Lue keskustelun säännöt.
Mitä nämä lasten harrastuskuljettelut oikein on?
17.11.2015 |
Pienenä itse kyllä ihan itse kävelin harrastuspaikkoihin. Toki kävelymatkaa ei ollut kuin joku 3-4 kilometriä maksimissaan. Mutta ihmettelin, että mikä tämä keskustelu oikein on, kun tuntuu että KAIKKI vanhemmat joutuvat heittelemään lapsiaan autolla harrastuksiin. Tuskin kaikki missään maalla asuvat, josta lapsia toki onkin pakko kuljettaa. Etenkin isommissa kaupungeissa bussilla pääsee kyllä melkein kaikkiin harrastuksiin ellei nyt harrasta jotain ihmelajia, kuten heppoja, jolloin tietty harrastuspaikka voi olla jossain korvessa.
Valaiskaa minua! Ei kai kaikki harrastukset nyt mitään kauhean painavien tarvikkeidenkaan kantamista vaadi, että sen vuoksi pitäisi autolla kuljettaa.
Kommentit (37)
En halua vielä laittaa tokaluokkalaista yksin bussilla harrastukseen. Isompana sitten. Eli nyt vielä kuljetetaan. Ei kai tuo nyt niin vaikea ole ymmärtää?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei kulje harrastuspaikkaan bussit eikä meillä myöskään ole autoa joten lapsi pyöräilee 6km suuntaansa harrastukseen.
No me asutaan maalla, joten meidän täytyy kyllä kuskata. Nyt on vielä pienet lapset, toisella vain on harrastus kerran viikossa. Mutta itse asiassa juuri viime viikolla muistelin sitä, kun kävin itse alle kouluikäisenä (olen syntynyt v. 1980) satujumpassa, ja mulla on mielikuvia vain siitä, että kaverin äiti vei. Voi tietty olla, että joskus käveltiinkiin. Jumppa oli koululla suunnilleen kilsan päässä. Sitten kun ala-asteella käytiin kuorossa, niin aina sinne kuskattiin. Matkaa ehkä 4 km. Tallille menin enimmäkseen pyörällä.
Menis yläkoululaisella koko ilta pelkkään harrastukseen matkoineen, jos itse kulkisi. Milloin läksyt
Meillä on harrastuksiin noin 5-8 km enkä ole valmis siihen, että meidän 7v ja 9v pyöräilevät pimeässä tien laidassa tuota matkaa. Ja jääkiekkotreeneihin nyt on aivan pakko kuskata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsista yksi harrasti vuosia sellaista harrastusta, johon piti raahata iso kassillinen varusteita. Ja lajia vaihdettuaan joutuu edelleen raahaamaan paljon varusteita. Eli siitä syytä pakko kuskata, jos treenit eivät ole lähikoululla.
Toinen lapsi on taas niin pieni vielä, että pakko kuskata varsinkin talvella, jos treenit on kauempana. Kolmatta kuskataan pitkän matkan vuoksi, kun ei talvella viitsi laittaa fillaroimaan niin pitkää matkaa.
Julkista liikennettä ei iltaisin juurikaan ole tässä pienehkössä kaupungissa. Eli kolmea lasta kuskataan treeneihin monta kertaa viikossa, jokaista eri syystä. Onneksi osa treeneistä on lähikoululla, jolloin pääsee kävellen, vaikka olisi isokin kassi mukana.
Meillä lasten harrastuksiin matkaa n. 20 km, emme asu maalla, vaan suuren kaupungin naspurikunnassa okt-alueella. Silti bussilla edes takaisin vaihtoineen menisi käytännössä koko ilta (treenit eivät ole yleensä mitään tunnin treenejä). Bussit kulkevat 1-2 krt/tunti, ilman vaihtoja ei onnistu, ja kävelymatkaakin tulee silti.
On meidän vanhempien valinta tukea lasten (kilpa)urheilua niin, että koulunkäynnillekin jää riittävästi aikaa. Harrastuksiin kuljettaminen mahdollistaa tämän. Emme valita asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kuskaan pääsääntöisesti ihan mielelläni. Jutellaan autossa kuulumisia ja yleensä käyn kaupassa tai kävelyllä treenien aikana. Toinen lapsista harrastaa uintia ja itsekkin usein menen uimaan, sitten on mukava saunoa yhdessä. Ei nämä kuskailut minua rasita, koen ne mukavaksi yhdessäoloksi. En haluaisikaan viettää vapaa-aikaa toisin. Varmasti tulee aika jolloin lapset menevät omia menojaan.
Kyllä minäkin sillon vuonna -36 hiihdin kesät talvet kouluun. Harrastuksethan keksittiin vasta vuonna -50, joten oli pelkkää koulua ja työtä. Kyllä ennen oli kunnollista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
40 km yhteen suuntaan pe ja la. Tuleehan siinä kilometrejä, mutta minkäs teet. Julkisilla ei pääse.
Kun kaupunki alkaa mennä jotain Kuopiota ja Oulua pienemmäksi, niin paikallisliikenne on iltaisin aika olematonta. Minä käyn omassa harrastuksessani 6 km päässä pyörällä, mutta sen verran paha on tuo reitti, että jos olisi vielä lapsia, en laittaisi samaa matkaa kulkemaan pyörällä. Osa matkasta pitää mennä ajotiellä tai kiertää vielä kauempaa ja pari pahaa tien ylitystä on. Busseja kulkee täällä jota kuinkin tunnin välein iltaisin ja 21 jälkeen ei lainkaan, viikonloppuisin välit on pari kolme tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahdet sukset, sauvat, monot, kaksi kypärää, säärisuojat, selkäpanssari ja reppu. Kuljetko itse bussilla ja kävelet reilun kilometrin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei kulje harrastuspaikkaan bussit eikä meillä myöskään ole autoa joten lapsi pyöräilee 6km suuntaansa harrastukseen.
Minkä ihmeen takia sait joltain alapeukkua?
Lapsesi kunto nousee pyöräillessä ja hän on sen ajan ullkona raittiissa ilmassa. Ihan mahtavaa.
Lapsesi on myös ilmeisen sitoutunut harrastukseensa, päätellen siitä, että hän on valmis kulkemaan tuon 12 km:n matkan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en anna teini-ikäisen tyttäreni tulla ilta kympiltä bussilla treeneistä. Sama bussi kulkee huonomaineiseen kaupunginosaan ja minua pelottaa jo päivällä bussissa. Kuljetan paljon mielummin!
Eihän noihin harrastuspaikkoihin ole kuin tuo 3 - 6 km, harrastuksesta riippuen. Pidän kuitenkin eskarilaista liian pienenä liikkumaan yksin, edes bussilla.
Muutenkin tuo ap:n asenne on vähän sieltä - toki lasten omatoimisuutta kannattaa tukea, mutta en minä ainakaan lapsia hankinnut sen takia, että lapset hoitaisivat itse itsensä - kyllä minä haluan olla mukana heidän kanssaan ja olla jakamassa kokemuksia.
Juuh, mutta onhan siinä noita lieventäviä asianhaaroja. Kamojen kanto, kaikki eivät asu julkisten varrella ja nyt illalla alkaa olla suht pimeetä, ettei tarvii yksi pienen koululaisen taapertaa. Lisäksi teineillä on ns. lepakkovuoroja, pääsee nopeemmin kotiin kyydillä kuin julkisilla.
Itse sen sijaan ihmettelen vanhempien joustamattomuutta kimppakyytien suhteen. Itse mieluusti kuskaan autolastillisen harrastajia kerralla kuin yhtä muksua. Vaikka tulisi kiertoakin. Täällä päin kaikki asuu kymmenen kilsan sisällä.
Joskus olen iltavuorossa ja miehellä työreissu, niin lapset pääsee julkisilla treeneihin, mutta se kotiin tulo on sitten hankalampaa. Kukaan muu vanhempi ei ole vielä astunut esiin, että hän voi kyyditä usean lapsen samalla. Vaikka olen kysynyt sähköpostilistalla ja naamatustenkin. Valmentajat ovat onneksi astunut esiin tässä. Kerran meidän silloinen 15 vuotias tuli pakkasillasta taksilla kotiin. Kyllähän siitä naljailivat myöhemmin, mutta kukaan ei kyydinnyt, vaikka poika kysyi olisko mahdollista. Toi myös samaan suuntaan tulevan autottoman perheen muksun.
Sama se on kisareissujen kanssa, joko meidän autolla ja/tai valmentajan. Osa vanhemmista tuo omansa, jättää sinne ja tulee omansa hakemaan. Eivät siis edes jää seuraamaan matseja.
Mä ajelen mielelläni ja myös mieheni. Samalla ne menee, eikä aikaa mene kuin se viisi-kymmenen minuuttia enemmän, että saadaan kaikki lapset turvallisesti himaan.
Tyttäreni on jo aikuinen mutta useita vuosia meni hänen ollessa alle täysikäinen kuskaushommissa. Harrasti hevosia ja tietysti ratsastikin mutta miltei joka päivä siellä tallilla oli käytävä oli tuntia eli ei. Meiltä oli tallille matkaa n.10 kilometriä eikä sinne bussilla päässyt lähellekään. Tallilla hän oli yleensä 3-4 tuntia joten kotona piti kuskin välillä käydä ,eli ei voinut jäädä odottelemaan. Näin päivittäiseksi kilometreiksi tuli 40 km. Ei kyllä kaduta tänä päivänä koska neiti jäi monesta pahasta pois teinivuosina koska talllilla meni niin myöhään ja varsinkaan kun haisi niin hevosilta ettei voinut ilman suihkua mitenkään lähteä.
En tajua tätä maanista lasten harrastusrumbaa. Vanhemmillakaan ei ole hetkeäkään omaa aikaa tai mahdollisuutta omaan harrastukseen vaan kaikki töiden ulkopuolinen aika kuluu rumban pyörittämiseen. Tunnen useampia tällaisia uupuneita vanhempia ja heidän lisäkseen lapset vaikuttavat ilottomilta ja väsyneiltä. Vapaata lapsen olemista ja leikkiaikaa puuttuu, kun päivät kuluvat aikataulujen ja suorittamisen merkeissä.
Meillä myös syynä välimatka. Kohtuuttoman kauan menisi matkoihin, jos yleisillä joutuisi kulkemaan, eli harrastus jäisi todennäköisesti kokonaan pois. Olen tyytyväinen, että 16-vuotias kundi harrastaa nelisen kertaa viikossa. Sekin aika pois kaikesta muusta älyttömyydestä. Myös se lätkäkassi on roudattava.
Ilmeisesti ovat kaikki jotain hokimammoja.