Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Arvostaisitko ihmistä joka ei pidä

Vierailija

Sinusta omana itsenäsi? Tai edes pitäisi sinusta, muuten kuin pakon edessä??Kyse mistäs muusta kuin anopista. Mä en jaksa häntä arvostaa, vanhaa ihmistä, joka ei arvosta minua.

Kommentit (10)

Vierailija

Ei minulla ihmisten arvostus siitä riipu pitävätkö he minusta vai ei. Ei kaikista voi pitää, en itsekään pidä. Se on ihan luonnollista eikä se tee ihmisestä mitenkään huonoa. Sitten toki jos tämän ei-pitämisen osoittaa erittäin epäasiallisilla puheilla tai käytöksellä niin sellainen huonokäytöksisyys ei kyllä ole arvostettavaa. Pitäisi aikuisen ihmisen osata asiallisesti käyttäytyä, vaikka ei pitäisikään toisesta.

ehkä

Vierailija kirjoitti:
Sinusta omana itsenäsi? Tai edes pitäisi sinusta, muuten kuin pakon edessä??Kyse mistäs muusta kuin anopista. Mä en jaksa häntä arvostaa, vanhaa ihmistä, joka ei arvosta minua.

Kyllä. voisin arvostaakin. Ehkä olen hullu, mutta se, arvostanko minä jotain ihmistä, ei riipu pätkääkään siitä, arvostaako kyseinen henkilö minua.

Arvostan kaikkia muita paitsi kiusaajia.

sama

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinusta omana itsenäsi? Tai edes pitäisi sinusta, muuten kuin pakon edessä??Kyse mistäs muusta kuin anopista. Mä en jaksa häntä arvostaa, vanhaa ihmistä, joka ei arvosta minua.

Kyllä. voisin arvostaakin. Ehkä olen hullu, mutta se, arvostanko minä jotain ihmistä, ei riipu pätkääkään siitä, arvostaako kyseinen henkilö minua.

Arvostan kaikkia muita paitsi kiusaajia.

Ja tällä en ota mitään kantaa omaan anoppiini, jonka hyviin ja huonoihin puoliin en jaksa tässä perehtyä, vastaan vain siihen kysymykseen, voisitko arvostaa ihmistä, joka ei pidä sinusta. Arvostaisin, jos ihminen olisi hyvä ihminen.

Vierailija

Teoriassa voisin arvostaa ihmistä, joka ei pidä minusta, mutta on sitä vaikea kuvitella. Siis jos se ei pitäisi minusta, senhän täytyy olla täysin arvostelukyvytön hölmö! (Ja voin siis kunnioittaa ihmistä ihmisenä ja ihmisarvona vaikka hän olisikin hölmö, mutta en sentään arvostaa)

En kuitenkaan pidä ihmisistä, jotka eivät pidä minusta. Tunne on niin itsestäänselvän vastavuoroinen, että on mahdoton sanoa, kummasta se alkaa tai kumpi "ensin" ei pidä toisesta.

Vierailija

"Sinusta omana itsenäsi? Tai edes pitäisi sinusta, muuten kuin pakon edessä??Kyse mistäs muusta kuin anopista. Mä en jaksa häntä arvostaa, vanhaa ihmistä, joka ei arvosta minua." - Mitähän mahdat nyt tarkoittaa arvostamisella? - Mutta joo en ymmärrä miksi pitäisi arvostaa sellaisia henkilöitä, jotka eivät lainkaan pitäisi/ arvostaisi -vastavuoroisesti- mahdollisesti minua, ainakaan silloin jos tuo minua voimakkaasti "pitämätön" olisi anoppi.

- Hieman tilanteeseen saattaisi vaikuttaa, myös se, mitä mieltä muut ovat hänestä. Olisi kamalaa olla se ainoa, josta, ettäteilija anoppi ei pidä lainkaan Muiden mielipiteiden vaikuttamisella tarkoitan, etttä jos anoppini olisi vaikka kuuluisa ja arvostettu taiteilija saattaisin muiden mukana yrittää hymistä, että kyllä kyllä on hän tehnyt niin ja näin hyviä töitä. (Huomaa tässä saattaisin arvostaa yksittäisiä töitä / teoksia en si-is nimenomaisesti itse ihmistä)

Mutta jos hän olisi minua kohtaan erinomaisen tympeä, niin en kyllä keksi miksi minun täytyisi häntä arvostaa, vaikka en häntä julkisesti lähtisi samalla mitalla ja  ponnekkaasti ja voimakkaasti lyttäämään, että muut saisivat kaikkialta lukea ja kuulla, kuinka avaudun, miten hirveä ja suorastaan kamala anoppi minulla on.

Jälkipolvet ja historian kirjoittajat sitten varmaankin muistelisivat huomioisivat minut mainesanalla vellihousujen joukkoon kuulunut, kun ei uskaltanut tai halunnut lähteä rikkomaan ja murtamaan -sinänsä kaikkien tuntemaa- suuren taiteilijan kulisseja. 

eiyksinkertaista

Ymmärsin tämän niin, että jos jollain on vaikka eri kiinnostuksen kohteet ja hän valitsee jos saa valita, mieluummin jonkun muun seurakseen, eli ei arvosta minua tällä tavalla, tai viettää mistä syystä tahansa aikaansa mieluummin jonkun toisen kanssa, se ei vaikuta minun arvostukseen tätä henkilöä kohtaan. 

Niin kauan, kuin ei ole kiusaaja.

Tietenkään en arvosta ihmistä, joka osoittaa sen, että ei pidä, puhumalla pahaa selän takana tai muuten, mutta nyt oletan että on muuten neutraali.

Myös voisin arvostaa ihmistä, joka ei jotenkin hirveästi pitäisi minusta, mutta ei näytä sitä, ja olisin itse havainnoinut, että hänen ihmisvalinnat ovat huonoja, aina löytää hyäväksikäyttäjän itselleeen kerta toisensa jälkeen, mutta ei olisi kiusaaja, vaan olisi itse erittäin korkeamoraalinen ihminen. Ei haittaa vaikka en olisi tuon ihmisen suosikki, ja voisin silti arvostaa häntä, jos olisi vaikka taitava jossain tai lahjakas ja tietenkin hyvä ihmninen (ei kiusaa ketään).

Jos joku ei pidä seurastani, saatan silti arvostaaa, kunhan ei ole kiusaaja, mutta tietenkään en ole masokisti ja änkeä väkisin seuraksi.

no.niin

Vierailija kirjoitti:
"Sinusta omana itsenäsi? Tai edes pitäisi sinusta, muuten kuin pakon edessä??Kyse mistäs muusta kuin anopista. Mä en jaksa häntä arvostaa, vanhaa ihmistä, joka ei arvosta minua." - Mitähän mahdat nyt tarkoittaa arvostamisella? - Mutta joo en ymmärrä miksi pitäisi arvostaa sellaisia henkilöitä, jotka eivät lainkaan pitäisi/ arvostaisi -vastavuoroisesti- mahdollisesti minua, ainakaan silloin jos tuo minua voimakkaasti "pitämätön" olisi anoppi.

- Hieman tilanteeseen saattaisi vaikuttaa, myös se, mitä mieltä muut ovat hänestä. Olisi kamalaa olla se ainoa, josta, ettäteilija anoppi ei pidä lainkaan Muiden mielipiteiden vaikuttamisella tarkoitan, etttä jos anoppini olisi vaikka kuuluisa ja arvostettu taiteilija saattaisin muiden mukana yrittää hymistä, että kyllä kyllä on hän tehnyt niin ja näin hyviä töitä. (Huomaa tässä saattaisin arvostaa yksittäisiä töitä / teoksia en si-is nimenomaisesti itse ihmistä)

Mutta jos hän olisi minua kohtaan erinomaisen tympeä, niin en kyllä keksi miksi minun täytyisi häntä arvostaa, vaikka en häntä julkisesti lähtisi samalla mitalla ja  ponnekkaasti ja voimakkaasti lyttäämään, että muut saisivat kaikkialta lukea ja kuulla, kuinka avaudun, miten hirveä ja suorastaan kamala anoppi minulla on.

Jälkipolvet ja historian kirjoittajat sitten varmaankin muistelisivat huomioisivat minut mainesanalla vellihousujen joukkoon kuulunut, kun ei uskaltanut tai halunnut lähteä rikkomaan ja murtamaan -sinänsä kaikkien tuntemaa- suuren taiteilijan kulisseja. 

No mutta, eiköhän suurin osa ihmisistä tiedä, että usein suuret ihmiset ovatkin esim henk.koht elämässä paskiaisia.

Esim Hitler piti lapsista mutta tappoi ihmisiä liukuhihnalla.

Rousseau kirjoitti kauniisti lapsista ja suosi filosofiankirjoissaan vapaata kasvatusta, mutta omansa olivat lastenkodissa.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat