Vilkutatko kokoajan vasemalle liittyessäsi motarille, vai vasta sitten kun löydät välin johon kiihdytät?
Kumpi on oikein.. sain kortin vasta viime perjantaina ja nyt ajeltuani olen tätä ihmetellyt..(ja soitan autokouluopelle heti kun lopettaa teoriatunnin pitämisen).. hämmentää..
Kommentit (31)
Autokoulussa opetettiin, että aina ensin vilkku ja sitten katsotaan mihin tilaan päästään tai mennään. Sama kaistanvaihdon kanssa.
Noudatin tätä, kunnes muutaman kerran autoilijat tööttäilevät kun laitan vilkun päälle. Enkä ollut liikkunut milliäkään sivulle, pelkästään vilkku päälle niin jotkut luulevat et käännän rattian samantien katsomatta sivulle ja taakse. Idiootit. Aloin noudattamaan suomalaista tapaa, ensin katson välin ja vilkku muutaman kerran päälle.
Ei täällä Saksassa ainakaan juuri vilkutella. Kaasu pohjaan kiihdytyskaistalla ja hyvin pääsee ensimmäiselle kaistalle, kun siellä kuitenkin on hitaampia rekkoja, siitä samantien kaistavaihto eikä vilkkua silloinkaan monet käytä.
Vilkutan vasta kun löydän välin, mihin aion mennä. Eli vilkutan oikeastaan vain tietylle autolle. Joskus on käynyt niin, että väliä ei meinaa löytyä niin silloin laitan vilkun päälle jotta saisin kiinnitetttä jonossa olevien huomion ja silloin väli yleensä järjestyy.
Mulla on ollut korttinsa puolivuotta ja kylläauyokpulussa opetettiin, että vilkkua käytetään aina ajoissa! Eli Vilkuna voi laittaa päälle heti kiihdytyskaistan alussa.
Vilkku on merkki siitä että aikoo kääntyä/ vaihtaa kaistaa.
Tosin yleisempi käytäntö vilkuilla taitaa olla se käännyn ja samaan aikaan vilkkupäälle kun ratti kääntyy tai jopa se käännyin jolloin Vilkku toimii vasta kun kääntyminen on aloitettu.
Näistäkin vastauksista (ja ihan tuolla liikenteen seassakin) huomaa, että suurimmanosan kortillisista saisi laittaa jonnekkin autokoulun kwrtauskurssille.
Vähintään sellaiselle missä kerrattaisiin Vilkun käyttöä ja turvavälejä.
Heti kun näkee motarille, niin aletaan katsoa, missä on tilaa ja sitten autoon riittävästi vauhtia. Ei mennä kuutta- tai kahdeksaakymppiä tielle, jossa rajoitus on 100 tai 120 km/h!
Jos tulen hitaasti ajavan perässä liittymään, niin en todellakaan aio mennä sen kanssa alinopeutta vaan hidastan ihan liittymän alussa ja jätän väliä, jotta itse voisin kiihdyttää kiihdytyskaistalla sopivaan paikkaan ja mennä vaaraa aiheuttamatta liikenteen sekaan.
Viime talvena ajoin illalla motarilla pienessä lumisateessa tasaista vauhtia. Sekä edessäni että takanani oli vapaata tilaa yli sata metriä. Mutta liittymästä ja kiihdytyskaistalta tulee citymaasturi suoraan kylkeä kohti... ja minun on pakko jarruttaa ja väistää. Ovatko ihmiset sokeita vai tyhmiä? Pitääkö yrittää osua siihen ainoaan autoon, joka on päätiellä?
Entä kun menee kolme autoa jonossa ja takana on yli 100 metriä vapaata. Liittymästä tuleva auto yrittää tulla siihen jonoon autojen väliin toiseksi tai kolmanneksi ja perässä olevien on jarrutettava tai väistettävä.
Turvallisinta olisi odottaa sekunti ja mennä vasta jonon jälkeen päätielle.
Ja sori virheet, automaattikorjaus ja pienet näppäimet ei ole hyvä yhdistelmä vaikka kuinka yritin tarkistaa Että ei hirveästi virheitä olisi.
T.25
Vierailija kirjoitti:
Vilkutan vasta kun löydän välin, mihin aion mennä. Eli vilkutan oikeastaan vain tietylle autolle. Joskus on käynyt niin, että väliä ei meinaa löytyä niin silloin laitan vilkun päälle jotta saisin kiinnitetttä jonossa olevien huomion ja silloin väli yleensä järjestyy.
Väli olisi löytynyt aikaisemmin, jos olisit vilkuttanut ajoissa. En mä ainakaan väistä, jos näyttää että toinen on ostanut tontin siitä kaistalta.
Unohdin vastata aloittajan kysymykseen. Hyvin toteutettu isoon väliin osuva kiihdytyskaistalta päätielle tulo ei käytännössä edes vaadi vilkun käyttöä, mutta kyllä sitä pitää käyttää ja selvästi jo ennen kuin aikoo vaihtaa kaistaa. Itse laitan vilkun päälle kun tulen kiihdytyskaistalle, jossa vaiheessa autossani on jo riittävästi nopeuttakin.
Ja vilkkua pitää käyttää muualla liikenteessä myös selvästi ennen kuin käännytään tai edes hidastetaan vauhtia eli jo ennen jarruttamista. Ikävintä on, kun maantiellä jarrutetaan ja vasta sitten juuri ennen kääntymistä laitetaan vilkku päälle ja vasemmalle, kun muut saattavat olla jo ohittamassa hidastelijaa.
t. 26
Kävin itse autokoulun 3v sitten ja mulle ope nimenomaan terotti, että pitää laittaa vilkku heti kun on aikomus vaihtaa kaistaa, koska se toimii merkkinä siitä aikomuksesta muille. Ne voi halutessaan antaa tilaa tai painella reippaasti ohi. Se sopiva väli saattaa syntyä jopa sen vilkuttelun tuloksena.
Itseäni ei koskaan haittaa jos joku vilkuttelee pitkään (tiedän, että aikomus on vaihtaa kaistaa), mutta yhtäkkiset vaihdot pikavilkulla tai ilman voi yllättää tosi pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
17 vastausta joissa kahdessa vastataan ap:n kysymykseen :D
Tämä on keskustelupalsta, ei kysy-vastaa palsta. Keskustelu on ajatusten vaihtoa, jossa aiheet polveilevat ja risteilevät.
Tämä on keskustelupalsta, jossa päivittäin kilpaillaan siitä kenen viesti on kaikkein hyödyttömin alkuperäisen kysymyksen esittäjälle. Eniten pisteitä saa ilmeisesti se, joka tulkitsee kysymyksen mahdollisimman hyödyttömällä tavalla ja vastaa sitten siihen.
Jos ei ole mitään sanottavaa itse aiheesta niin kannattais jättää sanomatta.
Omalta osaltani: Kun tulet rampilta moottoritien reunaan niin vilkku päälle merkiksi muille merkiksi siitä että olet yrittämässä sekaan. Jos olet toisen auton kohdalla niin mieluummin hieman hidastat sen taakse kuin kiihdytät eteen. Kenelläkään ei ole velvollisuutta päästää sinua jonoon mutta kun kaikki itse ovat jossakin vaiheessa samassa tilanteessa yrittämässä sekaan niin yleensä joku aina tekee tilaa. Kun itse olet samassa tilanteessa moottiritiellä ajamassa niin katso miten voit helpottaa rampilta tulevien pääsyä liikenteen sekaan.
On reittejä, joita uuden ajajan kannattaa välttää kiihdytyskaistan lyhyyden vuoksi.
Vilkku päälle sitten kun olet valinnut välin mihin aiot mennä. Vilkun laittaminen päälle heti kiihdytyskaistan alussa ei kerro muille mitään hyödyllistä, kyllä ne muutenkin arvaa, että aiot sieltä jossakin välissä liikenteen sekaan.