän mitä se oikeasti neuvomisillaan tahtoo.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat