Millaisia hevosnaiset ovat?

Vierailija

?

Sivut

Kommentit (29)

Vierailija

Sellasia, joiden vanhemmat antavat tyttärelleen sen mitä pikkunen haluaa. Perheen lellikkejä, joista kasvaa sitten huomionkipeitä pakkauksia. Itsekeskeisiä ja omahyväisiä, rahaa kun on. Jos ei nuorena niinkään, aikuisena sitä on oltava,  ainakin niin että saa facessa laitella tyttärestä kuvia ratsastamassa ja onpa kuvia paljon sitten vahemmasta eli mamastakin ratsun selässä. Niin ja tytöt ovat kalliisti puettuja.

Vierailija

Saattaa päteä tuo 1. vastaus nykypäivän hevostyttöihin, mutta me heppoihin 80-luvulla hurahtaneet hevosnaiset olemme reippaita, ahkeria, kovaan työhön ja pettymyksiinkin tottuneita eläinrakkaita elämäntapahevostelijoita, joiden täytyy päästä tallille jouluaattonakin. :)

Vierailija

Ehkä pääkaupunkiseudulla ja jossain kaupungeissa jotenkin lellittyjä. Sanoisin, että uusavuton tai jotenkin liian herkkä tai saamaton harvoin pärjää hevosten kanssa pitkään. Pitää olla uskallusta, jämäkkyytä ja johdonmukaisuutta, mutta kuitenkin myös herkkyyttä että eläinten kanssa pärjää. Paljon joutuu tekemään töitä painavien ja haisevien asioiden kanssa, joten hevosihmiset harvoin ovat mitään hirveitä primadonnia. Paitsi ehkä me, joille maksetaan kaikki ja itse tarvii käydä vaan kuviokellumassa kerran viikossa maneesissa kalleissa vaatteissa. Maaseudulla ja rehellisissä paikoissa ei pelätä räntää, paskaa tai käsien likaantumista, mutta toki mekin nautimme maneeseista jos niitä on, ja käytännöllisistä vaatteista :)

Vierailija

[quote=Vierailija]Ehkä pääkaupunkiseudulla ja jossain kaupungeissa jotenkin lellittyjä. Sanoisin, että uusavuton tai jotenkin liian herkkä tai saamaton harvoin pärjää hevosten kanssa pitkään. Pitää olla uskallusta, jämäkkyytä ja johdonmukaisuutta, mutta kuitenkin myös herkkyyttä että eläinten kanssa pärjää. Paljon joutuu tekemään töitä painavien ja haisevien asioiden kanssa, joten hevosihmiset harvoin ovat mitään hirveitä primadonnia. Paitsi ehkä me, joille maksetaan kaikki ja itse tarvii käydä vaan kuviokellumassa kerran viikossa maneesissa kalleissa vaatteissa. Maaseudulla ja rehellisissä paikoissa ei pelätä räntää, paskaa tai käsien likaantumista, mutta toki mekin nautimme maneeseista jos niitä on, ja käytännöllisistä vaatteista :)[/quote Eli aika paljon miehekkäitä ominaisuuksia naisella joka hevostelee. Ei tosiaankaan mitään prinsessoja.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ehkä pääkaupunkiseudulla ja jossain kaupungeissa jotenkin lellittyjä. Sanoisin, että uusavuton tai jotenkin liian herkkä tai saamaton harvoin pärjää hevosten kanssa pitkään. Pitää olla uskallusta, jämäkkyytä ja johdonmukaisuutta, mutta kuitenkin myös herkkyyttä että eläinten kanssa pärjää. Paljon joutuu tekemään töitä painavien ja haisevien asioiden kanssa, joten hevosihmiset harvoin ovat mitään hirveitä primadonnia. Paitsi ehkä NE, joille maksetaan kaikki ja itse tarvii käydä vaan kuviokellumassa kerran viikossa maneesissa kalleissa vaatteissa. Maaseudulla ja rehellisissä paikoissa ei pelätä räntää, paskaa tai käsien likaantumista, mutta toki mekin nautimme maneeseista jos niitä on, ja käytännöllisistä vaatteista :)

Freudilainen, piti sanoa ne ;)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ihan mukavia, ronskin roheita. Yleensä hyvä kroppasia, mutta ei ne kotiaan siivoo.

Tanssijoilla ja salikissoilla paremmat kropat. Ja ne peput myös. ;)

Vierailija

Vierailija][quote=Vierailija kirjoitti:
Ehkä pääkaupunkiseudulla ja jossain kaupungeissa jotenkin lellittyjä. Sanoisin, että uusavuton tai jotenkin liian herkkä tai saamaton harvoin pärjää hevosten kanssa pitkään. Pitää olla uskallusta, jämäkkyytä ja johdonmukaisuutta, mutta kuitenkin myös herkkyyttä että eläinten kanssa pärjää. Paljon joutuu tekemään töitä painavien ja haisevien asioiden kanssa, joten hevosihmiset harvoin ovat mitään hirveitä primadonnia. Paitsi ehkä me, joille maksetaan kaikki ja itse tarvii käydä vaan kuviokellumassa kerran viikossa maneesissa kalleissa vaatteissa. Maaseudulla ja rehellisissä paikoissa ei pelätä räntää, paskaa tai käsien likaantumista, mutta toki mekin nautimme maneeseista jos niitä on, ja käytännöllisistä va

[/quote Eli aika paljon miehekkäitä ominaisuuksia naisella joka hevostelee. Ei tosiaankaan mitään prinsessoja.

Minulle miehenä prinsessa edustaa teini-ikään jämähtänyttä epäkypsää tyhjäpäätä. Se, että osaa pitää jöötä monisataakiloiselle elukalle on naisellista ja seksikästä, ei mitään pikkutyttökamaa.

Vierailija

Vierailija][quote=Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pääkaupunkiseudulla ja jossain kaupungeissa jotenkin lellittyjä. Sanoisin, että uusavuton tai jotenkin liian herkkä tai saamaton harvoin pärjää hevosten kanssa pitkään. Pitää olla uskallusta, jämäkkyytä ja johdonmukaisuutta, mutta kuitenkin myös herkkyyttä että eläinten kanssa pärjää. Paljon joutuu tekemään töitä painavien ja haisevien asioiden kanssa, joten hevosihmiset harvoin ovat mitään hirveitä primadonnia. Paitsi ehkä me, joille maksetaan kaikki ja itse tarvii käydä vaan kuviokellumassa kerran viikossa maneesissa kalleissa vaatteissa. Maaseudulla ja rehellisissä paikoissa ei pelätä räntää, paskaa tai käsien likaantumista, mutta toki mekin nautimme maneeseista jos niitä on, ja käytännöllisistä va

[/quote Eli aika paljon miehekkäitä ominaisuuksia naisella joka hevostelee. Ei tosiaankaan mitään prinsessoja.

Minulle miehenä prinsessa edustaa teini-ikään jämähtänyttä epäkypsää tyhjäpäätä. Se, että osaa pitää jöötä monisataakiloiselle elukalle on naisellista ja seksikästä, ei mitään pikkutyttökamaa.

Minulle naisena prinsessa ei edusta teini-ikään jämähtänyttä eikä epäkypsää tyhjäpäätä. Kunnioitettavaahan se on kun osaa jöötä pitää isolle eläimelle, mutta erityisen naisellista se ei mun mielestä vain ole. Onneksi kaikille riittää omat ihailijansa. Niin hevosnaisille kuin kaupunki prinsessoillekin.

Vierailija

Vierailija][quote=Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pääkaupunkiseudulla ja jossain kaupungeissa jotenkin lellittyjä. Sanoisin, että uusavuton tai jotenkin liian herkkä tai saamaton harvoin pärjää hevosten kanssa pitkään. Pitää olla uskallusta, jämäkkyytä ja johdonmukaisuutta, mutta kuitenkin myös herkkyyttä että eläinten kanssa pärjää. Paljon joutuu tekemään töitä painavien ja haisevien asioiden kanssa, joten hevosihmiset harvoin ovat mitään hirveitä primadonnia. Paitsi ehkä me, joille maksetaan kaikki ja itse tarvii käydä vaan kuviokellumassa kerran viikossa maneesissa kalleissa vaatteissa. Maaseudulla ja rehellisissä paikoissa ei pelätä räntää, paskaa tai käsien likaantumista, mutta toki mekin nautimme maneeseista jos niitä on, ja käytännöllisistä va

[/quote Eli aika paljon miehekkäitä ominaisuuksia naisella joka hevostelee. Ei tosiaankaan mitään prinsessoja.

Minulle miehenä prinsessa edustaa teini-ikään jämähtänyttä epäkypsää tyhjäpäätä. Se, että osaa pitää jöötä monisataakiloiselle elukalle on naisellista ja seksikästä, ei mitään pikkutyttökamaa.

Vaikka salinaisella olisi parempi kroppa, niin on aina plussaa että naisella joku muu harrastus kuin "mä ja mun naama + perse". Kai sellasella polkee kerran tai kaksi, mutta palais äkkiä kii jonkun selfiepellen kanssa joka pistää kaikki rahat johonkin suihkurusketuksiin ja jolla ei ole muuta elämänsisältöä kuin kodinsisustaminen, sali ja shoppailu.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat