Alkaako teitä koskaan ketuttamaan tyhmien ihmisten kanssa keskustelu

Mä yritän muistaa ettei ole tyhmiä kysymyksiä, on vain tyhmiä vastauksia.

Kyllä, myönnän olevani kärsimätön tässä asiassa. Esimerkiksi lasten ja vammaisten kanssa hermot kestävät tosi hyvin, koska heillä tavallaan on oikeus esittää tyhmiä kysymyksiä ja olla ymmärtämättä asioita. Mutta sitten kun aikuinen ihminen ei tiedä elämän ihan perustavanlaatuisista faktoista, niin alkaa verisuoni päässä sykkiä. Kukaan ei tiedä kaikkea, mutta vihaan sitä kun ei ole oikein _minkäänlaista_ "maalaisjärkeä" ja loogista päättelykykyä.

Tällä palstalla se ei ole harvinaista.

Tottakai ärsyttää, mutta sitten muistan, että olen itsekin vähän tyhmä, kun alennun väittelemään tomppelin kanssa. Se ei kannata, kumpikaan ei siitä mitään voita.

Vierailija kirjoitti:

Tällä palstalla se ei ole harvinaista.

No mitä sä sitten teet? Kyberhyökkäyksen?

Ei tarvitse kuin mennä eräille tämän av-palstan kestoaihe- keskusteluketjuille, niin heti jo alkaa tuntua aivan toivottomalta... pohjattomalta suolta melkeinpä...

Minä yritän keskustella ainoastaan itseäni älykkäämpien ihmisten kanssa. Sillä tavalla oppii paljon uutta, eikä tarvitse jumiutua äidin ja opettajan rooliin. Itselläni kun on taipumusta lähteä tukemaan ja kasvattamaan tietämättömiä. Ja siis tarkoitan aikuisia ihmisiä. Lapset jätän vanhempiensa vastuulle.

Jotkut vaan kuvittelee, että ne omat perustelut on ehdottomasti maailman uniikeimmat ja ne ainoat oikeat; tällaisia näkemyksiä esittäviä henkilöitä jotkut tapaavat kutsua jopa narsisteiksi! Syytä vai ei, jokainen funtsikoon tykönänsä tapauskohtaisesti :)

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vaan kuvittelee, että ne omat perustelut on ehdottomasti maailman uniikeimmat ja ne ainoat oikeat; tällaisia näkemyksiä esittäviä henkilöitä jotkut tapaavat kutsua jopa narsisteiksi! Syytä vai ei, jokainen funtsikoon tykönänsä tapauskohtaisesti :)

Mun tekstejä saa ihan vapaasti lainata ja olen siitä pitänyt. Se tsemppaa jatkamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vaan kuvittelee, että ne omat perustelut on ehdottomasti maailman uniikeimmat ja ne ainoat oikeat; tällaisia näkemyksiä esittäviä henkilöitä jotkut tapaavat kutsua jopa narsisteiksi! Syytä vai ei, jokainen funtsikoon tykönänsä tapauskohtaisesti :)

Mun tekstejä saa ihan vapaasti lainata ja olen siitä pitänyt. Se tsemppaa jatkamaan.

Hienoa, että kelpaavat ;)

Kyllä. Tosin tätä palstaa lukiessani olen tunnistanut itsessäni pienen masokistin sekä opettajan, joka nauttii itsekseen hihitellessään täällä olevia enemmän ja vähemmän tahattomia "tyhmyyksistä." Siäinen opettajani sitten vetää ensin herneen tai kaksi nenään ja haluaa suuresti oikaista ja kehoittaa kirjoittajaa vastaamaan siitä, mitä tuli sanoneeksi. - Niin ja epäilemättä kaikille on selvää, että itselläni on enempi luuloja siitä, mikä on tai minkä tulisi olla oikein kuin hyvin perusteltua ja faktaan pohjautuvia kannanottoja. Suomenkieltä en ainakaan vielä osaa kirjoittaa, mutta yritän oppia kirjoittamaan suomeksi, mutta myös oppia kirjoittamaan nopeassti. 

Joo. Nykyään en enää edes aloita. Yleensä tiedän olevani itsekin sen verran tyhmä että en osaa perustella joitakin asioita niin hyvin ja selkeästi että Tyhmäkin sen ymmärtää eikä väitä enää vastaan.

Kyllä. Todella turhauttavaa ajanhaaskausta.Nuijat ei vaan ymmärrä, vaikka asiat selitettäisiin moneen kertaan, perusteellisesti ja  selkokielellä.

Omia hermoja säästääkseni on parasta  siirtyä seuraavaan ja yksinkertaisempaan aiheeseen. Jossain vaiheessa tulee raja  vastaan ja silloin kannattaa vaihtaa keskustelukumppania/ ympäristöä. Muussa tapauksessa, voi olla hyvinkin mahdollista,  että läsnä olevien tyhmyys on tarttuvaa laatua. Siinä vaiheessa on parasta pinkaista kiireesti pakoon.

Tyhmyyttä vastaan itse jumalatkin taistelevat turhaan. (Friedrich Schiller)

....siksi tyhmien kanssa ei kannata väitellä  :p

Mun autistinen huumorini hyvin harvoin heti kellekkään aukeaa ja siksi käytän toisinaan hymiöitä.

Älykkäiksi, viisaiksi, jaloiksi ja kauniiksi itsensä kuvittelevilla on oma hulluuden lajinsa: omahyväisyys!

Jotkut sitten ovat oikeasti tyhmempiä, mutteivat ymmärrä sitä itse. Tekisi mieli pudottaa sieltä "viisauden" jalustalta alas, niin et kolina vaa kuuluisi.

Olen joskus vain niin pöyristynyt, kun itseään viisaampana pitävä alkaa avautua elämänviisauksistaan ihan kysymättä. Jätän hänet omaan uskoonsa älykkyydestään, koska en jaksa aloittaa väittelyä aiheesta, josta voi olla montaa mieltä ja josta tämä niin fiksu ihminen kuvittelee tietäväns sen oikean totuuden. Itse kyseenalaistan kaikkea enkä perusta mielipiteitä muutaman ihmisen kokemuksen pohjalta. Elämää pitää todella tutkia ja lukea monipuolisesti kirjallisuutta. Mitä enemmän asioita tutki, sitä varmempi on ettei mikään ole varmaa.

Esim. hyväkin terapeutti voi antaa huonoja neuvoja. Hänestä tekee hyvän se, että hän myöntää sen.

Itselleni muutamat asiat ovat varmoja ja uskallan turvata niihin, kska tiedän että se helpottaa elämää huomattavasti, kun voi luottaa sisäiseen ääneen ja johdatukseen. Rukoilun olen kokenut auttavan ja hiljntymisen.

Sitten on nämä besserwisserit jotka eivät vain kestä, etteivät saa sanoa joka aiheeseen aivopierujaan. Heiltä puuttuu täysin ymmärrys asettua toisen asemaan vain kuuntelemalla ja antamalla ihmisen luoda omaa maaimankatsomustaan. Viisaammat vain ymmärtävät, että jokainen ihminen on erilainen ja jokaisen on itse löydettävä ratkaisut ongelmiinsa. Ulkoapäin ohjautuva ihminen ei tee päätöksiä oman mielen mukaan. Hän elää kuten olettaa olevan ihmisten mielestä oikein. Hän ei aidosti tiedä mitä tahtoo elämältään ja tyrkyttää vielä niitä kuluneita elämänohjeita muillekin. Saahan siitä itselleen hyvän olon, että minä nyt autoin ja tein kaiken työn. Tosiasiassa asianomainen on voinut käydä hyvinkin pitkän itsetutkiskelun ja luoda suunnitelman miten muuttaa olosuhteitaan ja itseään.

Mitä tekee auttaja, kun autettava muuttuu sisältäpäinohjautuvaksi ja alkaa ohjata itse elämäänsä? Mihin hänen viisauksiaan sitten vielä tarvitaan.

Uskon, että juurikin syvällisesti ajattelevat ihmiset pohtivat asioita sadalta kantilta ja pintaliitäjille kaikki on vain sitä mitä päällepäin näkyy.

Eli voidaan olla hyvänpäiväntuttuja, mutta ystävyys saattaa olla mahdoton ajatus. Kun uhrista tulee oman elämänsä sankari, niin toinen ei tahdo kestää sitä. Kummasti aletaan vähätellä ja painaa alaspäin tyyliin... Älä nyt tee noin ja tuo ei voi johtaa hyviin tuloksiin. Ettei vain pelottaisi, että toisen heikkouden alla onkin uskomaton vahvuus, johon on vaikea suhtautua. Pitäisi antaa tilaa olla omanlainen eikä vaatia sitä, että ole sellainen kuin minäkin ja tee niin ja näin, niin olet hyvä ihminen. Jos toinen tekee velvollisuudesta ja toinen aidosta rakkaudesta, niin siinä on huima ero.

Joskus ne avarakatseisimmat maailmansyleilijät ovat kaikkein htaimpia hyväksymään muutoksia ja erilaisuutta. Kun minä niin tahdon, että olet tällainen ja tuollainen. No kun en ole! Jokaisen kuuluu tehdä asioita omista lhtäkohdistaan käsin ja useimmiten ne par hyvin erilaiset.

Tällaista on turha yrittää selittää ihmiselle jolla on jokin ihme auttajasyndrooma. Toimikoot itse malliensa mukaan, mutteivat lähtisi vaatimaan että joku muu ajattelisi ja toimisi samoin.

Kiitos että sain avautua!

Sen takia jätän täälläkin avaamatta esim. kannabikseen/huumeisiin, uskontoon ja seksuaalisuuteen liittyvät keskustelut, koska pelkkä vilkaisukin riittää aiheuttamaan aivojen äkkinäisen kuumenemisen, joka voi hyvin nopeasti nousta kiehumispisteeseen! Enkä vaan ymmärrä, miten jotkut JAKSAA jankata ja jankata sivukaupalla samaa paskaa niiden idioottien kanssa! Se se vasta typerää onkin... 

Mulle autistina kaikki muutokset ovat vaikeita. Pelkkä ajatuskin muuttamisesta saa heikotuksen tunteita. Mutta sitten, kun on sen muutoksen aika niin se tehdään rytinällä ja hyvin. Kuten savolainen sanoo. "Toteuttamista vaille valmis.".

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vaan kuvittelee, että ne omat perustelut on ehdottomasti maailman uniikeimmat ja ne ainoat oikeat; tällaisia näkemyksiä esittäviä henkilöitä jotkut tapaavat kutsua jopa narsisteiksi! Syytä vai ei, jokainen funtsikoon tykönänsä tapauskohtaisesti :)

Minusta omasta elämästä puhuttaessa saa mennä vikaa kun ja pohtia rauhassa perusteluita käytökselleen tai ongelmilleen. Ei tietenkään saa pyöriä oman itsen ympärillä kuin ehkä terapiassa ja luotettavassa ihmissuhteessa. Muuten se on jo narsismia. Sitten kun lähdetään arvioimaan toisten elämiä, niin ollaan jo heikoilla jäillä. Miten kukaan voi tietää kaikki toisen päätöksiin ja toimintaan liittyvät asiat niin hyvin, että on oikeutettu esittämään faktoja. Tämähän on juoruilun pääidea... Kuiskutellaan miten hän teki ja sanoi näin tai noin. Aina mennään metsään ja lujaa. Kenenkään mielenmaisemaa ei voi tuntea niin hyvin, että on oikeus alkaa värittelemään omia mielikuvitustarinoita omaan logiikkaan pohjautuen. Antakaa ihmisten etsiä ja löytää oma tiensä ja tehdä virheensä. Niistä on tarkoitus oppia. Yhtään täydellistä kun ei ole eikä tule.