Onko filosofiassa mitään järkeä?

Eikö demokratia ole syntynyt filosofian tuloksena?

Muuten varmaan vedettäis edelleen kuningaskunnissa, jos edes niissäkään. Heimosotia joka puolella..

Miten voi päätyä mihinkään uusiin ajatuksiin, jos ei halua edes ajatella?

Kaipa kuningaskunnissakin on joku filosofia taustalla?

Kandiin asti mulla oli filosofia pääaineena yliopistossa. Ihan hämärää huttua. Saivartelua termien eksaktisuudesta, päättelyketjujen loogisuuksista ja täysin hypoteettisten tilannekuvausten ympäriinsä pyörittelyä ja analysointia. Ihan huvittavaa luettavaa ja keskusteltavaa pari ekaa lukukautta, mutta ei kiitos enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei samalla tavalla kuin esimerkiksi matematiikassa. Humanistisista tieteistä kuitenkin järkeivn.

Filosofiaa on monenlaista, ja osa tutkimusalueista on samoja kuin matematiikalla, esim. logiikka. 

Juurikin siksi se on humanistisista tieteistä se järkevin. Tosin mitä filosofien kanssa olen jutellut, logiikka on vähän inhokki, koska siinä joutuu matematiikan kanssa tekemisiin, mikä kertoo vähän huonoa asiaa filosofeista.

Kaikki filosofia ei ole palautettavissa logiikkaan. Sitäpaitsi ei ole vain yhtä logiikkaa. Esim predikaattilogiikka, lausekalkyyli jne on aiheuttanut paljon filosofisia ongelmia, joita analyyttinen filosofia on turhaan yrittänyt ratkaista. Toki logiikan ja kielen suhde on hyvin mielenkiintoinen.

Edes matematiikan perusta ei ole logiikka, vaan laskeminen. (Kuka filosofi muuten sanoi näin, tai melkein näin?)

Demokratia ei syntynyt filosofian pohjalta, vaan kuningasfilosofi ja länsimaisenfilosofian tärkein oppi-isä, Platon, vastusti demokratiaa henkeen ja vereen ja vannoi sen sijaan totalitaarisen valtion nimeen, jonka johdossa yksinvaltias.

Filosofit vastustavat aitoa demokratiaa ja uskovat diktatuuriin ala Platon.

Itse en ole filosofi, vaan uskon kyllä demokratiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei samalla tavalla kuin esimerkiksi matematiikassa. Humanistisista tieteistä kuitenkin järkeivn.

Filosofiaa on monenlaista, ja osa tutkimusalueista on samoja kuin matematiikalla, esim. logiikka. 

Juurikin siksi se on humanistisista tieteistä se järkevin. Tosin mitä filosofien kanssa olen jutellut, logiikka on vähän inhokki, koska siinä joutuu matematiikan kanssa tekemisiin, mikä kertoo vähän huonoa asiaa filosofeista.

Kaikki filosofia ei ole palautettavissa logiikkaan. Sitäpaitsi ei ole vain yhtä logiikkaa. Esim predikaattilogiikka, lausekalkyyli jne on aiheuttanut paljon filosofisia ongelmia, joita analyyttinen filosofia on turhaan yrittänyt ratkaista. Toki logiikan ja kielen suhde on hyvin mielenkiintoinen.

Edes matematiikan perusta ei ole logiikka, vaan laskeminen. (Kuka filosofi muuten sanoi näin, tai melkein näin?)

Nosiis, logiikkahan on syvällinen tutkimuskenttä, olen tosin perehtynyt lähinnä matemaattiseen logiikkaan. modaali- ja ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikkaan. Aiheeseen nyt voisi syventyä vaikka kuinka pitkälle, mutta se nyt ei liene tässä tilanteessa mielekestä.

Matematiikan perusta ei sinänsä ole logiikka, mutta ei se kyllä laskeminenkaan ole, paitsi jossain äärimmäisen naivissa matematiikka-käsityksessä. Matematiikan "perustan" määritteleminen muutenkin menee hankalaksi monellakin tapaa. Kysymys lienee kuitenkin hieman akateeminen, tai jopa filosofinen. Ei filosofia turhaa ole. ei-logiikkaan palautuvan filosofian oikeellisuutta tai mielenkiintoisuutta/relevanttiutta olen kyllä valmis kyseenalaistamaan.

Filosofia on kuollut - eläköön tiede.

Tiede on menestystarina, filosofia on vain osa väärin ajattelemisen historiaa.

Filosofien maailmankuva on täysin sepitteellinen, kaukana todellisesta maailmasta.

Filosofia ei ole vanhin tiede - matematiikka ja kielitiede ovat tieteiden isiä. Nämä ovat syntyneet paljon ennen filosofiaa.

Tiede = se mitä tiedämme, filosofia = se mitä emme tiedä.

Onko filosofia kokoelma erilaisa mielipiteitä? Esim.  Kuinka suhtautua kuolemaan? No mitä veen väliä. Se tulee suhtautuu siihen vaikka kuinka, tai vaikkei edes tietäisi sen olemassaolosta.

Mitä ongelmia filosofia tutkii? Siis nykyään.

Teoreettinen fyysikko Richard Feynman oli muistaakseni joskus filosofien kanssa jutellut, ja filosofit olivat alkaneet pohdiskelemaan, onko punainen tiili punainen myös sen sisältä, jonne ei näe. Jotain punaisuuden ideaa ja vastaavaa skeidaa filosofit olivat heittäneet, ja saaneet aikaan kovan väittelyn asiasta.

Feynman tuumi että parempi kun antaa dorkien sekoilla keskenään.

Filosofiahan juuri pohtii, onko missään mitään järkeä. Sen takia siinä on järkeä.

Sokrates oli viisas, koska ymmärsi ettei tiedä kaikkea. Tyhmä ihminen sen sijaan luulee tietävänsä kaiken.

Nuo hevoset ja pallot ehkä viittaa Platonin ideaoppiin ja ilmeisesti opettajasi ei osannut sitä selittää kovin hyvin, koska tuo selityksesi on niin sekava.

Kun täällä ilmeisesti on filosofin koulutuksen saaneita paikalla, niin osaisitteko kertoa miten nykyfilosofiassa suhtaudutaan solipsismiin /ajatellaan siitä? Onko relevantti "suuntaus"?

Ihan tosissani mielenkiinnosta kysyn.

Vierailija kirjoitti:

Filosofiahan juuri pohtii, onko missään mitään järkeä. Sen takia siinä on järkeä.

Tieteen mukaan missään ei ole "järkeä".  Oletan että järjellä tarkoitetaan esim. onko elämällä tarkoitusta ja ennalta määrättyä päämäärää? No ei ole.

Asia loppuun käsitelty. Filosofia voidaan lopettaa tarpeettomana.

Vierailija kirjoitti:

Kun täällä ilmeisesti on filosofin koulutuksen saaneita paikalla, niin osaisitteko kertoa miten nykyfilosofiassa suhtaudutaan solipsismiin /ajatellaan siitä? Onko relevantti "suuntaus"?

Ihan tosissani mielenkiinnosta kysyn.

Mitä tarkoitat solipsismilla? Sitäkö että vain sinä yksin olet olemassa ja muu on harhaa tai jotain sellaista? Tuollaiseen maailmankuvaan suhtautuu filosofit samalla tavalla kuin suurin osa muistakin ihmisistä: itsekeskeistä sekoilua.

Vierailija kirjoitti:

Teoreettinen fyysikko Richard Feynman oli muistaakseni joskus filosofien kanssa jutellut, ja filosofit olivat alkaneet pohdiskelemaan, onko punainen tiili punainen myös sen sisältä, jonne ei näe. Jotain punaisuuden ideaa ja vastaavaa skeidaa filosofit olivat heittäneet, ja saaneet aikaan kovan väittelyn asiasta.

Feynman tuumi että parempi kun antaa dorkien sekoilla keskenään.

Kiusaan sinnuu: Onko punainen tiili sinusta punainen myös sisältä? Entä onko sama punainen tiili punainen tiili myös pimeässä?

Förevör aloun kirjoitti:

Kandiin asti mulla oli filosofia pääaineena yliopistossa. Ihan hämärää huttua. Saivartelua termien eksaktisuudesta, päättelyketjujen loogisuuksista ja täysin hypoteettisten tilannekuvausten ympäriinsä pyörittelyä ja analysointia. Ihan huvittavaa luettavaa ja keskusteltavaa pari ekaa lukukautta, mutta ei kiitos enempää.

Olivatko nuo asiat sinulle tylsiä itsestäänselvyyksiä, vai etkö vain osannut soveltaa niitä ajatteluun yleisesti?