Terroristi-iskujen uhrien omaiset ei saa surra
samalla tavalla läheisiään, kuin esimerkiksi onnettomuudessa menehtyiden omaiset saavat. Pitää olla reippaana kieltämässä pelot ja jopa surutkin. Varsinkin Suomesta se on helppo huutaa ettei paljon pelota. (Kuten joka kolumnit ja haastattelut on nyt täynnä) Pelko, suru ja viha ovat inhimillisiä tunteita, joita on lupa ja hyväksyttävää tuntea tällaisessa tilanteessa. Kukaan ei sanois normaalitilanteessa murhatun omaiselle et "elämä jatkuu, ei anneta pelolle valtaa, ei jäädä suruun rypemään" (Kuten eräs suomalainen artisti asian ilmaisi)
Kommentit (26)
Miten se nyt voisi koskettaa jotain sellaista ihmistä joka ei ole koskaan käynyt Ranskassa ,eikä milloinkaan edes täällä tutustunut henkilökohtaisesti kehenkään ranskalaiseen ,saati siis voinut tuntea ketään ranskalaista ?!
Koskettiko sen tytön murha siellä Joutsenossakaan ketään Helsingissä tai jossain esim. Pohjanmaalla jos ei sinnekään ollut mitään henkilökohtaisia yhteyksiä - nythän te olette unohtaneet sen tapauksen suremisen jo tykkänään,vai ?
(Silloin tapahtumaviikollahan se veti jonkun täällä niin surulliseksi,että... )
Ja mitenkäs se näitä Pariisin tapahtumia vieläkin tuoreempi, ilmeisesti Boko Haramin toimeenpanema terrori-isku,eli pommi siellä Nigeriassa?
Onko sen uhreille ja heidän muistolleen jo ilmaistu vastaavaa kansainvälistä solidaarisuutta, eli myötätunnonosoituksia siis ? Kovin valikoivia ne tuntuvat olevan ne sellaiset 'hiljaiset hetket' ja 'muistoblogien kynttilät' eri tapahtumien suhteen...
ps* Taatusti joka ikisen silmänräpäyksen aikana maailmassa kuolee joku ihminen -toisinaan moniakin..
Mä olen pohtinut sitä, kun somessa ja maailmalla levitetään rakkauden ja pelottomuuden ilosanomaa, että kun kyseessä on kylmäveriset terroristit, joiden täytyy olla suht tunteettomia, tunnevammaisia, ehkä jopa pershäiriöisiä (ja se niiden ideologia vetää puoleensa samanlaisia), niin miten se rakkaus, halit, ystävällisyys ja avoimen pelottomuus auttaa? Tuollaiset ihmiset eivät toimi normaalin moraalikoodiston mukaan. Niille ystävällisyys, rakkaus ja muut tunteet ovat heikkoutta ja tarkoittaa sitä, että ihminen, joka näitä tuntee ansaitseekin tulla tapetuksi ja hyväksikäytetyksi. Eivät he tajua millään tasolla sellaista ajatusta, että miten he voisivat tehdä noin ja olla niin julmia. He toimivat tunteettomasti luonnolakien mukaan, tapa tai kuole itse- periaatteella. Eivät ne tuollaiset jantterit halauksilla parane.
Sitä en tiedä, miten tähän pitäisi reagoida, mutta minua ihmetyttää ihmisten naiivius ja se, etteivät he tajua, että kaikki maailman ihmiset eivät omista omatuntoa, moraalia tai tunteita (niitä positiivisia). Positiivisuus halikuplan viljely ei vain auta.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pohtinut sitä, kun somessa ja maailmalla levitetään rakkauden ja pelottomuuden ilosanomaa, että kun kyseessä on kylmäveriset terroristit, joiden täytyy olla suht tunteettomia, tunnevammaisia, ehkä jopa pershäiriöisiä (ja se niiden ideologia vetää puoleensa samanlaisia), niin miten se rakkaus, halit, ystävällisyys ja avoimen pelottomuus auttaa? Tuollaiset ihmiset eivät toimi normaalin moraalikoodiston mukaan. Niille ystävällisyys, rakkaus ja muut tunteet ovat heikkoutta ja tarkoittaa sitä, että ihminen, joka näitä tuntee ansaitseekin tulla tapetuksi ja hyväksikäytetyksi. Eivät he tajua millään tasolla sellaista ajatusta, että miten he voisivat tehdä noin ja olla niin julmia. He toimivat tunteettomasti luonnolakien mukaan, tapa tai kuole itse- periaatteella. Eivät ne tuollaiset jantterit halauksilla parane.
Sitä en tiedä, miten tähän pitäisi reagoida, mutta minua ihmetyttää ihmisten naiivius ja se, etteivät he tajua, että kaikki maailman ihmiset eivät omista omatuntoa, moraalia tai tunteita (niitä positiivisia). Positiivisuus halikuplan viljely ei vain auta.
No tuota. Ei kai sita niihin tyyppeihin vaikuttamiseen ole tarkoitettukaan, vaan siihen, etta meidan muiden elama ei menisi ihan pilalle? Siina olet varmasti oikeassa etta naihin kavereihin ei vaikuta mikaan. Mutta ei kai heidan pida antaa pilata meidan muiden arvoja ja kasitysta siita, mika on hyva elama?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pohtinut sitä, kun somessa ja maailmalla levitetään rakkauden ja pelottomuuden ilosanomaa, että kun kyseessä on kylmäveriset terroristit, joiden täytyy olla suht tunteettomia, tunnevammaisia, ehkä jopa pershäiriöisiä (ja se niiden ideologia vetää puoleensa samanlaisia), niin miten se rakkaus, halit, ystävällisyys ja avoimen pelottomuus auttaa? Tuollaiset ihmiset eivät toimi normaalin moraalikoodiston mukaan. Niille ystävällisyys, rakkaus ja muut tunteet ovat heikkoutta ja tarkoittaa sitä, että ihminen, joka näitä tuntee ansaitseekin tulla tapetuksi ja hyväksikäytetyksi. Eivät he tajua millään tasolla sellaista ajatusta, että miten he voisivat tehdä noin ja olla niin julmia. He toimivat tunteettomasti luonnolakien mukaan, tapa tai kuole itse- periaatteella. Eivät ne tuollaiset jantterit halauksilla parane.
Sitä en tiedä, miten tähän pitäisi reagoida, mutta minua ihmetyttää ihmisten naiivius ja se, etteivät he tajua, että kaikki maailman ihmiset eivät omista omatuntoa, moraalia tai tunteita (niitä positiivisia). Positiivisuus halikuplan viljely ei vain auta.
No tuota. Ei kai sita niihin tyyppeihin vaikuttamiseen ole tarkoitettukaan, vaan siihen, etta meidan muiden elama ei menisi ihan pilalle? Siina olet varmasti oikeassa etta naihin kavereihin ei vaikuta mikaan. Mutta ei kai heidan pida antaa pilata meidan muiden arvoja ja kasitysta siita, mika on hyva elama?
Sillä tavalla pitää antaa vaikuttaa, että pitää tunnustaa faktat ja riskit. Ja toimia niiden pohjalta ennen kuin on liian myöhäistä. Ei saa antaa pelolle valtaa, mutta on ihan fiksua hieman pelätä (pelon myöntäminen ei poissulje loogista toimintakykyä ja harkintaa) ja tehdä tarvittavia toimia, ettei tuo jaska leviä tänne. Naiivi hyväuskoisuus, että kaikki pakolaiset ovat reppanoita pakolaisia(toki oikeita pakolaisia on ja paljon, lähinnä pakolaisleireillä) ja ajattelu, että Suomen pitää pelastaa koko maailma ja meidän velvollisuus on tuhota hyvinvointiyhteiskunta suuremman hyvän eteen (jotta kaikilla olisi yhtä kurjaa)...tällä me tuhotaan kaikki, itsemme ja muut. Pointti siis se, että pelon ei saisi antaa vaikuttaa tähän maahanmuuttotilanteeseen, on täysin älytön. Meillä on ihan oikeasti todellisia riskejä, jos emme tee jotain. Enkä tällä tarkoita mitään rajat kiinni- politiikkaa, mutta joku järki tähän touhuun. Kaikki tulijat eivät suinkaan ole reppanoita, jotka haluaisivat apua, vaan siellä on ihan oikeasti kylmäverisiä ja tunteettomia ihmisiä joukossa. Kuinka paljon, sitä emme tiedä.
No väännän rautalangasta: minun (ja monen muun) on tultava joka aamu töihin ja lasteni mentävä kouluun, ainakin kunnes poliisi sanoo sen olevan liian vaarallista. Meidän on ihan oikeasti pakko olla antamatta pelolle valtaa koska muuten elämä ei voi jatkua, vaikka esim maanantaina työpaikkani viereisen kadun sulki poliisi useiksi tunneiksi ja sinne tulivat miinanraivaajat robotteineen tekemään kontrolloidun räjäytyksen. Olen työssä paikassa joka on ns. "high value target" - vaikka näille nykyisille tapauksille sillä ei tunnu olevan mitään väliä - meillä on jo vuosia ollut käytössä metallinpaljastimet kuin lentokentällä jne. Lapseni ovat koulussa joka on myös ns. "high value target". Minusta tuntuu siltä, että vain ihmisillä jotka ovat oikeasti tosi kaukana tästä jutusta, on varaa "antaa pelolle valta". Meillä ei tätä luksusta ole. Mikään sanomani ei tarkoita, ettei uhrien OIKEILLA läheisillä, jotka siis tunsivat jonkun kuolleen tai loukaantueen henkilökohtaisesti, olisi aihetta isoon suruun. Silti minusta on täysin normaalia että _suomalainen_ muusikko sanoo _suomalaisille_ ettei pidä antaa SUOMESSA pelolle valtaa; olisi aivan hullua jos koko Suomi jähmettyisi tämän takia kauhusta paikalleen kun ihmiset täällä lähelläkään eivät voi jähmettyä. Ymmärrätkö nyt?