Miten parinvalintakriteerisi ovat muuttuneet aiempien kokemusten myötä?

Vierailija kirjoitti:

Kaksi avioliittoa ja rima on noussut nousemistaan. Veikkaanpa, että jos tämä nykyinen joskus karille karahtaisi, en enää ottaisi vaivoikseni yhtäkään miestä - vaikka ihania ovatkin, niin en enää lähtisi asumaan yhdenkään kanssa. Omat jääkaapit, omat menot, omat rahat ja omat kotityöt. Se, joka saman katoon alle enää päätyisi, olisi ihmemiesluokkaa.

Siis eihän sulla ole mitään tarjottavaakaan. Kaksi avioliittoa karille kertoo siitä, ettet ole kovin haluttu nainen. M32

Takana pitkä avioliitto ja yksi seurustelusuhde. Täysin erilaiset miehet, toinen pohtiva älykkö, aloitekyvytön. Toinen taiteilijasielu, loistava seuramies, mutta viinaan menevä.

Jos kohtaan vielä joskus kiinnostavan miehen, riittää, että hoitaa työnsä, tekee jonkin verran kotitöitä, on hyvä keskustelija, liikunnallinen ja luotettava ihminen. Tärkeintä kyllä on henkinen kohtaaminen ja kunnioitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi avioliittoa ja rima on noussut nousemistaan. Veikkaanpa, että jos tämä nykyinen joskus karille karahtaisi, en enää ottaisi vaivoikseni yhtäkään miestä - vaikka ihania ovatkin, niin en enää lähtisi asumaan yhdenkään kanssa. Omat jääkaapit, omat menot, omat rahat ja omat kotityöt. Se, joka saman katoon alle enää päätyisi, olisi ihmemiesluokkaa.

Siis eihän sulla ole mitään tarjottavaakaan. Kaksi avioliittoa karille kertoo siitä, ettet ole kovin haluttu nainen. M32

 

Ensimmäinen liitto päättyi omasta aloitteestani, tämä toinen on 12 vuoden ikäinen eikä eräpäivää näy. Näillä vuosilla osaa kyllä pitää miehet tyytyväisinä, mutta tarve siihen vähenee.

Tutustuin loppukesästä mieheen, joka oli mitä mainioin keskustelukumppani, ihastuin. Vähitellen selvisi, että on vielä kiinni entise(i)ssään ja puheli minulle paljon näistä naisistaan. Lisäksi käytöstavat tylyt, ajatteli aina ensin itseään. Ei halunnut kenenkään tietävän tapailuistamme. Olin ilmeinen laastarisuhde hänelle. Eli jatkossa on otettava hyvin pian selvää, onko vielä entiset naiset mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Koulutuksen palvominen oli ihan turhaa. Nuorempana ajattelin, että miehen pitää olla koulutettu, koska olen sitä itsekin. Sittemmin tajusin, että koulutetuissa on typeryksiä ja matalemmin koulutetuissa fiksuja tyyppejä. Tottakai monilla koulutetuilla on parempi yleissivistys (jota arvostan), mutta ei se mitenkään automaattista ole ja aina kannattaa tutustua ensin. Lisäksi monet matalemmin koulutetut on käytännöllisempiä ja pikkujutut hoituu helpommin kuten vaikka terassin rakentaminen, auton pikkufiksaukset jne. Sitten niillä on enemmän duunarikavereita, joilta saa neuvoja ja apua tarvittaessa.

Toisaalta juristilla tai dippainssillä on enemmän baksia, jolla saa apua tarvittaessa.

Minulla on mennyt ehkä vähän käänteisessä järjestyksessä.

Nuorempana (teininä ja kahdenkympin korvilla) olin vielä nykyistäkin enemmän herkkäsieluinen ja humaani idealisti, jonka mielestä ulkoinen viehättävyys on täysin toisarvoista. Seurustelin sellaisten vähintään hieman pullukoiden, lihaksettomien, kasvoiltaan ei-niin-komeiden ja hieman epävarmojen poikien kanssa, joiden luonteesta pidin.

Aikuistuessa olen joutunut myöntämään sen, että kyllä minunkin pitää olla jollain tavalla fyysisesti viehättynyt vastapuolesta, ja elintavat saisivat olla kunnossa. Nyt kolmeakymppiä lähestyessä olen kihloissa urheilevan ja komean miehen kanssa, jonka luonteesta pidän. :)

Vierailija kirjoitti:

Aika hyviä vastauksia.

Täyspäinen ja tasapainoinen. Omillaan toimeentuleva. Kiltti ja kunnollinen. Älykäs

Sellainen on minulla

....kunnes se vaan yllättäen joku päivä antaa sulle monon kuvan perseeseen....