Lähetätkö joulukortteja? Jos et, niin mikset?
Minulla on 3 lasta ja pari koiraa. Otetaan yleensä kuvia ja teetetään joulukortteja. Joskus lapset ovat askarrelleet kortit. Niitä lähtee vuosittain noin 30 kpl ja 5 pakettia lisäksi. Viime vuonna meille tuli myös 5 pakettia, mutta kortteja tuli vain reilut 10 kpl. Minusta se on harmi, koska lapset odottavat kortteja innoissaan. Ne ripustetaan meillä narulle esille. Saimme pari ilmoitusta, että joulukorttirahat on käytetty hyväntekeväisyyteen ja lisäksi tuli joulutoivotuksia sähköpostilla, fb:ssa ja tekstareilla. Ne ovat lähinnä hetken ilo. Itse olin postinjakajan tyttärenä lajittelemassa nuorena joulupostia. Jos sitä on vähemmän, töitäkin on tarjolla vähemmän, ja se on harmi.
Kommentit (54)
Vain parille, jotka loukkaantuis ja pilaisivat pyhänsä sillä kiukulla. Kuten äidilleni ja veljelleni.
Turhaa hössäämistä ja rahanmenoa. Joo, en ole jouluihminen.
Hyväntekeväisyyteen annetut joulukorttirahat on ihan hanurista. Meidän lapset on saaneet aina syntyessään jonkun vuohen tai puun lahjoituksena kehitysmaiden lapsille. Pojan kummi ei anna yhtenäkään jouluna pojalle mitään, aina tulee kortti, että on pojan puolesta tehnyt jotain hyvää. Poikaa suututtaa, kun pikkusisko saa omilta kummeiltaan leluja.
Vierailija kirjoitti:
Kai te tiedätte että postin toiminta johtuu vaan huonoista johtajista ja johdon toimintatavoista? Onhan toimitusjohtajakin nostella palkkaansa kokoajan ja potkii porukkaa pelille kun rahat loppuu kesken. Tällä hetkellä Postin toimitusjohtaja tienaa 50.000e kuukaudessa!
Just tän takia mä en lähetä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai te tiedätte että postin toiminta johtuu vaan huonoista johtajista ja johdon toimintatavoista? Onhan toimitusjohtajakin nostella palkkaansa kokoajan ja potkii porukkaa pelille kun rahat loppuu kesken. Tällä hetkellä Postin toimitusjohtaja tienaa 50.000e kuukaudessa!
http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205055-itellan-ilmeenmuutos-makso…
Ei saatana. Ei tarvi kyllä lähettää enää ikinä yhtään mitään.
En viitsi nähdä vaivaa. Mummolle ja kummille ennen lähetin, mutta eivät elää enää. Heidän tiesin niitä odottavan ja kummi varsinkin oli aika yksinäinen, hänellä ne olivat aina paraatipaikalla. Kummin luona kävin vielä aikuisenakin joulukahvilla jossain vaiheessa. Mullakin se on jäänyt sähköiseen yleiseen toivomukseen. Ei ole muuta syytä kuin laiskuus ja se, ettei ole edes kaikille sukulaisille osoitetta, niin oudolta kuin se tuntuukin.
Lähetän noin kymmenisen joulukorttia joka joulu. Mun mielestä parasta on etsiä hienoja kortteja ja miettiä tarkkaan minkä kortin valitsee kellekin vastaanottajalle. Kirjoitan kortteihin aina myös jotkut jouluiset pikkurunot. Toivon, että kortit ilahduttavat saajiaan. :) Itsekin ilahdun korteista, mutta ei minua haittaa vaikken saisi kaikilta korttia takaisin, en siis sen takia kortteja lähetä.
En lähetä. En vietä joulua, joten en lähetä korttejakaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vasta viime vuosina alkanut lähettää vanhemmille sukulaisille. Ennen ajattelin, että ei mitään väliä, kun ollaan niin vähän tekemisissä. Minulla olisi 9 tätiä ja enoa äidin puolelta, mutta valitettavasti viiden vuoden sisällä 3 on kuollut. Sairaudet ovat myös verottaneet heiltä yhteydenpitoa. Olenkin mennyt itseeni ja miettinyt, miksei voi edes sitä korttia lähettää, vaikka vain osoituksena siitä, että tädit ja enot ovat mielessä, vaikka asutaan kaukana.
Ovatko ne oikeasti mielessä, vai onko tuo vain hurskastelua? Itse en ainakaan ajattele sukulaisiani juuri koskaan.
En varmaan tänä(kään) vuonna.
Monena vuotena on ollut päässä visio että teetätän valokuvakortit lapsista lemmikkien kanssa mutta se on aina jäänyt ja minusta ne kympilläkymmenen-Tiimarikortit on kamalia joten lähettäminen on aina jäänyt. Joskus kun kuopus oli pieni lähetin viimeksi joulukortteja.
Rakastan saada valokuvakortteja. Musta ne on ihania. Nuo valmiit kortit on jotenkin niin hengettömiä ja tylsiä.
Lähetän muutamia, noin 10 - 20 kpl. Lähinnä sellaisille, joilta itsekin saamme vuosittain joulukortin ja sitten ihan lähimmille, kummilasten perheille jne.
Muistan kun joskus lapsena jotkut lähetti satoja joulukortteja, suloista, mutta meillä ei ole sitä tapaa...
Vierailija kirjoitti:
Lähetän muutamia, noin 10 - 20 kpl. Lähinnä sellaisille, joilta itsekin saamme vuosittain joulukortin ja sitten ihan lähimmille, kummilasten perheille jne.
Muistan kun joskus lapsena jotkut lähetti satoja joulukortteja, suloista, mutta meillä ei ole sitä tapaa...
Tänä vuonna lähetän jonkun muun (ei itseni eikä kenenkään läheiseni) ihan itse askarrellen tekemiä, minun häneltä ostamiani joulukortteja. :) Ne on nättejä. Joskus ollaan itsekin askarreltu ja joskus on ollut valokuvakortteja lapsistakin. Joskus on ollut valmiita kaupan kortteja, yleensä johonkin hyvään tarkoitukseen meneviä.
Lähetän n 20 joulukorttia, jotka itse askartelen. Lapset jo niin isoja, että eivät suostu poseeraamaan tonttukuvissa. Suurin osa menee miehen suvulle, minun pienelle suvulleni lähtee näistä korteista neljä.
🎅 🎄 🎄
En lähetä. 26 vuotta olen lähettänyt, nyt päätin että en enää. Me vietämme joulun ulkomailla, joten ei lahjoja, kortteja, kuusta, koristeita tms. Eka vuosi myös pitkään aikaan kun en lahjkoita hyväntekeväiusyyteen. Viime vuonna ostin kalliin lahjan Jouluapua ryhmässä, vein paketin joulupuu-keräykseen, lahjoitin Unicefille ja kodittomille eläimille. Nyt päätin että satsaan vaan omaan perheeseen ja yhteiseen kokemukseen. Voi olla että pitkään aikaan ei tämän jälkeen ylimääräiseen varaa eli sillä mentaliteetilla mennään!
Kenelle muka lähettäisin. Olen 20v ja kaverini eivät odota minulta mitään joulukortteja saati että itse lähettäisivät moisia, se taitaa olla enemmän vahnojen tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vasta viime vuosina alkanut lähettää vanhemmille sukulaisille. Ennen ajattelin, että ei mitään väliä, kun ollaan niin vähän tekemisissä. Minulla olisi 9 tätiä ja enoa äidin puolelta, mutta valitettavasti viiden vuoden sisällä 3 on kuollut. Sairaudet ovat myös verottaneet heiltä yhteydenpitoa. Olenkin mennyt itseeni ja miettinyt, miksei voi edes sitä korttia lähettää, vaikka vain osoituksena siitä, että tädit ja enot ovat mielessä, vaikka asutaan kaukana.
Ovatko ne oikeasti mielessä, vai onko tuo vain hurskastelua? Itse en ainakaan ajattele sukulaisiani juuri koskaan.
En ole kyseinen kommentoija, mutta myös minulle on tullut sukulaisista tärkeämpiä iän myötä. Inhoan tekstareita, mutta olen alkanut 40 täytettyäni lähetellä niitä serkulle maapallon toiselle puolelle. Kävin pari vuotta sitten toisen serkun luona Norjassa. Emmekä olleet tavanneet 20 vuoteen. Puhetta riitti ja kuvia katseltiin. Lähetän hänelle joululahjaksi kuvia lapsistani. Molemmat vanhempani ovat kuolleet ja velipuoli alkoholisoitunut, joten tunnen tarvetta kokea sukusuhteiden jatkumon.
En lähetä. Inhosin jo lapsena sitä joulukorttistressiä, kun viimeistä postituspäivää edeltävänä iltana käytiin koko osoitekirja läpi, yksi valitsi kortit, yksi kirjoitti osoitteet ja nimet alle, yksi liimasi postimerkit. Tylsä ja kiireinen operaatio, joka tehtiin vain siksi että joulukortit oli pakko lähettää. Yleensä vielä ensimmäiset kortit tulivat sellaisilta joille ei itse lähetetty, joten kortteja piti ostaa lisää ja lähettää ykkösluokan merkeillä.
Askartelen itse muutaman kortin niille, joita haluan muistaa ja annan ne lahjojen mukana, pakettikortteina.
Tunnen ihmisiä, jotka voivat juoda pikkujouluissa satasella (siis sisältäen kyydit ja nakkikioskit), mutta kun pitäisi käyttää 30 euroa joulukortteihin, on liian kallista, ei pysty.
En lähetä, koska en jaksa, se ahdistaa. Ja sekin ahdistaa, että joku loukkaantuu, kun ei saa jonain vuonna.
En lähetä, koska en oikein edes vietä joulua. En laita joulukoristeita, osta kuusta tai tee jouluruokaa.
Käyn korkeintaan syömässä lähistöllä asuvan sukulaiseni luona ja vien haudalle kynttilän. Tuntuisi teennäiseltä ja turhalta alkaa lähettämään joulukortteja.