Minkälaiset ihmiset ovat tietoisesti lapsettomia?

[quote author="Vierailija" time="10.02.2006 klo 21:55"]

Mietin, että yhdistääkö tietoisesti lapsettomia ihmisiä jotkin tietyt ominaisuudet, kuten työn asettaminen etusijalle tms.

Minkähän ikäisenä tuollainen päätös tehdään? Tietääkö sen jo teininä, että ei varmasti ikinä minulle lapsia? Miten sen voi yleensäkään varmasti tietää, ajatteleeko 35-vuotiaana enää samoin kuin vaikka 25-vuotiaana?

[/quote]En saa lainattua tuota kakkosta... Voi yhden kerran! Mä olen sitten se itsekäs paskiainen. Ja midtäs syistä ne lapset tähän maailmaan pykätään? Olen opettaja-pidetty sellainen ja nautin työskentelystä lasten ja nuorten kanssa. Mutta en voisi Ikinä kuvitella, enkä haluta, sitä pikkulapsi-härdelliä kotiini. Päivät sitä hulinaa riittää, ihanaa olla illat rauhassa. Tässä nämä 'itsekkäät' syyt. En myöskään koe olevani 'äidillinen', katkeroituisin esim. unen puutteesta. Tarvitsisin myös erittäin pätevän syyn lisääntymiselle - miksi juuri minun pitäisi lisätä väestönkasvua? Miksi juuri minä ja mieheni olisimme niin erinomaisia, että juuri meidän tulisi lisääntyä? En ole saanut pätevää vastausts. 'koska niin kuuluu tehdä' ei riitä.

-kontrollifriikit

-mukavuudenhaluiset

-ikuisesti nuoreeden illuusiossa riippuvat

-ne, joilla on ollut susipaska äiti-suhde

Monilla opettajilla on lapsia, ehkä tuo väite vähän ontuu, samapa tuo.

Ihmettelen tätä keskustelua, eihän se edes kuulu muille miten ihmiset huolehtivat yksityisasioista, ei kenenkään tarvitse toiselle tilittää, miksi hankin tai en hanki, se on vapaasti valittavissa oleva asia. Meillä on vapaa maa ja ihmisillä on lain mukaan oikeus omiin valintoihin, aivan turha muiden sanoa siihen mitään. Turha tässä kilpailla mikä porukka on parempi, iloitkaa että saatte tehdä vapaasti lapsia, niin ei välttämättä tule olemaan aina, nykyään maat ja firmat ostavat hiilioikeuksia, voi olla että tulevaisuudessa maat anovat kuinka paljon saavat kasvattaa väestöään ja lasten teosta voi tulla luvanvaraista.

Minusta lapsia nimenomaan halutaan, jos niitä ei muuten saada, ollaan valmiita maksamaan kymmeniä tuhansia lapsettomuushoidoista tai adoptiosta. Lapsen kasvatus myös maksaa aivan tolkuttomasti, ja silti vanhemmat ovat (useimmiten) tyytyväisiä siihen että ovat hankkineet lapsensa. Voihan siinä olla kyse hormoneistakin, äidit vaan hymyilee vaikka pieni ihmisenalku huutaa ja aika kuluu sen perustarpeiden tyydyttämiseen. Lapsen hankkiminen on aina itsekäs teko, omien tarpeiden tyydytys. Lapsi hankitaan koska itse haluaa. Jos ei halunnut, on voinut tehdä abortin tai antaa lapsen sellaiselle joka niitä haluaa. Itsekäs teko ei kuitenkaan välttämättä ole paha asia, älkää ymmärtäkö tätä väärin. Mitä asiaa tässä maailmassa yleensä edes voi tehdä epäitsekkäästi? Jokainen tekee omat ratkaisunsa, mutta älkää syyttäkö niistä muita.

Minulla ei ole lapsia, koska en ole koskaan saanut palavaa tunnetta haluta niitä. Edellisellä sivulla oli kiva vertaus laskovarjohypystä ja lapsista. Kumpaakin olen kyllä miettinyt, mutta jäänyt kuitenkin tekemättä. Nyt olen jo liian vanha kumpaankin.

Olen tietoisesti lapseton, koska lapseni todennäköisesti perisi minulta vakavan sairauden.

Olen aina halunnut lapsia, joten olihan se kova paikka. Terveydestäni johtuen en kelpaa edes adoptiovanhemmaksi.

On turha syyllistää ja haukkua ihmisiä, kun en oikeasti tiedä heidän syistään yhtään mitään.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2006 klo 21:55"]

Mietin, että yhdistääkö tietoisesti lapsettomia ihmisiä jotkin tietyt ominaisuudet, kuten työn asettaminen etusijalle tms.

Minkähän ikäisenä tuollainen päätös tehdään? Tietääkö sen jo teininä, että ei varmasti ikinä minulle lapsia? Miten sen voi yleensäkään varmasti tietää, ajatteleeko 35-vuotiaana enää samoin kuin vaikka 25-vuotiaana?

[/quote]

"Käsittämätöntä leimata itsekkääksi

tahattomasti lapsettomat. Minua kuvottaa ajatus, että äitiys tekisi automaattisesti ihmisestä jotenkin jalostuneemman. Tämäkin palsta vilisee umpi-itsekkäitä, putkinäköisiä äitejä, joiden maailma on kertakaikkisen musta-valkoinen. Kun on vain se yksi oikea totuus ja kaikki muu on tuomittavaa.

-yhden lapsen äiti-"

Niin tässähän ei puhuttu tahattomasti lapsettomista...

Maailma pyörii vain oman navan ympärillä.

Tahalliseen lapsettomuuteen voi olla monia syitä. Ystävälläni on ollut jääätävän kylmä suhde äitiinsä aina. Hän on sanonut, että ei hän osaa solmia lämmintä suhdetta kenenkään kanssa, tuskin edes omaan lapseensa.



Itsekkyydellä ei välttämättä ole mitään tekemistä tahallisen lapsettomuuden kanssa. Kyllä hyvin itsekkäät ihmiset hankkivat myös lapsia.

Jos on perinpohjaisen miettimisen jälkeen tullut siihen tulokseen, ettei halua lapsia ja pitää sen päätöksen, se on mielestäni kunnioitettavaa.



Kuinkahan moni lapsi on tullut hankittua sen takia, kun ajatellaan, että se nyt vaan kuuluu asiaan tai yksinkertaisesti ei ajatella yhtään mitään?!



Minusta sekä lapsettomuuden että lapsen saamisen pitäisi olla tietoinen, mietitty oma päätös. Valitettavasti näin ei monenkaan lapsia hankkivan kohdalla ole. Tehdään vaan ne lapset.



t. kahden lapsen onnellinen äiti

Miten ihmeessä se voi olla itsekästä, jos ei halua lapsia? Onko lasten tekeminen kansalaisvelvollisuus?



Minusta on ainoastaan fiksua harkita, haluaako todella lapsiin sitoutua. Jos on tunne, että ei halua, miksi ihmeessä pitäisi väkisin alkaa lapsia kuitenkin tekemään? Fiksumpaa on tunnustaa tosiasiat itselleen ja elää sen mukaan, kuin tehdä lapsia vain siksi kun " niin kuuluu tehdä" .

Eikös se lapsen tekeminen ole hyvinkin itsekästä?



Mielestäni on hyvin luonnollista haluta lapsia, mutta ei minusta sekään niin ihmeellistä ole jos joku ei lapsia halua.



Itse olen aina lapsia halunnut, mutta jos joku ei tunne halua saada lapsia niin eikö silloin ole parempi jättää lapset tekemättä?

Lapsen hankkiminen on vähintään yhtä itsekästä kuin hankkimatta jättäminen. Puhumattakaan näistä ikuisesti raskauteen ja vauva-aikaan koukussa oleviin naisiin, joita ei jaksa yli kolmivuotiaat enää kiinnostaa.

on älykäs, empaattinen, sosiaalinen, kaunis, naimisissa, humanisti, ikuinen opiskelija, mutta myös töissä - ei siis mikään uraohjus. Syy: ei halua lapsia tähän pahaan maailmaan. Olemme täysin samalla aaltopituudella - paitsi tässä asiassa.

tahattomasti lapsettomat. Minua kuvottaa ajatus, että äitiys tekisi automaattisesti ihmisestä jotenkin jalostuneemman. Tämäkin palsta vilisee umpi-itsekkäitä, putkinäköisiä äitejä, joiden maailma on kertakaikkisen musta-valkoinen. Kun on vain se yksi oikea totuus ja kaikki muu on tuomittavaa.



-yhden lapsen äiti-

-ihmiset, joille tietynlainen elämäntapa (työ, matkustelu, juhliminen, harrastukset) ainoa mahdollinen, eivät halua luopua siitä

-ihmiset, joilla jotakin " mätää" omassa lapsuudessa ja/tai perhesuhteissa, esim. erityisen kylmä äitisuhde

Niin ja tässähän wi ollut kyse tahattomasta vaan tahallisesta lapsettomuudesta, taisi joku sekottaa. Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että tahalliseen lapsettomuuteen liittyy itsekkyyttä; lapsen saaminen vaatii sitä, että asettaa toisen ihmisen tarpeet täydellisesti omien yläpuolelle ties miten pitkäksi aikaa. Lapsen saaminen voi olla itsekästä noin niin kuin globaalisti, mutta tahallinen lapsettomuus yksilön kannalta.

joka ei halua lapsia siitä syystä, että ei halua lapsen tulevan ns. kolmanneksi pyöräksi - ovat niin tiiviisti yhdessä ja rakastavat toisiaan, eivätkä halua siihen ketään muuta.



Monet puolestaan tekevät lapsia ihan tasan samasta syystä eli rakkaudesta toisiaan kohtaan.



He ovat pariskunta joka tykkää paljon matkustella ja on äärimmäisen säästäväinen joka asiassa. Rahasta puhuttaessa joskus on käynyt ilmi, että jos heillä olisi lapsia, he eivät haluaisi lasten perivän heitä, sillä lapset eivät ole tätä rahaa ansainneet.



Mun on vaikea näitä ajatuksia ymmärtää, mutta ehkä olen sitten vähän kapeakatseinen...

Minkälaiset ihmiset? Tavalliset ihmiset, jotka eivät tunne halua lapsiperhe-elämään