Onko muilla tällaista ongelmaa isovanhempien kanssa? (sotkemisesta)
Meillä isovanhemmat hoitavat lapsiamme n. kerran kahdessa kuukaudessa kaksi tuntia kerrallaan. Tulevat aina mielellään hoitamaan.Yhdessä vietämme aikaa viikoittain.
He eivät halua, että tuomme lapset heille hoitoon, vaan haluavat tulla aina meille. Tämä ei sinänsä ole mikään ongelma. Lapsilla on kotona tutut tavarat ja lelut ja luulenkin, että meillä aika menee kivemmin.
Ongelmaksi alkaa muodostua sotkeminen. Mieheni vanhemmat eivät pysty nimittäin sanomaan mihinkään ei. Jos lapset pyytävät mummua paistamaan lettuja, niitä paistetaan vaikka ruoka odottaisi jääkapissa syömistään. Herkuttelu ei kuitenkaan ole se ongelma, vaan se, että koko keittiö kaivetaan ylösalaisin. Lapset saavat auttaa kaikessa, mikä on sinänsä hienoa, mutta kun 1,5v vatkaa lettutaikinaa, sitä on sitten joka paikassa. Jälkiä ei tietenkään siivota.
Samoin heillä on KOVA tarve järjestää KOKO ajan jotain ekstrahauskaa ja niimpä kotimme on täynnä majoja, telttoja ym virityksiä lakanoista, peitoista ym. mitä kaapista löytyy. Lähes kaikki lelut on levitelty pitkin asuntoa. Matot on rullalla ja kirjat lattioilla. Siis ei mikään pieni sekamelska vaan täysi kaaos.
Olen varmasti tosi itsekäs, mutta kaipaan kovasti näitä vapaahetkiä miehen kanssa, meillä kun arki on välillä raskasta (lapset 1,5v, 2x2,5v ja 3v) . Kotiinpaluu onkin sitten painajainen kun seuraava päivä menee siivotessa jälkiä.Pienimmät itkevät kipeää vatsaa ja ripuloivat, kun maha on täytetty herkuilla :(
ARVOSTAN isovanhempia ja meillä on ihan ok välit. Lapset pitävät heistä ja minä myös. He ovat kuitenkin TOSI herkkänahkaisia. En tiedä miten uskaltaisin sanoa heille, että vähemmälläkin sotkulla pärjää. Melkein huvittaa, kun he minulle tilittävät miten lapset halusivat sitä ja tätä, eivätkä keskittyneet mihinkään leikkiin pitkään. Ja, että kyllä tässä huushollissa sotkua syntyy! Totuus kun on, että lapset osaavat tosi upeasti leikkiä keskenäänkin, pitkään ja hienoja mielikuvitusleikkejä. Tietävät, että lelut kuuluvat omaan huoneeseen ja että edellinen leikki siivotaan, ennen seuraavaa leikkiä.
Olen ollut paikalla ja nähnyt minkälaista virikkeiden tulvaa se on kun he käyvät meillä. Koko ajan ehdottavat uutta leikkiä (siis isovanhemmat) ja höösäävät ja höseltävät aivan hirmuisesti. Lapset ovat ihan pää pyörällä menosta ja tietysti menevät jossain vaiheessa ylikierroksille.
Miten sanon isovanhemmille, että ottakaa rauhallisemmin? Vai sanonko ollenkaan?
Kommentit (59)
Että aina kun olemme heillä käymässä, minä siivoan kaikki lelut millä lapset ovat leikkineet. Järjestelen sohvatyynyt, pyyhin ruokapöydän ja täytän astianpesukoneen... Tietysti minun lapsenihan ne ovatkin sotkeneet, joten minusta se on itsestäänselvyys.
Kuitenkin toivoisin, että toisten kotia kunnioitettaisiin hiukan enemmän. Isovanhemmat kyllä tietävät millaiset säännöt meillä on ja luulisi heidän osaavan laskea yks yhteen kun koti on siisti heidän tullessaan....
älä sano ollenkaan.
Toimivat välit ja rakastavat isovanhemmat on sotkua tärkeämmät.
Meilläkin mummo hössöttää aivan taukoamatta, kun esimerkiksi käymme siellä kylässä. Se ravaa koko ajan lapsen (1½ v.) perässä, eikä istahda sekunniksikaan vetämään henkeä. Jos vien lapsen sinne joskus pariksi tunniksi hoitoon, niin olen ajatellut, että kyllä se pari tuntia jaksaa ravata väsymättä itse liikaa.
Mutta... Nyt mummon jalka on siteessä ja sitä pitäisi lepuuttaa, jotta leikkaushaava paranisi ja turvotus laskisi. Käytiin mummolla joskus piipahtamassa ja mummo kinkkkasi sauvojen kanssa taas pojan perässä entiseen tapaan. Minua aivan kauhistutti, että tuoko nyt on sitä jalan lepuuttamista. Joten eipä sinne liiemmin uskalleta mennä, ennen kuin jalka on riittävästi parantunut. Kun ei se mummo kerta kaikkiaan osaa ottaa lapsen seurassa yhtään rauhallisemmin! Ja lapsi ei sitä mummon ravaamista kaipaa, vaan on haltioissaan kaikista leluista, jotka on erilaisia kuin kotona.
Jotkut isovanhemmit siis yksinkertaisesti vain ovat armottomia hössöttäjiä, eivätkä osaa nähdä sitä, että siitä voi joskus olla jopa suoranaista haittaa.
ajattelemaan,kunhan on rakastavat isovanhemmat...joku tolkku pitää olla.
Jos isovanhempiin on läheiset ja lämpimät välit, voisi ajatella että harmittavista seikoista voisi hienotunteisesti sanoa. Eivät ehkä ole itse tulleet ajatelleeksi tai sitten heillä on ollut kädet täynnä lasten perässä pysyäkseen. Keskustelemalla rauhassa ja hyvässä hengessä kuulisit ainakin heidän puolensa touhuun, ok?
Olisin ihan avoin kuulemaan myös heitä askarruttavista asioista. Sitä minä haluaisin! Mutta kun käytäntö on osoittanut ettei heille VOI sanoa mistään.
Yksi kerta kun olimme heillä käymässä tyttö 2v kiukutteli pukiessa. Pappa siinä teki kaikki maailman sirkustemput ja tyttö meni ihan sekaisin. Mieheni sanoi oikein nätisti, että otetaanko nyt kaikki rauhallisesti ja annetaan kiukun mennä ihan omia aikojaan pois (tyttö kun on sellainen, että kaikki pelleily vain pahentaa kiukkukohtausta). Tästä seurasi n puolen vuoden murjotus miehelleni ja minulle. Kun mieheni erehtyi kerran kysymään onko joku pahasti, kun ei ollut meille sanonut sanaakaan viikkoihin, vastasi pappa vaan: Ihan niinkun se sua kiinnostais!
Ei sotkeminen voi olla niin hirmuinen ongelma, että sen vuoksi kannattaisi toimivia välejä sotkea.
Mielestäni Lily ON kontrollifriikki.
Vierailija:
älä sano ollenkaan.Toimivat välit ja rakastavat isovanhemmat on sotkua tärkeämmät.
Viestissä 20 kerroin jotain...
Miehelläni on ollut rakastava ja kannustava koti. En moiti hänen vanhempiaan sen vuoksi, että ovat kasvattaneet maailman ihanimman miehen. Mutta siisteys on heillä ykkösasia. Ja miehellenikin on kyllä annettu paljon periksi. Ehkä jonkulaista curlingvanhemmuutta. Kaikkensa on tehty ettei kiellot olisi harmittaneet. Ihmettelen miten mieheni on niin tasapainoinen. Hiukan kaikkimullehetipaikalla-henkinen ehkä...
hoitaa lapsianne välillä? Sisarukset, kummit ym?
Hommaisin sen muun hoitajan vaikka mistä, mutta en todellakaan enää ottaisi sottaamaan paikkoja.
Joku tuolla epäili, että ap liioittelee, mutta herkkämahaisena TIEDÄN ,että liiat herkut pistää mahan kuralle ja meidänkin lapsille päivän tapahtumat tulee tosi herkästi uniin.
Ja tuo koko talon sekaisin laittaminen... Mitenkähän mummun suu menisi, jos yhden kerran tekisitkin samalla tavalla -jättäisit kaiken siihen mihin ne sattuu jäämään, kun olisitte siellä kylässä.
Ja miehesi isä kuulostaa uskomattoman herkkänahkaiselle. Vai onko hän niitä, joiden mielestä vanhempien kunnioitus on sitä, ettei nuoremmat ole mistään eri mieltä
Lähinnä halusinkin purkaa sydäntäni. Miehelleni en halua moittia hänen vanhempiaan...
Olisiko mitään keinoa millä voisin vihjata (ilman sanoja), mikä on homman nimi? Haluaisin pitää heihin välit!
Meillä ei ole asuinpaikkakunnallamme juurikaan tuttavia (olemme vasta muuttaneet) ja sukulaiset asuvat kaukana...
Mll-hoitajan palkkaamisen isovanhemmat kokisivat varmasti suurena loukkauksena. En edes uskaltaisi..
Omat vanhempani asuvat 500km päässä. Heillä on rentouttavaa käydä. Isäni vie esikoisen kalaan, istuvat pitkään rantakalliolla ja juttelevat. Äitini leipoo pullaa ja vie katsomaan linnunpesiä...
Sellaista rauhallista yhdessäoloa kaipaisin lapsille ja isovanhemmilleni. Osittain tietysti siksi, että se on sitä mihin olen itse lapsena tottunut, myönnän.
Lily:
Lähinnä halusinkin purkaa sydäntäni. Miehelleni en halua moittia hänen vanhempiaan...
Olisiko mitään keinoa millä voisin vihjata (ilman sanoja), mikä on homman nimi? Haluaisin pitää heihin välit!
t. itse yksi neljästä lapsesta jonka mielestä sisarukset ovat rikkaus!
Armas Anoppini siis:)
Tästä syystä en mieluusti pyydä edes 2 tunniksi lapsia hoitamaan. Ei laita mitään paikalleen eikä pyydä lapsiakaan laittamaan. Kaikki levitetään pitkin kotia ja siihen ne jäävät. Lapset saavat tehdä ihan mitä haluavat. Sääntöjä ei ole, muutenhan voisi vaikka pisteet laskea lasten silmissä.
Meillä käy samoin, lapset ovat lopulta aivan mahdottomilla ylikierroksilla ja vain riehuvat eivätkä enää ' ota vastaan' mitään ohjeita eikä puhetta. Tosi kamalaa tulla sellaiseen kaaokseen. Sitten kun olen sanonut että lapset voisi laittaa paikoilleen tavaroita, hän alkaa ojentamaan minua että LASTEN TÄYTYY SAADA SOTKEA. LAPSET VIIHTYVÄT PAREMMIN KUN KOTONA ON SOTKUISTA. NIIN HEILLÄKIN OLI AIKOINAAN. Siinä vaiheessa mä olen räjähdyspisteessä. Se ei kunnioita meidän tapoja missään asiassa. Jos minä kiellän jostain, hän alkaa puolustella että kyllähän lasten täytyy saada mellastaa.
Onneksi on kaksi muuta sukulaista, jotka kyllä viettävät aikaa lasten kanssa hyvinkin, mutta silti osaavat tarvittaessa myös kieltäytyä joistain hullutuksista. Lapsille tosi uuvuttavaa kun aikuiset heittäytyvät täysin lapsiksi. Turvaton olo tulee. Meillä ainakin huomaan että lapset ei oikein tiedä miten hössöön mummoon oikein pitäisi suhtautua. Muut tuntemansa aikuiset kun ovat kumminkin ihan järki-ihmisiä.
Vierailija:
Tuskin kukaan tosissaan haluaa, että kämppä on kuin hävityksen kauhistus anopin ja apen vierailun jälkeen. Muakin kiinnostaisi miten miehesi kotona on aikoinaan oltu, ovatko lapset sielläkin saaneet tehdä mitä lystäävät?
Tietenkään he eivät halua lapsia luokseen, helpompi tulla teille, kun sinä siivoat jäljet. Keskustelun paikka siis!
Ei se jälkien siivoominen voi onnistuneen illan päälle olla niin paha, tai sitten ilta ei ole ollut onnistunut. Olisko asenteessa tai hamapaankolossa nyt jotain. Kuullostat aika kiittämättömälle (minun näkökulmastani).
Minkä ikäisiä lapset ovat? 2,5 v. kaksoet ja 3 v. ei ole mahdollista muuten....
No jos on näin täydelliseen meininkiin tottunut, niin varmaan on vaikea sopeutua toisenlaiseen meininkiin.
Suvaitsevaisuutta Lilylle! Ja kannattaa tosiaan miettiä, mikä elämässä on tärkeää.
Lily:
Omat vanhempani asuvat 500km päässä. Heillä on rentouttavaa käydä. Isäni vie esikoisen kalaan, istuvat pitkään rantakalliolla ja juttelevat. Äitini leipoo pullaa ja vie katsomaan linnunpesiä...
Sellaista rauhallista yhdessäoloa kaipaisin lapsille ja isovanhemmilleni. Osittain tietysti siksi, että se on sitä mihin olen itse lapsena tottunut, myönnän.
Vierailija:
Ei se jälkien siivoominen voi onnistuneen illan päälle olla niin paha, tai sitten ilta ei ole ollut onnistunut. Olisko asenteessa tai hamapaankolossa nyt jotain. Kuullostat aika kiittämättömälle (minun näkökulmastani).
sun muuta, oli ilta miten onnistunut tahansa.
Muutenkin pitää siivota koko ajan, niin ei huviitaisi enää sitten lastenhoitajien takia sellaiseen hommaan ruveta
On se jotenkin kurjaa, että ne rauhalliset kahdenkeskiset hetket miehen kanssa päättyvät aina sellaiseen kotihelvettiin....
" Vierailija: