En kehtaa nähdä enää ystäviäni koska olen lihonut niin paljon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolta suunnilleen näytän kropasta:

http://static.iltalehti.fi/nainen/bodypetra0108JID_na.jpg

Ei ole siis oma kuvani. Sanokaa suoraan, onko ihan hirveän paha? Pukeudun yleensä tunikoihin ja tummiin housuihin että piilottaisi läskejä edes vähän.

Ap

Ei paha! Ei mikään valas.

Vau, miten sumentunut näkemys ihmisillä on nykyää ylipainosta. Jep, jaksaa aina ihmetyttää. Toi on todella paha.

Yritä päästä siitä lukkiutuneesta "ajatusputkesta" pois. Pilko ajatuksiasi ja kirjaa ne vaikka paperille.

Itse esimerkiksi jaan ajatukseni "tunteisiin" ja "logiikkaan".

Tunnepuolta voisi vaikka olla: en kehtaa nähdä ystäviäni, he kauhistelevat ulkomuotoani, olen niin epäonnistunut ja ällöttävä, ei ystävät minua tahdo nähdä tällaisena, minun on niin kovin ikävä ystäviäni, jne.

Logiikkapuolta voisi vaikka olla: he ovat ystäviäni ja arvostavat minua kiloistani huolimatta, kilot ovat vain pintaa, olen edelleen minä, kilot eivät määritä arvoani, ystävät ovat toivoneet näkevänsä minut, ystävät ovat luultavasti myös tässä ajassa jotenkin muuttuneet, elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin ulkonäkö, jne.

Kun ajatuksia pilkkoo paperille, niitä on helpompi käsitellä ja rakentaa itselleni toimivin ratkaisu.

Itse esimerkiksi voisin ennen tapaamista kertoa huolista ystävilleni. Että kovasti on ikävä ja tahdon nähdä, mutta minua hävettää ja jännittää lihomiseni. Elämä oli niin erilaista ulkomailla. Kun tapaus olisi purettu etukäteen ystävän kanssa, tapaaminen sujuisi paljon rennommin.

Näin pääsisin asiassa myös eteenpäin. Ilman ajatusten purkamista jään junnammaan siihen ahdistukseen ja välttelen asian kohtaamista. On helpompi katsoa asioita objektiivisesti kun laittaa ajatukset näkyvään muotoon.

Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Minäkin pukeudun ennen tunikoihin ja muihin säkkeihin (ylipainoa kymmenisen kiloa) ja sitten vihdoin vaatteet hyvin istuviin malleihin, jotka korostavat vyötäröä ja aloin saamaan kommentteja, että olen vissiin laihtunut, kun näytän paljon hoikemmalta ja paremmalta kuin aiemmin.

No, en ole laihtunut, vaan itseaisassa lihonnut kaksi kiloa. :)

Niin ne oikeanlaiset vaatteet saa ihmeitä aikaa, mutta mulla tosin myös se etu, että suurin osa läskistä on perseessä ja reisissä, vyötärö on edelleen melko kapea eli yläosasta tyköistuva ja alaspäin levenevä mekko saa ihmeitä aikaan (tai vyötärölle asti tuleva hame).

Tuo toimii todellakin, jos on ylipainoa 10 kg ja jos se vielä on muualla kuin keskivartalolla. Ap:lla on sitä ylipainoa kuitenkin aloituksen mukaan 23 kg ja jos hän muistuttaa, kuten sanoo, kuvan kroppaa, niin läski on pakkautunut erityisesti makkaroiksi vatsaan ja selkään. Minun ja ap:n kaltaisille vinkkisi ei toimi yhtään, valitettavasti. Yläosasta tyköistuvat vaatteet esim. saavat ison vatsan ja makkarat rumasti näkymään.