Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko muilla tällaista ongelmaa isovanhempien kanssa? (sotkemisesta)

10.02.2006 |

Meillä isovanhemmat hoitavat lapsiamme n. kerran kahdessa kuukaudessa kaksi tuntia kerrallaan. Tulevat aina mielellään hoitamaan.Yhdessä vietämme aikaa viikoittain.

He eivät halua, että tuomme lapset heille hoitoon, vaan haluavat tulla aina meille. Tämä ei sinänsä ole mikään ongelma. Lapsilla on kotona tutut tavarat ja lelut ja luulenkin, että meillä aika menee kivemmin.



Ongelmaksi alkaa muodostua sotkeminen. Mieheni vanhemmat eivät pysty nimittäin sanomaan mihinkään ei. Jos lapset pyytävät mummua paistamaan lettuja, niitä paistetaan vaikka ruoka odottaisi jääkapissa syömistään. Herkuttelu ei kuitenkaan ole se ongelma, vaan se, että koko keittiö kaivetaan ylösalaisin. Lapset saavat auttaa kaikessa, mikä on sinänsä hienoa, mutta kun 1,5v vatkaa lettutaikinaa, sitä on sitten joka paikassa. Jälkiä ei tietenkään siivota.

Samoin heillä on KOVA tarve järjestää KOKO ajan jotain ekstrahauskaa ja niimpä kotimme on täynnä majoja, telttoja ym virityksiä lakanoista, peitoista ym. mitä kaapista löytyy. Lähes kaikki lelut on levitelty pitkin asuntoa. Matot on rullalla ja kirjat lattioilla. Siis ei mikään pieni sekamelska vaan täysi kaaos.

Olen varmasti tosi itsekäs, mutta kaipaan kovasti näitä vapaahetkiä miehen kanssa, meillä kun arki on välillä raskasta (lapset 1,5v, 2x2,5v ja 3v) . Kotiinpaluu onkin sitten painajainen kun seuraava päivä menee siivotessa jälkiä.Pienimmät itkevät kipeää vatsaa ja ripuloivat, kun maha on täytetty herkuilla :(

ARVOSTAN isovanhempia ja meillä on ihan ok välit. Lapset pitävät heistä ja minä myös. He ovat kuitenkin TOSI herkkänahkaisia. En tiedä miten uskaltaisin sanoa heille, että vähemmälläkin sotkulla pärjää. Melkein huvittaa, kun he minulle tilittävät miten lapset halusivat sitä ja tätä, eivätkä keskittyneet mihinkään leikkiin pitkään. Ja, että kyllä tässä huushollissa sotkua syntyy! Totuus kun on, että lapset osaavat tosi upeasti leikkiä keskenäänkin, pitkään ja hienoja mielikuvitusleikkejä. Tietävät, että lelut kuuluvat omaan huoneeseen ja että edellinen leikki siivotaan, ennen seuraavaa leikkiä.

Olen ollut paikalla ja nähnyt minkälaista virikkeiden tulvaa se on kun he käyvät meillä. Koko ajan ehdottavat uutta leikkiä (siis isovanhemmat) ja höösäävät ja höseltävät aivan hirmuisesti. Lapset ovat ihan pää pyörällä menosta ja tietysti menevät jossain vaiheessa ylikierroksille.



Miten sanon isovanhemmille, että ottakaa rauhallisemmin? Vai sanonko ollenkaan?

Kommentit (59)

Vierailija
41/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi te ihmiset vastaatte, jos ette ole edes lukeneet, että mistä oikein on kysymys!

Vierailija
42/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kinkkinen tilanne sinulla Lily.



Meillä kans hössöttävät ja herkkänahkaiset isovanhemmat. mutta myös tavallaan välinpitämättömät =(



Eivät käy meillä kuin lapsen synttäreillä, kun asutaan " liian kaukana" (100km väliä, ja heillä on auto ja molemmat ajavat autoa).



Heillä kun käymme anoppia kiinnostaa eniten tehdä ruokaa, tiskata jne. Miksi hän ei voi tehdä jotain helppoa laatikkoruokaa uuniin ja miksi hän ei anna minun tiskata astioita? Ja viettäisi aikaa lapsenlapsen kanssa.



Kerran todella kiperässä tilanteessa pyysin heitä apuun hoitamaan lastamme. Asia oli tiedossa jo viikkoja etukäteen, silti vastaus oli " emme voi täältä niin vain yllättäen lähteä" yms. tekosyitä.



Joten se oli viimeinen kerta kun pyysin häneltä apua. KOvasti hän on kyllä puhumassa, kuinka on ikävä ja ostelee kovasti lahjoja. Mutta ei esim. itse halunnut olla paikalla näkemässä kun lapsi aukaiseen joululahjat. Soitti meille, että tulkaa hakemaan lahjat jouluaatoksi, että joululahjat pitää aukaista aattona.

Heidät oli kutsuttu meille jouluaatoksi, mutta ei tämän " pitkän" välimatkan takia voi tulla yms.



Joten ole onnellinen, että teillä on isovanhemmat jotka haluavat tulla teille ja hoitaa lapsianne. MUTTA

kyllä minä myös repisin pelihousut tuollaisesta sotkemisesta ja ylenmääräisestä herkkuttelemisesta.



Kun meidän lapsi oli pienempi ja oli hoidossa äidilläni tai jollain muulla hoitajalla, tein listan. Mitä tehdään mihinkin aikaan ja mitä syödään mihinkin aikaan.

Mutta ehkä teidän tapauksessa on jo vähän myöhäistä mitään aikataulua antaa....



Voi ei. Harmillinen tilanne. Toivottavasti löydät jonkun ratkaisun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anteeksi kauhiasti epäasiallinen kommentti, mutta mikähän vika niissä ois? Sotkiskohan nekin? Tai ei muuten ymmärtäisi herkkiä lapsiasi, joille sopii vaan rantakalliolla istuskelu ja linnunpesien tutkiminen.



Ehkä olen vain kateellinen, mun 2,5-vuotias on semmoinen menijä (ja sotkijakin kyllä), ettei rantakalliolla ehdi jutustelemaan

Vierailija
44/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaksoset eivät siis ole biologiset lapsemme...

En vaadi täydellisyyttä, en suinkaan! Moni ymmärsi pointtini. Paremmin en oikein osaa selittää.. :(

Vierailija
45/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokainen tarvitsee välillä tuulettumishetkiä. Ota ensi kerralla reilusti vaan mannerheimin lastensuojeluliitosta hoitaja äläkä kerro isovanhemmille. Käytte sitten vaan muuten perheenne kanssa isovanhempien luona.

Maksulliselle hoitajalle voi ainakin reilusti sanoa oman kodin hoitokäytänteistä jne.

Hyvää jatkoa!

Vierailija
46/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saa käydä kylässä, mutta silloin ollaan itse paikalla ja asiat sujuu paremmin. On hieman heikko vahti kun ei edes vaippaa osaa vaihtaa, joten ei voi jättää kuin maksimissaan kauppareissun ajaksi muutenkaan. Lisäbonuksena sitten hirveä sotku pienessä ajassa. Ei kiitos! Sympatiat ap:lle.



Se on raivostuttavaa kun aikuinen saa aikaan enemmän sotkua kuin omat lapset keskenään normaalisti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Kinkkinen tilanne sinulla Lily.

Meillä kans hössöttävät ja herkkänahkaiset isovanhemmat. mutta myös tavallaan välinpitämättömät =(

Eivät käy meillä kuin lapsen synttäreillä, kun asutaan " liian kaukana" (100km väliä, ja heillä on auto ja molemmat ajavat autoa).

Heillä kun käymme anoppia kiinnostaa eniten tehdä ruokaa, tiskata jne. Miksi hän ei voi tehdä jotain helppoa laatikkoruokaa uuniin ja miksi hän ei anna minun tiskata astioita? Ja viettäisi aikaa lapsenlapsen kanssa.

Kerran todella kiperässä tilanteessa pyysin heitä apuun hoitamaan lastamme. Asia oli tiedossa jo viikkoja etukäteen, silti vastaus oli " emme voi täältä niin vain yllättäen lähteä" yms. tekosyitä.

Joten se oli viimeinen kerta kun pyysin häneltä apua. KOvasti hän on kyllä puhumassa, kuinka on ikävä ja ostelee kovasti lahjoja. Mutta ei esim. itse halunnut olla paikalla näkemässä kun lapsi aukaiseen joululahjat. Soitti meille, että tulkaa hakemaan lahjat jouluaatoksi, että joululahjat pitää aukaista aattona.

Heidät oli kutsuttu meille jouluaatoksi, mutta ei tämän " pitkän" välimatkan takia voi tulla yms.

Joten ole onnellinen, että teillä on isovanhemmat jotka haluavat tulla teille ja hoitaa lapsianne. MUTTA

kyllä minä myös repisin pelihousut tuollaisesta sotkemisesta ja ylenmääräisestä herkkuttelemisesta.

Kun meidän lapsi oli pienempi ja oli hoidossa äidilläni tai jollain muulla hoitajalla, tein listan. Mitä tehdään mihinkin aikaan ja mitä syödään mihinkin aikaan.

Mutta ehkä teidän tapauksessa on jo vähän myöhäistä mitään aikataulua antaa....

Voi ei. Harmillinen tilanne. Toivottavasti löydät jonkun ratkaisun.

Vierailija
48/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarkoitin siis, etten taitaisi uskaltaa palkata lastenhoitajaa sen vuoksi että isovanhemmat saisivat siitä varmaan kauhea slaagin. Murjotettaisiin ja tiuskittaisiin kuukausitolkulla, kun heihin ei luoteta.

Itsekin olen nuorempana ollut Mll:n lastenhoitaja, ei siis mitään pahaa sanottavaa heistä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lily:


Tarkoitin siis, etten taitaisi uskaltaa palkata lastenhoitajaa sen vuoksi että isovanhemmat saisivat siitä varmaan kauhea slaagin. Murjotettaisiin ja tiuskittaisiin kuukausitolkulla, kun heihin ei luoteta.

Itsekin olen nuorempana ollut Mll:n lastenhoitaja, ei siis mitään pahaa sanottavaa heistä!

Vierailija
50/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihanat rakkaat suloiset tytöt ja mitä helpoimmat tapaukset! Muut lapset ovat biologisia, mutta harkitsemme adoptiota muutaman vuoden päähän :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taidan ottaa vinkistä vaarin...

Vierailija
52/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lily:


Tarkoitin siis, etten taitaisi uskaltaa palkata lastenhoitajaa sen vuoksi että isovanhemmat saisivat siitä varmaan kauhea slaagin. Murjotettaisiin ja tiuskittaisiin kuukausitolkulla, kun heihin ei luoteta.

Itsekin olen nuorempana ollut Mll:n lastenhoitaja, ei siis mitään pahaa sanottavaa heistä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teillä on käynyt todella onni, että teillä on molempien vanhemmat innokkaita arjen jakajia. Meillä on se tilanne, että miehen vanhempiaei voisi vähempää kiinnostaa (käyvät joulukäynnnin kiireesti). Omaiani saa pyytää ja he tulevat pari kertaa vuodessa istumaan jäykkänä sohvalle (vaikka asuvat 1km päässä).



Jos meillä olisi muita kun biolapsia, emme taatusti voisi kuvitellakaan saavamme lapsenhoitoapua suvulta (kun emme sa sitä muutenkaan kun hädässä), meillä on se ajatus suvussa, että kukin kantaa taakkansa. Että jos menee ahnehtimaan niin voi voi.



Minun näkökulmastani olet etuoikeutetussa asemassa monelta osin (ja en sano tätä pahalla).

Vierailija
54/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Teillä on käynyt todella onni, että teillä on molempien vanhemmat innokkaita arjen jakajia. Meillä on se tilanne, että miehen vanhempiaei voisi vähempää kiinnostaa (käyvät joulukäynnnin kiireesti). Omaiani saa pyytää ja he tulevat pari kertaa vuodessa istumaan jäykkänä sohvalle (vaikka asuvat 1km päässä).

Jos meillä olisi muita kun biolapsia, emme taatusti voisi kuvitellakaan saavamme lapsenhoitoapua suvulta (kun emme sa sitä muutenkaan kun hädässä), meillä on se ajatus suvussa, että kukin kantaa taakkansa. Että jos menee ahnehtimaan niin voi voi.

Minun näkökulmastani olet etuoikeutetussa asemassa monelta osin (ja en sano tätä pahalla).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse en aio tätä " sukuvikaa" jatkaa, mutta pahaltahan tuo tuntuu, mutta taitaa olla aika suomalaista. Tiedän tälläisiä sukuja enemmänkin.

T.71

Vierailija
56/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voin vain kuvitella kuinka ikävää tuollainen on ja erityisesti lasten kannalta.

Minun omat vanhempani eivät juurikaan ole siinä arjessa mukana, näemme n krt/3kk, mutta he soittavat, lähettävät kirjeitä ja pikku paketteja ja ovat aina kiinnostuneita lapsista. Se onkin minusta tärkeintä.

Ymmärrän kyllä olla kiitollinen myös mieheni vanhemmista, mutta silti heidän käytöksensä suututtaa minua toisinaan.

Vierailija
57/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minua ja miestäni ärsytti isovanhempien karkin tuputtaminen lapsillemme. Paljastui, että olivat antaneet esikoisellekin karkkia silloin kuin hän ei meidän luulomme mukaan ollut karkin olemassaolosta edes tietoinen. Tässä siis tarina LYHYESTI, kaikkiin ikäviin yksityiskohtiin en jaksa palata. Olen ehkä nipottaja myös, mutta perheessämme syödään terveellisesti, karkkia syödään kohtuullisesti karkkipäivinä eikä ruoalla/herkuilla palkitsemista harrasteta. Näitä periaatteitamme toivoimme mummon ja papan noudattavan myös.



Asiasta oli todella vaikea sanoa! Sinä Lily pohdit, miten tehdä se hienovaraisesti vihjaamalla. Hienovaraisesti ja toista kunnioittaen sen voi tehdä, mutta SUORAAN SANOMINEN on myös toisen kunnioittamista. Se vähän kirpaisee ja voi aiheuttaa mököttämistäkin, mutta on parempi tapa, kuin jatkuvasti purra hammasta ja katkeroitua.



Meilläkin lasten pappa suuttui meille. Lapset ovat hänelle tosi tärkeät, joten heihin asiaa ei purettu. Esim. keskustelun asiasta viritimme, kun lapset eivät olleet hereillä enää. Yksinkertaisesti ja suoraan sanoimme, että meillä on kotona tällaiset periaatteet ja toivoisimme teidänkin niitä kunnioittavan. Perustelimme myös sanomisia: mm. että lapsille ei maistu ruoka, kun he pitkin päivää nassuttavat herkkuja.



Ei tästä mitään välien katkosta, meidän tapauksessamme tullut. Välit olivat hieman kireät jonkun aikaa, mutta pian tilanne normalisoitui.



Suosittelen suoraa, asiallista keskustelua asiasta, isovanhempien tajuntaan uppoavien perustelujen kera.

Vierailija
58/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mielestä sinun kannattaisi keskustella miehesi kanssa asia myös. Voithan toki sanoa asiasta ilman että haukut hänen vanhempiaan. Eli että sinua ärsyttää ko. TAPA, vaikkakin itse isovanhemmat ovat muuten mukavia.



Asiaan olisi helpompi puuttua, kun olisitte vanhempina " samassa rintamassa" . Saisit myös mieheltäsi tukea sinua painavassa asiassa.

Vierailija
59/59 |
10.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

isovanhempien luokse vaikka jonkun valkoisen valheen turvin. Olisi mielenkiintoista nähdä, olisiko siellä yhtä sotkuista session jälkeen.



Perustelisin myös, miksi asiat tehdään niin kuin tehdään. Esim. kertoisin ripuloinnista, univaikeuksista jne. Ehkä isovanhemmat eivät vaan tajua aiheuttavansa muutakin kuin tuhottoman sotkun.



Jos hoitaminen ei suju vanhempien toiveiden mukaan, joku sellainen hoitaa, jolle ohjeiden noudattaminen ei ole niin vaikeaa.



Tämän kaiken tekisin silläkin uhalla, että joku siitä loukaantuisi. Pidemmän päälle ainakin minä kuitenkin pimahtaisin jossain vaiheessa, ehkä ihan asian vierestä vielä, jos joutuisin katsomaan menoa, joka ei vastaa omia kasvatusnäkemyksiäni.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme kahdeksan